About tickling Sharks

I read a splendid book about John Elkington’s life and career, Tickling Sharks. He is a renowned sustainability entrepreneur and author, known for works such as The Green Consumer Guide and The Green Swan.

The book can best be described as a memoir of an elder sustainability guru, though it also carries elements of a manifesto. Elkington offers valuable advice for anyone seeking to advance sustainability in the business world, likening the challenge to “tickling the human sharks” of corporate culture.

I thoroughly enjoyed the many stories Elkington shares about guiding companies toward more sustainable practices. The book delves into key themes like creating impact, regenerative business, and systemic change. Despite having witnessed the evolution of the sustainability agenda over decades, Elkington remains optimistic, believing that the golden years of sustainability are yet to come.

Many things we take for granted today were once considered impossible.

Here are some of the tips I found interesting for those working with sustainability and wanting to remove barriers and make an impact:

💡Look after yourself, don’t burn out while being mission-driven. 

💡Get to know yourself first and what you stand for. 

💡Resist the urge to cling to like-minded people and break out of your comfort zone. 

💡Use outsiders and take critics seriously, that’s important for finding different perspectives. 

#sustainability #sustainablebusiness #booktip #regenerativebusiness #impact #systemchange #elkington #ticklingsharks

Kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja vanhan kannattavuus paremmaksi

Pasi Nokelainen on kirjoittanut mainion kirjan kiertotaloudesta. Maailmanloppu peruttu, 7 väitettä kiertotaloudesta on helppolukuinen, mutta paljon tietoa ja tärkeitä näkökulmia sisältävä kirja. Nokelainen tuo hyvin esiin, miksi kiertotalous on välttämätöntä niin ilmastonmuutoksen kuin luonnon köyhtymisen hillitsemiseksi. Molempien vahva ajuri on luonnonvarojen käyttö. Kiertotalous on ollut osa työtäni jossain määrin koko työurani ja kirjassa siksi paljon tuttua asiaa tiiviissä paketissa. Kirjassa käsitellään kiertotalouden roolia muun muassa uusiutuvan energian ja kaivosteollisuuden, rakentamisen, vesistöjen, maatalouden ja uudistavan viljelyn osalta. Kirja sivuaa myös kiertotalouden työllistävää vaikutusta.

Kirjan sanoma mielestäni alleviivaa sitä, miksi ilmastonmuutosta, luonnon köyhtymistä, pilaantumista sekä vesiin ja meriin liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä yhdessä. Esimerkiksi kaivosten tuottamia mineraaleja tarvitaan vihreän siirtymän toteuttamiseen, mutta samalla pitää huolehtia siitä, että kielteiset vaikutukset luontoon ja ympäristön pilaantumista aiheuttavat päästöt minimoidaan ja alkuperäisväestön oikeuksista huolehditaan. (EU-taksonomiassa hyödynnetty do no significant harm -periaate on ihan oikea lähtökohta, vaikka sen käytännön toteutus ei kaikilta osin olekaan aivan onnistunutta.)

Kiertotalous nivoo yhteen eri ympäristötavoitteet, joita ei käytännössä voida edistää ilman kiertotaloutta. Samalla kiertotalous myös mainiolla tavalla osoittaa, miten kestävyyskysymyksistä löytyy tämän päivän ja tulevaisuuden liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden ajurit. Nokelaisen kirjassakin on tästä useita esimerkkejä.

Kaikkia kiertotalouteen liittyviä mahdollisuuksia ei vielä ole löydetty. Osin tämä voi johtua siitä, että jos vanhalla tavalla toimiminen on mahdollista, ei uusia innovaatioita ole tarvetta kehittää, eikä tuottopotentiaali hahmotu lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna. Lisäksi iso potentiaali löytyy perinteisten toimialojen välimaastosta ja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämisestä. Lineaarinen toiminta on yhä monesti kiertotaloutta kannattavampaa, ainakin lyhyellä tähtäimellä ja syitä tähän löytyy myös Nokelaisen kirjan esimerkeistä. Tekninen osaaminen kiertotalouden edistämiseen meillä kuitenkin jo on.

Koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat muuttaneet yritysten hankintaketjuja ja osoittaneet haavoittuvuuksia, jos esimerkiksi tiettyä komponenttia valmistetaan vain tietyssä maassa. Ilmastonmuutoksen eteneminen sisältää vastaavia riskejä. Skenaariotarkastelu, jossa nämä tekijät otetaan huomioon, nostaa kiertotalouden merkitystä.

Nokelainen puhuttelee kirjassaan paljon meistä jokaista henkilökohtaisesti, mitä me kukin voimme oman elämäntapamme osalta tehdä. Hän käyttää osuvaa termiä digitaalinen kalmisto, kuvatessaan sitä tunnettua ongelmaa, että olemme jokainen kiertotalouden tulppana hillotessamme laatikoissa vanhoja kännyköitä ja tietokoneita, sen sijaan, että veisimme ne keräykseen, jotta tärkeät raaka-aineet saataisiin kiertoon. Merkittävin vaikutus kiertotalouden edistämiseen on nähdäkseni yritysten strategioista ja investoinneista päättävillä henkilöillä sekä toisaalta yhteiskunnan päättäjillä sen toimintaympäristön muokkaamisessa, jossa yrityspäättäjät valintoja tekevät.

Kirjassa seurataan kuvitteellisen perheen elämää vuonna 2038 ja tällaista ajatteluleikkiä pitäisi minusta harrastaa enemmän. Miltä elämä vähähiilisessä yhteiskunnassa konkreettisesti voisi näyttää? Mitä arvelet, millaiset muutokset ovat merkittävimpiä yritysten arjessa ja toisaalta ihmisten arjessa?

EU taksonomian vaikutukset elinkeinoelämään – ruotsalainen selvitys

Svenskt näringsliv on teettänyt selvityksen EU taksonomian eli sijoitusten kestävyysluokittelun vaikutuksista Ruotsin elinkeinoelämään. Selvitystä esiteltiin webinaarissa, jonka aiheena oli, millaiset ovat taksonomian reaalitaloudelliset vaikutukset. Rahoitusmarkkinoilla vaikutuksia on jo nähtävissä.

Taksonomia on herättänyt Ruotsissa paljon kritiikkiä, mutta toisaalta tunnistetaan, että vihreää siirtymää todella tarvitaan. Taksonomian tavoite on hyvä, vaikka yksityiskohdissa nähdään ongelmia.
Keskustelussa nousi esille kysymys siitä, kuka saa määritellä, mikä on kestävää. Taksonomiassa EU komissio määrittelee kestävyyden ympäristöulottuvuuden rajat. Selvityksen tekijä pohtii kysymystä demokratianäkökulmasta, sillä kestävyyden käsite elää koko ajan. Toisaalta juuri tätä yhtenäistä määrittelyä on kaivattu ja sitä tarvitaan, jotta sijoittajat todella voivat valita kestäviä kohteita.

Selvityksessä on katsottu eri toimialoja ja miltä taksonomian noudattaminen ja myös raportointi niiden näkökulmasta vaikuttaa.Ruotsin elinkeinoelämälle on muun muassa keskeistä, miten metsiä ja ydinvoimaa taksonomiassa käsitellään. Myös liikenteen biopolttoaineet mainitaan tärkeinä.
Keskustelussa pohdittiin myös edellläkävijöiden ja takamatkalta ponnistavien välistä ristiriitaa. Palkitaanko kriteereillä niitä, jotka ovat jo tehneet paljon vai tuetaanko niitä, joiden tulisi tehdä nyt iso loikka.

Webinaari katsottavissa täällä: https://www.svensktnaringsliv.se/sakomraden/hallbarhet-miljo-och-energi/hur-kommer-eus-taxonomi-paverka-det-svenska-naringslivet-och-den_1165298.html

Lisää resursseja Espoon vesien suojeluun

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 27.6.2020

Espoon Pitkäjärven tilasta on keskusteltu Länsiväylässä pitkin kevättä. Jaamme huolen paitsi Pitkäjärven, myös laajemmin Espoon vesistöjen osalta. Pitkäjärven tilannetta on nostettu esiin Hopsun valtuustoaloitteella jo 2017, eikä järven tila valitettavasti ole tuosta ajasta juuri parantunut. Toimia tarvitaan, eikä asian kanssa voida odotella.

Jätevesien puhdistaminen, vesihuollon rakentaminen järven valuma-alueen asutukselle sekä peltojen ravinnehuuhtoutumien vähentäminen ovat tärkeimpiä vesiensuojelutoimia. Valtuuston vesihuollon kehittämissuunnitelmasta tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Vanhakartanoon vesihuolto on kuitenkin tulossa vasta vuonna 2026. Vesiensuojelun näkökulmasta vesihuollon rakentamista olisi järkevää useilla alueilla kiirehtiä.

Huonokuntoisten järvien kunnostamisen lisäksi virtavedet tarvitsevat huomiota ja tänä vuonna päivitetäänkin Espoon virtavesiselvitystä. Espoon virtavedet ovat luonnonarvoiltaan rikkaita ja rakentamisen lisäksi niihin vaikuttaa esimerkiksi vedenotto kasteluun. Uhanalaisia vaelluskaloja voidaan auttaa rakentamalla kalateitä.

Espoon järvet, virtavedet ja rannat ovat kovassa paineessa kaupungin kasvun ja runsaan rakentamisen takia. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että kaikki tahot ymmärtävät toimiensa vaikutuksen vesien tilaan. Tärkeää on monen tahon yhteistyö, jota kaupunki koordinoi. Esimerkiksi Pitkäjärven ranta-alueet ovat pitkälti yksityisessä omistuksessa. Kalastuskunnan tekemä työ on tärkeä osa järven kunnostamista (LV Areena 10.6.).

Espoon järvet ja muut vesialueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden virkistysalueina sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Vesiensuojelussa ei voi enää pihistellä. Toimia tulee yhä tehdä kustannustehokkaasti ja monen tahon yhteistyönä, mutta riittävästi. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman toteuttaminen on yksi valtuuston painopisteistä. Sen toimeenpanoon ei kuitenkaan ole vuosi toisensa perään varattu riittäviä resursseja. Tämä pitäisi korjata seuraavassa budjettiesityksessä.

Vesien tilaa heikentää myös ilmastonmuutos. Siksi pitkäjänteinen vesiensuojelu edellyttää myös tehokkaita ilmastotoimia.

Kaarina Saramäki Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja, varavaltuutettu (vihr.)

Inka Hopsu kansanedustaja, Espoon valtuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)

Pitkäjärven kunnostaminen ja lausuntoja – Ympäristölautakunnan kokous 14.3.2018

Kokousasioina oli kolme lausuntoa sekä vastaus Inka Hopsun valtuustoaloitteeseen Pitkäjärven kunnostamisesta. Hyväksyimme myös ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen viime vuodelta. Se on hyvä kooste laajasta tehtäväkentästä, joka ympäristökeskuksella on.

Ensimmäinen lausuntoasia koski Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018-2022 luonnosta ja oli sikäli erityisen kiinnostava, koska Espoon oma vastaava meluntorjunnan toimintasuunnitelma on valmisteltavana. Melupäästöjen vähentämiseksi ja rajoittamiseksi käytettävät keinot Helsingissä ovat monilta osin samanlaisia kuin Espoossa on jo käytössä tai suunnitteilla.

Toinen lausunto koski Ämmässuon alueen vesientarkkailua. Kolmas lausuntoasia koski niin ikään Ämmässuon aluetta. Lausuimme Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta koskien Ämmässuon siirtokuormausasemaa ja toiminnan aloittamislupaa. Lupaa haetaan rakennusjätteen, pakkausjätteen, energiajätteen ja puujätteen vastaanotolle ja siirtokuormaukselle. Jätteet ovat peräisin pääkaupunkiseudulta ja Länsi-Uudeltamaalta.

Merkitsimme myös tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Lahnuksen ampumaradan ympäristöluvasta. Hakemus tuli vireille 31.12.2008, joten prosessissa vierähti jopa yhdeksän vuotta.

Valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi kirvoitti keskustelua Espoon vesiensuojelusta ja erityisesti maatalouden päästöistä, joita pyritään vähentämään neuvonnalla ja yhteistyössä maanomistajien kanssa. Espoon Pitkäjärvelle ja Lippajärvelle tullaan laatimaan uusi kunnostussuunnitelma, jossa painopisteenä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeintä on peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentäminen mm. talviaikaista kasvipeitteisyyttä lisäämällä, sekä suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja hyödyntämällä. Asutuksen osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat viemäriverkoston toiminta- alueen laajentaminen sekä viemäriverkoston saneeraaminen.

Kokouksen yhteydessä hyväksyimme myös lautakuntasopimuksen kaudelle 2018-2021.

Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Millä työkaluilla kestävyyden murroksia voi saada aikaan?

Suosittelen lukemaan ensin kirjoitukseni ”Miten saada aikaan kestävyyden murros yhteiskunnassa – kirjasuositus”, jossa kerron kirjasta”Suomi seuraaville sukupolville – Taloudellisten murrosten käsikirja”.

Seuraavassa käsittelen kirjan neljättä osaa, jossa annetaan työkaluja kestävyyden murrosten aikaan saamiseen.

Systeemiseen muutokseen voidaan pyrkiä niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Myös monenlaisia toimijaryhmiä ja yhteistyön muotoja tarvitaan. Yllättävätkin yhdistelmät voivat saada aikaan merkityksellisiä muutoksia.

Tärkeitä toimijoita ovat esimerkiksi tutkimuslaitokset, tietoa hyödyntävät yritykset, rahoittajat, virkamiehet, yhteiskunnan päättäjät, tuotteiden ja palveluiden käyttäjät, järjestöt, konsultit, kaupunkien yksiköt tai säätiöt.

Muutos voi lähteä liikkeelle mistä vaan toimijasta, mutta yleensä siihen tarvitaan eri alojen toimijoita. Älä siis jää samanmielisten porukkaan hymistelemään!

Kaksi tärkeintä kirjoittajien viestiä minusta on kehotus rakentaa verkostoja ja toipua pettymyksistä. Uudet teknologiat ja palvelut kohtaavat usein ensin suuria odotuksia ja ylistystä, mutta pian huomio vaimenee. Pettymysvaihe on kuitenkin olennainen sen testaamiseen, voiko teknologiaan tai palveluun liittyvät ongelmat korjata.

Olisin mielelläni lukenut vieläkin yksityiskohtaisempia ajatuksia murroksen aikaansaamisesta. Uskon, että kirjoittajilla on antaa aiheesta vielä kirjan neljättä lukua enemmän.

Ympäristölautakunnan kokous 16.11.2017: Meluselvitys ja Nässelkärrinojan putkittaminen

Ennen kokousta SITO:n asiantuntija Anne Kangasaho esitteli lautakunnalle pääkaupunkiseudun meluselvityksen tuloksia Espoon osalta.  Meluselvityksissä käytetään eri mittaustapoja: EU direktiivin mukaiset mittaukset tehdään 4 m korkeudesta ja kansalliset 2 metrin korkeudesta. Mittauskorkeus vaikuttaa tuloksiin esimerkiksi siten, että ylempänä maanpinnan vaimennus ja estevaimennus ovat pienempiä ja tulokset näin suurempia.  Melualtistujien määrän kasvu (+ 7 %) Espoossa selittyy asukasmäärän kasvulla. Rautateiden melulle altistuvien määrä on vähentynyt jopa 32 %. Kokouksessa käsittelimme Espoon ja Kauniaisten EU:n ympäristömeludirektiivin mukaista meluselvitystä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistellaan ensi kevään aikana ja siihen liittyen kuntalaisille avataan kysely alkuvuodesta. Myös suunnitelmaluonnos tulee myöhemmin nähtäville. Meluselvitys on luettavissa täällä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Nässelkärrinojan putkittamisesta kannatimme Nässelkärrinojan säilyttämistä avouomana ja sen kehittämistä hulevesi- ja tulvareittinä ilman putkittamista Espoon hulevesiohjelman tavoitteiden mukaisesti. Putkittaminen on nähty uhkana alueelle esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Niittykummun alueen ekologiaselvityksessä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan laajentamisesta korostamme lupamääräysten merkitystä ja vähäisten ympäristövaikutusten takaamista tuotannon lisääntyessä. Lähtökohtaisesti on hyvä, että Fortum Power and Heat Oy lisää puupolttoaineen ja vähentää kivihiilen käyttöä Espoon laitoksissaan. Lausunnon yhteydessä keskustelimme hetken eri energiamuodoista ja muun muassa geotermisen energian kehittämisestä.

Lautakunnan seminaari päätettiin järjestää tammikuussa lautakuntasopimuksen valmistelemiseksi. Lautakuntasopimuksen tarkoitus on jäsentää lautakunnan työtä, auttaa varmistamaan työn strategisen ohjauksen ja asettamaan tavoitteet lautakuntatyölle sekä ehkäistä liian pieniin yksityiskohtiin takertumista. Sopimuksen taustalla on myös Espoon strategia tälle valtuustokaudelle. Mitkä ympäristökysymykset sinusta ovat tärkeimpiä seuraavan neljän vuoden aikana Espoossa ja millaisia toimia nämä kysymykset kaipaavat?

Saimme myös tiedoksi ympäristökeskuksen antamia lausuntoja, kirjelmiä ja päätöksiä. Esimerkiksi lausunto Kaisusta eli Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta on erinomaisen napakka. Kaupunkien ilmastotyön tueksi tarvittaisiin kunnianhimoisempia tavoitteita ja lisää konkretiaa. Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirja löytyy täältä.