Ihmisen rooli tekoälyn käyttäjänä

Posted on by
Vastaus

Kasvatustieteen professori Sanna Järvelä kirjoitti Suomen Kuvalehdessä erinomaisesti tekoälystä ja siitä, miten ihmisen ja koneen muodostama yhteinen älykkyys on väline ratkaista aikamme suuret haasteet ja rakentaa tulevaisuuden taitoja.

Keskustelu tekoälystä keskittyy minustakin välillä liikaa uhkiin. Kuten Järvelä kirjoittaa, on tärkeä keskustella siitä, miten tekoäly muuttaa työmarkkinoita, työpaikkoja ja miten se vaikuttaa oppimiseen, heikentääkö ja passivoiko.  Sen lisäksi Järvelä korostaa ymmärryksen kehittämistä siitä, miten ihmiset ja tekoäly voivat toimia yhdessä ja mitä se edellyttää oppimiselta ja yhteiskunnalta. 

Tekoälyllä on kasvava rooli yhteiskunnassa, halusimme tai emme. Siksi on hyvä miettiä, miten ja mihin tekoälyä käytetään. Ja toisilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin toisilla. Teknojäteillä on valtava määrä dataa, jota voidaan käyttää hyviin ja järkeviin tarkoitusperiin tai sitten ihmiskunnan tulevaisuutta heikentäen. Tähän pitää pystyä vaikuttamaan. 

Kun uudesta ollaan innoissaan, syntyy tohkeissaan lieveilmiöitä. Yksi tällainen on kommunikaation heikentyminen. Ainakin minä keskustelen mieluummin oikean ihmisen kuin botin kanssa. Jopa Linkkariviestejä tulee nykyään boteilta.Sen kyllä huomaa, kun oikean ihmisen nimissä saa botilta tulevia viestejä. 

Ehkä tällaisen myyntiviestinnän osalta riittää, jos edes osa botin viesteistä menee oikealle taholle. Mutta vaikuttaa siltä, että riski päätyä myymään putkimiehen palveluita putkimiehelle, tai kuten minun tapauksessani, tekoälypalvelua tekoäly-yrittäjälle, on jonkin asteinen. 

Tässäkään tapauksessa syy ei ole tekoälyn, vaan sen, miten ja mihin ihminen sitä käyttää. Ja ehkä ihan kaikkien on hyvä ymmärtää, ettei edes tekoäly tuo varsinaisesti ilmaisia lounaita tai tee kaikkea työtä. Elämässä tarvitaan edelleen ihan raakaa työtä, ajattelua, opettelua ja vaivannäköä. Tekoälyn avulla se vaan voi olla luovempaa ja innostavampaa. 

Voimme myös päättää, annammeko esimerkiksi Linkkarin ja netin täyttyä tekoälyn ideoimista ja sanoittamista teksteistä, jotka usein ovat sisällöllisesti melko tyhjiä, vai jaammeko toisillemme luovuutemme ja osaamisemme antia. Toki tekoäly voi olla hyvin käytettynä siinäkin oiva tuki. 

#AI #luovuus #kommunikaatio #oppiminen 

⭐ Huomioita taksonomiaraportoinnista ⭐

Posted on by
Vastaus

Komissio julkaisi joulukuussa 2025 ohjeluonnoksen Omnibus-sääntelyn soveltamisesta taksonomiaraportointiin.

Ohje vahvistaa tulkinnan, että taksonomiaraportoinnille on kaksi vaihtoehtoa vuodelle 2026 (eli vuoden 2025 tietojen raportointi):
☘️ Omnibus-sääntelyn mukainen raportointi: Yhtiöt voivat hyödyntää uusia helpotuksia ja yksinkertaistettuja raportointimalleja.
☘️ Vanhan mallin mukainen raportointi: Yhtiöt voivat vaihtoehtoisesti noudattaa 31.12.2025 asti voimassa olleita raportointisääntöjä täysimääräisesti.

https://ec.europa.eu/finance/docs/law/251217-draft-commission-notice-faqs-omnibus-delegated-act_en.pdf

Omnibus-sääntelyn mukaisessa raportoinnissa raportointilomakkeiden määrää on vähennetty ja esimerkiksi erilliset ydinvoimaa ja maakaasua koskevat lomakkeet on poistettu.

Olennaisuusraja

Yksi Omnibusin tuomista isoimmista uudistuksista taksonomiaraportointiin jatkossa on mahdollisuus tehdä olennaisuusarviointi. Yhtiöt eivät ole velvollisia arvioimaan ja raportoimaan sellaisten taloudellisten toimintojen taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta, joiden osuus on kumulatiivisesti alle 10 % liikevaihdosta, pääomamenoista tai käyttömenoista. Tämän hyödyntämisessä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä samaa toimintoa ei voi esimerkiksi pilkkoa osiin eri maiden tai liiketoimintojen osalta, vaan olennaisuus on arvioitava kokonaisuutena. Lisäksi on huomioitava, että jos toiminto on taloudellisesti olennainen IFRS-raportoinnissa, se on yleensä arvioitava myös taksonomiassa.

Finanssialalle omia lisähelpotuksia

Rahoitusalan yhtiöt voivat jättää taksonomiaraportoinnin tekemättä vuosina 2026 ja 2027 (tilikaudet 2025–2026), jos yhtiö antaa lausunnon, ettei toiminnot ole taksonomian mukaisia. Vaikka monilla yhtiöillä on aiemmilta vuosilta raportoitua taksonomiamukaisuutta, komission ohjeen mukaan aiempi raportointi ei estä tämän helpotuksen käyttöä. Käytännössä yhtiö voi siis jättää raportoinnin tekemättä, kunhan ei millään tavalla viesti ulkoisille sidosryhmille rahoittavansa taksonomian mukaisia kohteita, vaikka se tekisi niin tosiasiallisesti.


Erityisen tarkkana on oltava sijoitustuotteiden ja joukkovelkakirjojen kanssa. Helpotusta ei voi käyttää, jos yhtiö esimerkiksi hallinnoi tai tarjoaa sijoitustuotteita, joilla on taksonomiatavoitteita (SFDR 8/9), tai esimerkiksi jos se on neuvonut tai edistänyt kolmansien osapuolten taksonomian mukaisten vihreiden bondien liikkeeseenlaskua.

Kaipaatko apua?

Aikani kuluu pääosin luontoteknologian (NaturAI Oy) parissa, mutta tarjoan asiantuntijatukea esimerkiksi taksonomiaan liittyvissä kysymyksissä sivutyönäni. Mikäli kaipaat apua, laita viestiä, niin katsotaan miten voin auttaa!

EUtaksonomia #kestävärahoitus #Omnibus #vihreäsiirtymä #kestävyysluokittelu

Kolme kirjaa yrittäjyydestä tukena arjessa

Posted on by
Vastaus

Olen viime aikoina uppoutunut kolmeen teokseen, jotka ovat antaneet raameja työlleni luontoteknologian startup-perustajana: Lean Startup, Startup-käsikirja ja Woltin tarina. Vaikka kirjat tarjoavat erinomaisia työkaluja, tärkein oppini on ollut tämä: valmista polkua ei ole olemassa. Jokainen yritys on omanlaisensa organismi, mutta tietyt lainalaisuudet auttavat pitämään pään pinnalla rakentaessamme uusia juttuja tekoälyn ja luonnon parissa.

Tässä kolme tärkeintä oivallustani, jotka otin käyttöön

1. Tasapaino: Koodia ja kohtaamisia ⚖️

Teknologiaa ei voi kehittää tyhjiössä. Olen ottanut nyrkkisäännöksi, että jokaisen viikon on sisällettävä etenemistä kahdella rintamalla:

• Teknologinen kehitys: Hiomme tekoälyämme ja tuotetta paremmaksi.

• Asiakastyö: Kuuntelemme ja opimme niiltä, joille ratkaisua rakennamme.

Jos toinen näistä pysähtyy, koko yritys kompuroi.

2. Mentorit ja yhteisö: kukaan ei onnistu yksin 🤝

Woltin tarina muistutti kokeneiden mentoreiden merkityksestä. Yrittäjyys voi olla yksinäistä, mutta sen ei tarvitse olla. Osaavien sparraajien löytäminen on yksi keskeisistä tehtävistäni toimitusjohtajana. Viisaus ei asu vain yhdessä päässä, tai NaturAI:n tapauksessa neljässä päässä. 😉

3. Merkityksellisyys on polttoainetta 🔥

Kaiken ketteryyden ja prosessien keskellä tärkeintä on se, miksi tätä teemme. Minua motivoi tehdä asioita, jotka ovat merkityksellisiä sekä asiakkaillemme että meille ja meidän tapauksessa koko luonnolle. Kun tavoite on kirkas, vastoinkäymisetkin osaa ehkä ottaa oppitunteina. 

Matka on alussa ja rakennamme omaa polkuamme päivä kerrallaan. Laitoin myös muistiin Miki Kuusen sitaatin pienten askelten ottamisesta epävarmoinakin hetkinä.🌲💻

Climate change doesn’t happen in a void: finding the right tone to talk about it

Posted on by
Vastaus

Recently, I read Human Nature by Kate Marvel and Briefly Very Beautiful by Roz Dineen almost back to back. Though very different in form and voice, reading them one after the other left me thinking about the human dimensions of climate change.

Kate Marvel is a climate scientist, and her book uses nine emotions (wonder, anger, guilt, fear, grief, surprise, pride, hope, and love) as a framework for explaining climate change, alongside stories from human history and her own life. Dineen’s book, in contrast, is a deeply personal and heartbreaking story of a mother’s love and efforts to protect her children in the face of environmental collapse.

Toward the end of Human Nature, Marvel reflects on a question many environmental professionals face: in which tone should we speak or write about climate change? I often stick to a strictly professional, emotionally neutral tone, partly because the weight of climate change and nature loss can be exhausting for people. Yet emotions are also a source of motivation and strength, and they affect whether change happens at all.

I think Marvel strikes this balance exceptionally well. Her book is one of the most compelling climate reads I’ve encountered for a while, and together with Dineen’s work, it was a timely reminder that clarity and emotion are not opposites, they are both essential.

One quote that stayed with me:

“Leaders made choices, people made mistakes, and until it happened, it might have always gone otherwise. But this is the whole point. We will never be able to do a clean experiment to isolate environmental factors from their political, historical, and societal contexts. Climate change never happens in a void. It happens to us.”

#climatechange #climatescience #climatenovel #climatecommunications #humannature #brieflyverybeautiful #environmentalchange #environmentalcollapse #emotions 

Sustainability 2026: Beyond the ”year of Omnibus”

Posted on by
Vastaus

As we wrap up the ”year of Omnibus,” what should we expect for corporate sustainability in 2026? My focus remains on the real-world impacts and the critical role of finance. 

Many have expressed concern about a dip in ambition after the EU streamlined certain reporting requirements. However, I believe that despite the so-called ”ESG backlash,” underlying issues like climate change and social inequity are only intensifying. This makes a structured framework more essential, not less.

The escalating cost of physical climate risks and social pressures across supply chains are not abstract concepts, they are fundamental to business continuity. Sustainability isn’t just a ”nice to have”, it is our most viable tool for translating real-world phenomena into corporate strategy and accountability

I remain also positive about the future of sustainability reporting. While it will take time for the market to settle with the updated CSRD/CSDDD expectations and voluntary reporting (VSME), we must remember where we started.

I remember five to ten years ago, the financial sector was constantly highlighting the lack of reliable sustainability data. You cannot price risk or allocate capital effectively without mandatory, assured, and standardized data. Because the financial sector (banks, insurers, and asset managers) needs this data for transition finance and systemic risk management, I believe market practice will demand high-quality disclosures regardless of regulatory changes and Omnibus. To me, the ongoing revision of the SFDR is a perfect example of this. It is not about lowering the bar, but rather refining the framework to keep up the pace with market needs and ensure it remains a credible tool for the transition.

My final key point is the role of SMEs. For sustainability to truly work, SMEs must be brought into the ”sustainability bubble” to access green finance. Value chain requirements, especially Scope 3 and social impact, are the most challenging but also the most transformative parts of EU regulation. Large companies must continue to engage and mobilize their smaller partners to provide auditable data. I am confident this will become standard practice, even with the current restrictions on information requests.

While disclosures are essential, so much is happening on a voluntary basis. For example, biodiversity is a field where many companies are now leading the way outside of mandates. I’ve seen this firsthand since starting our naturetech company, NaturAI Oy.

Let’s focus on cooperation and supporting one another in this field.

I wish everyone reading my blog a joyful holiday season and a wonderful new year!

#omnibus #sustainability #greenfinance #sustainablefinance #SFDR #greentransition #climate #humanrights #biodiversity 

Nature Positive: Taking action now

Posted on by
Vastaus

Many companies, cities, and organizations are actively striving to be Nature Positive, but what does that truly mean?

It’s a concept that is not easy to define. A useful starting point is, that we must conserve and restore more nature than we destroy. The reality is, that many of the things we need and want in life impact nature. To manage these impacts effectively, we need a deeper understanding of nature. 

This is where we at NaturAI come in. We believe that progress towards Nature Positive requires more direct data and information from nature itself. Our current knowledge about species and the precise effects of human activities is incomplete.

Yet, our economy is deeply connected to and reliant on nature. The one cannot flourish without the other.

I recently finished reading the excellent book, ”Becoming Nature Positive” by Marco Lambertini and co-authors, which explores this critical topic from multiple angles. (Marco was also a compelling speaker at the EU Business and Nature Summit in Helsinki this autumn.)

I highly recommend this book for anyone looking to integrate nature and ecosystems into business, finance, or societal decisions.

I especially enjoyed the sections detailing the difficulties in ”pricing” nature. This reminded me of my time working with Nordic environmental co-operation, where we introduced the TEEB model to Nordics and also analyzed how the GDP model could be changed to account for environmental and societal effects (this was about 15 years ago).

Developing these complex frameworks takes time. But as an experienced expert told me at the EBNS: ”The most important thing is to take steps and make actions in the right direction.”

We shouldn’t wait for all the perfect models and answers. We can all start taking action today and that means getting better data.

At NaturAI, we’re making this possible by using ecoacoustics and AI to provide cost-efficient, comprehensive and accurate species detection. 

What is the first step your organization is taking to become Nature Positive? Share your thoughts in comments.

#naturepositive #biodiversity #ecosystems #nature #ecoacoustics #bioacoustics #AI #startups #innovation #NaturAI #EBNS 

Why companies need climate and environmental scenario analysis

Posted on by
Vastaus

The European Banking Authority (EBA) has published its Guidelines on Environmental Scenario Analysis. 

https://www.eba.europa.eu/publications-and-media/press-releases/eba-publishes-its-final-guidelines-environmental-scenario-analysis

Many in my network working in the banking sector are already familiar with these developments, but their implications for other industries are far less widely recognised. Although addressed to banks and investment firms, these guidelines may have implications beyond the financial sector. As the EBA notes, ”climate and other environmental risks, such as extreme weather events, ecosystem degradation, and growing pressures on land and water resource, pose considerable challenges for the economy”. These risks are already driving economic transitions that affect financial institutions and the companies they finance.

The guidelines outline expectations for how credit institutions and investment firms should assess their resilience to environmental risks, primarily climate-related physical and transition risks, through scenario analysis. Scenario analysis evaluates how different plausible futures might affect an institution’s strategy, operations, and risk exposure. It can be a straightforward “what if” exercise or a more advanced analysis backed by data, models, and narrative pathways. In all cases, it is designed to help organisations anticipate risks, strengthen preparedness, and identify emerging opportunities.

Environmental risks are becoming more material and can influence every financial-risk category. By setting common EU-wide expectations, the EBA aims to improve how these risks are recognised, assessed, and integrated. Although the guidelines are directed at banks, they may also influence the expectations placed on companies that rely on external financing, including how they assess environmental risks and the resilience of their business models.

Being proactive now helps companies stay ahead of evolving requirements, supervisory expectations, and market pressures. Conducting environmental scenario analysis can support access to capital, strengthen strategic planning, and offer a competitive edge as the transition to a low-carbon, resource-efficient economy accelerates. 

It is important not to underestimate the potential economic and business impacts of climate change and nature loss.

#biodiversity #climate #scenario #eba #banking #esgrisk #climaterisk #adaptation 

Reflections from the EU Business and Nature Summit 2025: Building the Business Case for Nature

Posted on by
Vastaus

A week ago, I attended the EU Business and Nature Summit (EBNS). Reading through my notes and reflecting on two days of discussions across multiple sessions, keynotes, panels, and coffee-break conversations, gave me a hopeful outlook on the work being done for nature.

Over the past few years, I’ve grown used to biodiversity events full of enthusiasm but a bit lacking practical perspectives. EBNS turned out to be a very positive surprise. Huge thanks to the organisers for blending policy and business perspectives so smoothly.

Nature is vital to all of us, and to the economy and business. Still, as many discussions highlighted, we need a stronger and clearer business case for nature. There are already many promising tools and concepts in place, including nature-based solutions, regenerative farming, nature restoration, ecological compensation, and nature credits. Biodiversity Net Gain policy in the UK also came up frequently during the sessions.

Thank you to all the colleagues and new contacts I had the chance to speak with over lunch or coffee. I listened carefully to your insights and came away with several ideas for how NaturAI can further support companies in their nature-related work. While many impacts on nature occur within value chains and are assessed through different forms of nature footprinting, there is a clear and growing need for data gathered directly from nature. To make better-informed decisions that reduce impacts and enhance biodiversity, it is wise to make use of the possibilities that technologies such as ecoacoustics and AI can offer.

EBNS showed that restoring nature is not only possible, it’s already underway. With the right data, partnerships, and ambition, we can accelerate this nature-positive shift together. 

#EBNS #EBNS25 #nature #biodiversity #restoration #naturecredits #businessandbiodiversity #NBS #naturefinance #sustainablefinance #ecoacoustics #AI #naturetech 

Millä keinoin Suomi voi saavuttaa päästövähennystavoitteet? 

Posted on by
Vastaus

Kuuntelin aamulla Suomen Ilmastopaneelin webinaaria, jossa esiteltiin paneelin laatimia suosituksia erityisesti taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin päästövähennystoimiksi. Niillä päästöjen vähentäminen on ollut vaikeinta ja toimet herättävät paljon keskustelua. Päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, mutta on tärkeää jatkaa energiatehokkuuden edistämistä ja teknologiakehitystä. 

Samoin kuin talouspolitiikassa, myös ilmastopolitiikassa pitää katsoa vaalikausien yli. Pitkäjänteinen ja ennustettava sääntely on myös yritysten etu. 

Liikenteeseen ilmastopaneeli suosittelee 

  • joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tukemista
  • liikenteen verotuksen uudistamista sähköistymistä tukevaksi
  • jakeluvelvoite on nostettava aiemman lainsäädännön mukaiseksi 

Maatalouteen paneeli suosittelee

  • typpilannoitusta tarkennettava ja vähennettävä
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 
  • naudoille on annettava metaanipäästöjä vähentävää rehulisäainetta 
  • vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa ja teollisuusalueiden latausinfran kehittämistä on tuettava
  • kevyen polttoöljyn jakeluvelvoite nostettava 30 %:iin

Maankäyttösektorille paneeli suosittelee

  • metsälakiin tulee kirjata hiilinielua vahvistavat käytännöt metsien käsittelyyn 
  • päästöjä lisäävälle maankäytön muutokselle on asetettava riittävän suuri maksu 
  • puunpolton verotuki on poistettava 
  • kannusteita on suunnattava metsäteollisuuden uudistumiseen 
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 

Päästökauppasektorille paneeli suosittelee

  • päästökauppatulojen kohdentamista vaikuttaviin vihreän siirtymän toimiin 
  • bioperäisen hiilidioksidin teknisen talteenoton tukemista 

Koko raportti löytyy täältä 

Ilmastopaneelin politiikkasuositukset: 14 keinoa kuilun kuromiseen

Tilaisuudessa esitettiin hyviä yleisökysymyksiä/kommentteja muun muassa toimien kustannuksista ja luonnon huomioimisesta toimissa. Myös tekoälyn ja datakeskusten vaikutuksista kysyttiin. Ilmastopaneelin suositukset ovat hyvä pohja keskustelulle, jota epäilemättä syntyy ja monet toimet ovat poliittisesti vaikeita edistää. Tärkeää olisi katsoa, mistä löytyy sellainen kokonaisuus, johon on saatavilla riittävän laaja tuki ja riittävän laaja osallistujajoukko yhteiskunnassa. Kyseessä kun  on yhteinen ponnistus. Itse katson ehdotuksia myös sillä silmällä, että missä oma tai muut tuntemani startupit voisivat auttaa. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan optimoida monia järjestelmiä ja toimia. Tarvitsemme myös uusia näkökulmia toimintatapoihin ja uutta liiketoimintaa. 

#ilmasto #ilmastopaneeli #päästökuilu #taakanjakosektori #maankäyttösektori #päästökauppa #päästöt #ilmastopolitiikka #luonto #tekoäly 

Taksonomian päivitys: hiljainen hiipuminen vai uusi alku? 

Posted on by
Vastaus

Komissio julkaisi kesällä täydentävän delegoidun asetuksen taksonomiasta. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta hyväksymisperiodin jälkeen. 

Muutokset koskevat raportointia ja isompaa remonttia taksonomian kriteereihin vielä odotellaan. 

Komissio toteaa delegoidun säädöksen johdannossa, että rahoitusala tarvitsee useita vuosia EU taksonomian sisäistämiseen ja tarkan ja täyden raportoinnin tuottamiseksi. Rahoitusalan raportoinnin odotetaankin paranevan tulevina vuosina, kun datavirrat vakiintuvat ja datan kattavuus paranee. Tosin Omnibus nimenomaan vähentää datan kattavuutta ja saman tekee taksonomiaraportointiin ehdotetut muutokset, joskin molemmissa on myös paljon hyvää. 

Taksonomian päivityksessä muutetaan ainoastaan yhtä kriteeriä eli yleistä pilaantumisen ja kemikaalien ei merkittävää haittaa -kriteeriä (DNSH) . Se on koettu usealla toimialalla suhteettoman hankalaksi. Jatkossa myös muita DNSH-kriteereitä tullaan tarkastelemaan ja mahdollisesti yksinkertaistamaan. Aiemmissa EU:n kestävän rahoituksen foorumin raporteissa onkin ollut työhön hyviä eväitä. DNSH on nähdäkseni saanut suuremman painoarvon käytännön soveltamisessa, kuin mikä ehkä oli alkuperäinen ajatus. Sama koskee osin sosiaalisia vähimmäissuojatoimia. 

Komissio ottaa taksonomiassa käyttöön olennaisuusrajan. Tämä on uusi ajattelutapa suhteessa taksonomian alkuperäiseen ideaan. Kestävyyssiirtymä yrityksen sisällä alkaa usein niin, että toiminta on alkuun pientä. Taksonomiassa ei alunperin ollut olennaisuusrajaa, jotta kaikki kestävä toiminta tulisi näkyväksi ja samasta syystä taksonomia ei ole yrityskohtainen, vaan kriteerit on luotu toiminnoille. Raportointi pienistä virroista on kuitenkin koettu niin työläänä, että 10 % olennaisuusrajaa voi jatkossa soveltaa kuhunkin tunnuslukuun (KPI) erikseen. Lisäksi ei-rahoitusalan yhtiöt voivat jättää operatiiviset menot kokonaan raportoimatta, jos ne ovat yrityksen liiketoimintamallissa epäolennaisia. 

Myös rahoitusalan tunnuslukuja muutetaan. Tästä johtuen raportointiin tulee epäjatkuvuutta eli rahoitusalan raportoimat taksonomiaosuudet saattavat nousta, mutta eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ne yhtiöt, joilla ei ole taksonomiaraportointivelvollisuutta (eli pk-yhtiöt ja osa suuremmistakin)  poistetaan GAR:n nimittäjästä. Rahoitusala saa kuitenkin sisällyttää tunnuslukuihin taksonomiaa vapaaehtoisesti raportoivien yhtiöiden luvut. Rahoitusalalle on myös mahdollista jättää taksonomia kahden vuoden ajan raportoimatta, mikäli eivät rahoita taksonomian mukaisia kestäviä toimintoja. 

Varmasti monella herää kysymys, mikä on taksonomian merkitys jatkossa. Itse ajattelin aiemmin, että taksonomian merkityksen ratkaisee soveltamisalan laajeneminen. Raportoinnin sijaan huomio kannattaa kuitenkin  kiinnittää kriteerien ja koko kehikon toimivuuteen. 

Komission mukaan vuonna 2024 raportoitiin 250 miljardin edestä taksonomian mukaisia investointeja ja se tarkoittaa 34 % kasvua edelliseen vuoteen. Ottaen huomioon ilmastokriisin etenemisen ja suuren tarpeen sekä päästöjen vähentämiseen, että sopeutumiseen, tämän kasvusuunnan soisi jatkuvan. Taksonomiakriteereissä on omat puutteensa, joita voidaan korjata, mutta isossa kuvassa taksonomiassa on kyse samoista asioista, joita tulee joka tapauksessa tehdä ilmastonmuutoksen takia. 

#eutaksonomia #kestävyysluokittelu #omnibus #ilmasto