Vuoden 2018 toimintaa ja valvonta-asioita – Ympäristölautakunnan kokous 25.1.2018

Ennen kokousta saimme kuulla katsauksen vuoden 2017 toimintaan ja tuloksiin ympäristökeskuksessa sekä perehdytystä ympäristökeskuksen viestintään.

Isoimpina kokousasioina käsittelimme vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa ja valvontasuunnitelmaa.

Toimintasuunnitelmalla toteutetaan myös Espoon strategiaa.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen muun muassa valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa.

Ympäristökeskus tekee vaikuttavaa työtä suhteellisen pienin resurssein. Kun otetaan huomioon, miten kunnianhimoisia tavoitteita Espoo on ympäristön osalta asettanut, tulisi työhön varata myös kunnon resurssit.

Viime syksyn talousarvioneuvotteluissa lisättiinkin ympäristökeskuksen määrärahoihin limnologin vakanssiin 60 000 euroa vuosille 2018- 2020 ja Bergön lintutornin rakentamiseen 20 000 euroa vuodelle 2018.

Tässä joitakin poimintoja vuoden 2018 toiminnasta:

  • Satamien jätehuoltosuunnitelmat tarkastetaan
  • Teknisen toimialan valmiussuunnitelma häiriötilanteiden varalle on tekeillä
  • Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa toteutetaan
  • Hulevesiohjelma valtuuston hyväksyttäväksi
  • Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma valmistuu
  • Ilmasto-ohjelman seurantaa ja jalkauttamista kaupungin yksiköihin jatketaan
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten valmistelu aloitetaan
  • Aloitetaan Espoo-tarinaan sisältyvän Espoon luonnonsuojelun toimenpiteiden (luonnonsuojelusuunnitelma) laatiminen
  • Vieraslajitalkoiden mahdollisia kohteita kartoitetaan vuonna 2018 myös uusilla alueilla
  • Ympäristökeskus osallistuu Espoon viheralueohjelman 2016 – 2026 ohjaustyöhön
  • Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa uusitaan Sorlammen luontopolun infotaulut
  • Villa Elfvik jatkaa ympäristökasvatustyötä sekä työtä koulu- ja päiväkotimetsien monimuotoisuuden säilymiseksi

Näistä poiminnoista voi huomata, että iso osa ympäristökeskuksen työstä on yhteistyötä kaupungin sisällä muiden yksiköiden tai ulkopuolisten tahojen kanssa. Ympäristöasioiden kokonaisvaltaisuus heijastuu tässä hyvin.

Toisena isona kokousasiana oli valvontasuunnitelman 2016-2020 tarkistus, vuoden 2017 valvontaohjelman toteutuminen ja valvontaohjelman vuodelle 2018 hyväksyminen.

Ympäristökeskus tekee noin 600 tarkastusta vuosittain. Vuonna 2017 tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 643. Asiantunteva ja riittävä valvonta on keskeistä ympäristöä kuormittavan toiminnan haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristökeskus valvoo niin roskaantumista, polttoaineasemia, hevostalleja kuin teollisuuslaitoksiakin.

Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirjat löytyvät täältä.

Mainokset

Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Ympäristölautakunnan kokous 11.10.2017: luontoretkiä ja jätevedenpuhdistusta

Espoon ympäristölautakunta kokoontui 11.10.2017 melko lyhyen, mutta sitäkin kiinnostavamman esityslistan kera. Ennen kokousta saimme hyvän perehdytyksen siihen, miten ympäristökeskus vaikuttaa maankäyttöön ja kaavoitukseen, ilmastotyöhön sekä ympäristökeskuksen tukipalvelutyyppiseen toimintaan. Ympäristökeskus esimerkiksi kouluttaa yli 500 ekotukihenkilön verkostoa ja tuottaa suoraan kaupungin johtoryhmälle tietoa Espoon ympäristöasioista. Paikkatiedon saatavuus on parantunut huikeasti määräaikaisen paikkatietoasiantuntijan aloitettua ja tämä on nopeuttanut kaupunkisuunnittelijoiden työtä. Toivon, että tämä muille hallinnonaloille tärkeä tehtävä vakinaistetaan lähivuosina. Uskon, että maksaa itsensä takaisin muiden työmäärää keventämällä ja nopeuttamalla.

Kokouksessa käsittelimme raporttia ympäristölautakunnan järjestämistä luontoretkistä vuonna 2017. Retket järjestää Villa Elfvikin luontotalo ja ne ovat olleet ilahduttavan suosittuja, eikä ihme, sillä Espoossa on runsaasti erinomaisia retkikohteita. Järjestetyt retket ovat  hyvä tapa tehdä lähiluontoa tutuksi. Erityisen tärkeitä ovat minusta päiväkodeille, kouluille ja lapsiperheille suunnatut retket.

Saimme tiedoksi yhteenvedot jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2016. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat niille annetut puhdistustavoitteet ja tilanne on parantunut edellisistä vuosista, jolloin yleensä muutama puhdistamo on jäänyt tavoitteista. Suunta on siis oikea.

Erikseen käsittelimme HSYn raporttia Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla vuonna 2016, joka löytyy täältä. Raportissa käydään läpi HSYn Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen tilanne sekä yleistä jätevedenpuhdistukseen liittyen. Kiinnostava raportti, kannattaa tutustua.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden jätevesimäärä vastaa lähes 1,1 miljoonaa asukkaan kuormitusta. Suomenojan osuus on tästä vajaa neljännes. Suomenojalla puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Suomenojalta käsitellyt jätevedet johdetaan 7,5 km pitkässä tunnelissa ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Suomenojan puhdistamo saavutti ympäristöluvan mukaisen puhdistustason. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,3 milj. m3, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Gasum Oy jalostaa Suomenojan biokaasusta liikennepolttoainetta. Suomenojan  puhdistamo ajetaan alas sen jälkeen kun Blominmäen puhdistamo on aloittanut toimintansa, mikä tapahtuu suunnitelmien mukaan vuonna 2020. Erityisellä kiinnostuksella luinkin raportista tutkimushankkeista rejektivesien erilliskäsittelystä, fosforinpoiston tehostamiseksi ja ravinteiden talteenottamiseksi. Näistä saadaan tärkeää tietoa Blominmäen puhdistamoa varten ja aion perehtyä tarkemmin erityisesti ravinnekierrätyshankkeiden tuloksiin. Nyt onkin niin sanotusti momentum tehdä Espoosta ravinteiden kierrätyksen mallikaupunki kun Blominmäen puhdistamoa valmistellaan. Fosfori on arvokas ja vähenevä luonnonvara ja Suomi on ylipäätään vielä kaukana tavoitteistaan ravinnekierrätyksen saralla. Lisää tietoa kansallisesta ravinteiden kierrätyksen tilanteesta ja tarvittavista ohjauskeinoista löytyy esimerkiksi täältä.  Fosforinkierrätys sopisi minusta hyvin yhdeksi Espoon kiertotaloustyön toimenpiteeksi.

Hyvää Suomen luonnon päivää ja Espoo-päivää

Huomenna vietetään Suomen luonnon päivää sekä koko viikonlopun ajan Espoo-päivää. Espoo on täynnä kiinnostavia tapahtumia, mutta Suomen luonnon päivän kunniaksi nostan esille erityisesti muutaman luontotapahtuman. Yhteen lempipaikkaani Espoossa eli Hanikan luontopolkuun pääsee tutustumaan ohjatuilla retkillä sekä tänään perjantaina että huomenna lauantaina. Perjantaina klo 17.30-19.30 Satujen Hanikka -retken järjestää Soukan MLL ja lauantaina Hanikassa retkeillään klo 12-14 Espoonlahden vihreiden kanssa. Espoon keskuspuistoon pääsee tutustumaan lauantaina klo 10-13 Espoon ympäristökeskuksen järjestämällä retkellä, jolla kierretään Tikankierros-luontopolku.

Myös lauantai-iltaa voi viettää luonnon merkeissä, kun Villa Elfvikin luontotalolla pidetään lepakkoluento ja lepakkoretki klo 20.30-22.30. Lisätiedot näistä ja muista tapahtumista löytyy Espoo-päivän sivuilta http://www.espoopaiva.fi/fi/

Suomen luonnon päivästä löytyy lisätietoa ja lisää tapahtumia: https://www.luonnonpaivat.fi/info/juhlisuomenluontoa/

Nautitaan ihanasta Suomen luonnosta ja vaalitaan sen monimuotoisuutta kaikessa päätöksenteossa. Muistathan myös liputtaa luonnon kunniaksi!

 

Espoon luonnon helmiä: Finnoon lintukosteikko

Retkeilimme perheen kanssa joitakin viikkoja sitten Finnoon lintukosteikolla. Suomenojan jätevedenpuhdistamon altaan ympäri kiertää noin 1,5 kilometriä pitkä luontopolku, jolla on helppo liikkua ja kauniilla säällä liikkeellä olikin paljon ihmisiä lastenvaunujen kanssa sekä pyöräilijöitä lintuihmisten lisäksi. Lintutorneihin oli mukava kavuta, mutta polku ja opastaulut kaipaisivat kunnostusta. Lintuja pääsee luontopolulla näkemään todella läheltä ja kohde on siksi palkitseva myös pienten lasten kanssa retkeilyyn. Parkkipaikka on ihan polun vieressä.

Vihreät ovat pitäneet esillä lintukosteikon säilyttämisen tärkeyttä Finnoon alueen kaavoituksen yhteydessä. Finnoo on osa kosteikkojen ketjua pääkaupunkiseudulla. Finnoon lintukosteikolla ihmisen rakentama puhdistamo ja luonto kohtaavat kiinnostavalla tavalla toisensa.

Selvitys: Espoon lintuvedet uhanalaisten lintujen pesimäympäristönä

Tietoa Espoon muista lintutorneista

Käytä ääntäsi – Uusiutuva Espoo 275

Ennakkoäänestys on alkanut, muistathan äänestää. Ennakkoäänestys on 29.3.-4.4. ja vaalipäivä 9.4. Numeroni on 275. Minulle tärkeitä ovat lapset ja nuoret, lähiluonto ja kestävä kehitys, talous ja työllisyys sekä kulttuuri ja tasa-arvo. Enemmän teemoistani voit lukea täällä ja kuunnella videolta.

Vihreät puolustavat Hanikkaa ja muita lähimetsiä myös vaalien välillä

(Kirjoitus julkaistu Länsiväylässä 29.3.2017)

Vihreät ovat johdonmukaisesti vaatineet Hanikan luontoalueen säästämistä. Hanikan luontoalue on tärkeä esimerkiksi Soukan ja Espoonlahden alueen asukkaille. Vihreille sen säilyttäminen on ollut itsestäänselvää koko ajan. Ei vain kuntavaalien alla.

Suvisaarentien pohjoispuolelle, Hanikan luontoalueelle suunniteltiin 3–8-kerroksisia asuinrakennuksia, jolloin kuntopolkua olisi jouduttu siirtämään syvemmälle metsään. Tämä olisi lohkaissut suuren osan nykyisestä Hanikan alueesta ja kuntopolut olisivat kulkeneet vehreän metsän sijaan varsin perinteisen kerrostalolähiön takapihalla. Tämä ei meille Vihreille käynyt. Alue sijaitsee lähes kolmen kilometrin päässä Soukan tulevasta metroasemasta, joten se ei olisi muutenkaan ollut perusteltu paikka massiiviselle lisärakentamiselle. Vihreät esitti kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa marraskuussa, että asuntorakentaminen poistetaan kokonaan Hanikan luontoalueelta. Äänestyksessä esimerkiksi kaikki kokoomuslaiset vastustivat tätä esitystä ja esitys hävisi äänin 5–7. Vihreiden hylkäysesitys kaatui samoin luvuin.

Asukkaiden arvostama luonnonläheisyys on tärkeää säilyttää kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta. Koulujen ja päiväkotien lähimetsät ovat myös tärkeitä oppimisen ja virkistymisen paikkoja. Luonnonystävinä olemme iloisia, jos todella saamme muut puolueet kanssamme varjelemaan luontoalueita. Tähän asti päätöksenteossa näin ei kuitenkaan ole ollut. Myös Hannusmetsän puolustamisessa olemme jääneet vähemmistöön.  Vihreät esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa rakentamisen vähentämistä Hannusmetsän alueelta siten, että säilyvä yhtenäinen metsäalue olisi ollut suurempi. Äänestykset kuitenkin hävittiin.

Vihreät puolustaa luontoa myös vaalien välillä. Olemme vaatineet Espoonlahden tärkeiden viheralueiden, Hanikan, Hannusmetsän ja Sammalvuoren säästämistä. Vihreiden aloitteesta Espoon keskuspuistoon on tulossa lisää suojelualueita. Luontoarvot voi menettää vain kerran, siksi niistä on tärkeä huolehtia kaavoituksen yhteydessä.

 

Risto Nevanlinna, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, vihreä valtuutettu

Henna Partanen, ympäristölautakunnan puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen, vihreä valtuutettu

Kaarina Saramäki, Espoon Vihreiden puheenjohtaja