Esbogårdin louhos ja Högnäsin tammi – ympäristölautakunnan tammikuun 2019 kokoukset

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi päätöksen Esbogård ab:lle kallion louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa Högbergetin alueella koskevista lupahakemuksista juuri ennen joulua. AVI antoi ympäristöluvan hankkeen kolmesta osa-alueesta kahdelle. Valitusaika päättyi 21.1. Kutsuin ylimääräisen ympäristölautakunnan kokouksen perjantaille 18.1., sillä muutoin emme olisi ehtineet valitusajan puitteissa asiasta keskustella.

Ympäristölautakunta päätti pyytää Vaasan hallinto-oikeutta kumoamaan kallion louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkaa koskevat osa-alueelle A myönnetyt ympäristöluvat. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan ympäristölupa alueelle A on myönnetty yleiskaavan vastaisesti. Vihreiden Rainer Lahden esityksestä lisäsimme valitukseen myös hankkeen osa-alueen C, sillä mielestämme on epäselvää, onko hanke alueella C asemakaavan mukainen. Ympäristölautakunta päätti pitkän keskustelun jälkeen yksimielisesti jättää valituksen osa-alueista A ja C. AVI oli jo hylännyt alueen B hakemukset.

Ympäristölautakunnan valituksessa todetaan muun muassa, että hakemusten mukainen toiminta aiheuttaa sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa, että ympäristölupaa ei olisi pitänyt myöntää. Kyse on pitkäkestoisesta ja laajasta hankkeesta, joka ei sovi kyseiselle alueelle. Alueella oleva viheryhteys ja liito-oravan kulkuyhteys vaarantuisivat huomattavasti. Toiminnasta tulee räjäytys- ja porausääniä, murskauksen ja liikenteen melua sekä pölyä, mitkä aiheuttavat kohtuutonta rasitusta lähiympäristölle ja erityisesti lähimmälle Fagerängin tilalle ja hevostallitoiminnalle. Lupamääräyksillä ei pystytä riittävästi poistamaan toiminnasta aiheutuvia merkittäviä haittoja. Lisäksi ympäristölautakunta vetoaa valituksessaan MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) mukaiseen suojaetäisyyteen.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Kokouksessamme 24.1. käsittelimme valvontaohjelmaa ja – suunnitelmaa, joihin tehtiin pieniä tarkennuksia lähinnä muuttuneen lainsäädännön johdosta.

Annoimme lausunnon kansallisesta ilmansuojeluohjelmasta todeten muun muassa seuraavaa:

”Liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen hyödyllistä, sillä päästölähteet ovat lähellä altistujia. Luonnoksessa esitetyn 30 % kasvutavoitteen sijaan Espoon tavoitteena on 100% kasvu pyörämatkojen määrissä. Pientaloalueilla muutama merkittäviä paikallisia savuhaittoja aiheuttava puun pienpolttaja heikentää ajoittain kymmenien asukkaiden kodin sisäilman laatua. Tämän ongelman ratkaisemiseen pitäisi kehittää keinoja, joita voisivat olla mm. asiantuntijoilta (=nuohoojilta) ostettava tulisijan toiminnan selvittäminen ja käytön opastus. Voitaisiin selvittää, olisiko kunnan tai valtion mahdollista osallistua ko. asiantuntijapalvelun kustannuksiin.”

Eniten keskustelua kokouksessa herätti Högnäsissä sijaitsevan luonnonmuistomerkin purkamishakemus eli Koivurannan tammen tapaus. Itse olin esittelijän kannalla eli kannatin purkuhakemuksen hylkäämistä. ELY-keskuksen lakimiehen lausunto sekä keskeinen luonnonsuojelulainsäädäntö, jota ympäristönsuojeluviranomaisena meidän tulee noudattaa, eivät minusta antaneet perusteita purkaa suojelua. Yksittäisen puun turvallisuuden arviointi on vaikeaa, eikä se kuulu luonnonsuojelulain piiriin. Vastaesityksen kannalla olleiden mielestä puu ei kuntonsa puolesta täytä suojelun edellytyksiä. Keskustelimme asiasta perusteellisesti ja monesta näkökulmasta. Äänestyksen jälkeen (7-6) lautakunta päätti hyväksyä purkuhakemuksen. Päätöksestä on 30 päivän valitusaika ja on mahdollista, että tapaus päätyy vielä oikeuden ratkaistavaksi.

Puiden turvallisuus herättää Espoossa aika ajoin keskustelua ja turvallisuus nousi myös Koivurannan tammen kohdalla esille. Ratkaisu ei toki voi olla massiiviset puiden kaatamiset, vaan pikemminkin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen vuoksi viherpinta-alaa tulisi kasvattaa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kovia sateita ja tuulia. Siksi olisi myös tärkeää kasvattaa tietoisuutta, miten riskejä voidaan välttää. Esimerkiksi erittäin kovalla tuulella ulkona liikkumista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää.

Hyväksyimme kokouksessa myös Espoon Itämerihaasteen toimenpideohjelman. Se on minusta hyvin laadittu ohjelma, joka täydentää hienosti Espoon vesiensuojelun toimenpidesuunnitelmaa meriluonnon osalta.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Mainokset

Itämerihaasteen esittely ja luontoretket 2018 – ympäristölautakunnan kokous 13.12.2018

Ennen kokousta vietimme joulukahvit ympäristökeskuksen henkilöstön kanssa ja kuulimme erinomaisen esittelyn Itämerihaasteen päivitystyöstä. Espoo päivittää Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa, jonka on tarkoitus tulla ympäristölautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa 2019 ja jossa Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 lähtien. Itämerihaasteen päivityksen luonnoksessa kärkitavoitteita on viisi: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Itämerihaasteen toimenpiteet täydentävät hienosti vesiensuojelun toimenpideohjelmaa, jonka toteuttaminen oli yksi vihreiden korostamista asioista Espoon strategiassa. Itämerihaasteen päivittäminen on myös yksi YLAn lautakuntasopimuksen toimenpiteistä ja olen tyytyväinen tehtyihin suunnitelmiin. Vesiensuojelussa moni asia edellyttää hyvää yhteistyötä joko kaupunkiorganisaation sisällä tai ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi maanviljelijät, vesiensuojeluyhdistykset) kanssa. Ympäristökeskus käy esimerkiksi neuvomassa asukkaita, miten näkösyvyyshavainnointia tehdään. Samoin viljelijöitä neuvotaan vesiensuojelussa ja kaupungin vuokrapeltojen kohdalla voidaan käyttää neuvontaa järeämpiäkin keinoja. Espoo cateringin kanssa on myös alustavasti keskusteltu paikallisen kalan lisäämisestä ruokalistalle. Kalastus olisikin todella tärkeä keino vesiensuojelussa.

Varsinaisen kokouksen esityslista oli lyhyt, saimme tiedoksi kiinnostavan koosteen vuoden 2018 luontoretkistä sekä AVIn päätöksen HSYn koetoiminnasta jätevesilietteen pyrolyysikäsittelyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja pyrolyysilaitoksen koekäytöstä.

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa verkossa.

Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio – ympäristölautakunnan kokous 13.9.2018

Ympäristölautakunnan syyskuun kokouksessa hyväksyimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Ympäristötoimen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019

Toimintasuunnitelmasta käy hyvin ilmi, miten monipuolista ja tärkeää työtä ympäristökeskuksessa tehdään. Seuraavassa muutamia poimintoja ensi vuoden toiminnasta.

Espoon monimuotoisen luonnon turvaamisen välineitä kaupungin suunnittelussa ovat esimerkiksi lausunnot sekä neuvonta sähköpostitse, kokouksissa ja katselmuksissa. Espoon valtuustostrategian ja ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksen mukaisesti jatketaan luonnonsuojelun toimenpiteiden laatimista. Espoon ekologista verkostoa ja ekosysteemipalveluita tarkastellaan sekä valmistellaan toimenpideohjelma arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi. Lisäksi kehitetään luonnon monimuotoisuutta koskevaa työtä kaupungin eri yksiköiden kesken.

Espoon niittyverkostoselvityksessä kartoitetaan niittyjen ja avoimien alueiden tila ja kytkeytyneisyys sekä monimuotoisuus- ja maisemalliset näkökulmat. Vieraslajiasiassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kaupungin ilmastotyötä ympäristökeskus edistää monin tavoin yhdessä erityisesti Kestävä Espoo –poikkihallinnollisen ohjelman, mutta myös koko kaupungin muun organisaation kanssa.

Espoo liittyi helmikuussa 2018 kaupunginhallituksen päätöksellä Euroopan laajuiseen kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy. Osana sitoumusta laaditaan Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), joka sisältää ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpideohjelman, riski- ja haavoittuvuuskartoituksen sekä hillintätoimenpiteet vaikuttavuusarvioineen. Suunnitelmien laatimisen ja raportoinnin jälkeen toimien etenemisestä ja päästöjen vähenemisestä raportoidaan järjestelmään kahden vuoden välein.  Yrityksiä, opiskelijoita ja muita sopivia ryhmiä osallistetaan ilmastotyöhön järjestämällä syksyllä 2019 ilmastoaiheinen ideointitapahtuma Climathon yhdessä Climate-KIC-organisaation kanssa.

Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaisesti etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi. Vuoden 2019 vesiensuojelun teema on pohjavesien suojelu. Lautakunta seuraa vesiensuojelun etenemistä vuosittain. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelman mukaan.

Lautakunta teki yksimielisesti esityksestäni toimintasuunnitelmaan lisäyksen, jonka mukaan ”Selvitetään mahdollisuutta käyttää kipsiä fosforipäästöjen vähentämiseksi kaupungin vuokrapelloilla ja edistetään kipsin käyttöä sille soveltuvilla pelloilla. ”

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää fosforipäästöjä pelloilta vesistöihin. Kipsin levittäminen on helppoa, eikä vaikuta satoihin. Espoossa tulisi kartoittaa pellot, joilla sitä voidaan kokeilla. Lisää tietoa kipsikäsittelystä löytyy esimerkiksi: https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Paljon työaikaa ympäristökeskuksessa vie jatkossakin vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely. Hulevesiohjelmaa päivitetään parhaillaan ja ensi vuoden puolella se on kaupunginhallituksen käsiteltävänä.

Meluntorjunnassa yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristökeskuksen tehokkain keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta.

Ympäristökeskus kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, jolla lisätään ympäristövastuullisuutta kaupungin yksiköissä ja työyhteisöissä. Ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat osaltaan kestävän kehityksen esimiesvalmennuksesta.

Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan ympäristölupaviranomainen ja ensi vuonna käsittelemme arviolta 3 – 5 ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelumääräysten toteutumista valvotaan ja ympäristökeskuksen valvottavia kohteita ovat esimerkiksi melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, hevostallit ja käytöstä poistetut öljysäiliöt.

Lautakunta teki yksimielisesti ensi vuoden talousarvioon kaksi täydennystä. Esitämme 63 000 euron lisäystä 2019 budjettiin vakituisen paikkatietoasiantuntijan palkkaamiseksi sekä 30 000 euron lisäystä Loojärven kuormitusselvitykseen.

Paikkatietoasiantuntijan vakinaistaminen on tarpeen, sillä kaupunki kasvaa voimakkaasti ja olennaiset luonto- ja ympäristöpaikkatiedot on tärkeää löytyä helposti, jotta kaavoitus on sujuvaa. Paikkatietoasiantuntija on olennaisen tärkeä esimerkiksi kaupunkisuunnittelulle ja myös muille toimialoille.

Ympäristökeskus muuttaa väistötiloihin Otaniemeen ja minusta on tärkeää, että muutosta johtuva vuokrannousu katetaan toimialan kehityksestä, eikä leikata palveluista tai toiminnasta.

Muina asioina kokouksessa hyväksyimme Eurofins Expert Services Oy:n palolaboratorion muutetun tarkkailusuunnitelman, merkitsimme tiedoksi Koskelon pienteollisuusalueen ympäristövalvontakierroksen sekä annoimme Vaasan HO:lle vastineen valituksista koskien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevan HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseen ja laajentamiseen sekä toiminnan aloituslupaa.

Vielä lopuksi: Uudenmaan ELY-keskus on vahvistanut Monikonpuron suojelualueen, mahtavaa!

Kiitos lautakunnalle mukavasta kokouksesta ja hyvästä keskustelusta!

Kesäpäivä Pentalassa

Pentala on upea saari Espoon edustalla. Saarelta löytyy niin saaristomuseo kuin upeaa luontoa.

Saareen kuljimme yhteysaluksella ja mukana oli tietysti hyvät eväät. Eväiden syömiseen löytyi hyviä paikkoja ja aika paljon saaressa pääsi liikkumaan myös lastenvaunujen kanssa.

Saaresta löytyy muun muassa mukava luontopolku metsän keskellä, järvi, uimaranta ja lampaita. Hyvä retkikohde myös lasten kanssa.

Retkikuvia Hanikasta ja Kaitalahdelta

Lämmin kevätsää on innostanut retkeilemään koko perheen voimin. Lasten kanssa parhaita ovat kohteet, jotka ovat melko lähellä ja joissa on helppo taaperoikäisenkin kulkea itse. Äitienpäiväviikonloppuna kävimme pariin otteeseen Hanikassa ja Kaitalahdella. Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Kaitalahden lintutorni. Käki kukkui lähistöllä.

 

 

Aurinko pilkotti kauniisti puiden välistä.

Kuopus kulkee vielä repussa mukana.

 

 

Monikonpuron suojelualue ja vesiasioita – ympäristölautakunnan kokous 19.4.2018

Ympäristölautakunnan esityslistalla 19.4.2018 oli useita vesiasioita. Esitämme Monikonpuroon perustettavaksi luonnonsuojelualuetta, annoimme lausunnon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta ja merkitsimme tiedoksi Espoon vesistötutkimuksen viime vuodelta.

Monikonpuron suojelualueen tarkoitus on turvata arvokkaiden pienvesien ja niiden lähiympäristöjen luontoarvoja. Purolaaksoa, sitä ympäröiviä kallio- ja metsäalueita sekä Gruvbergetiä on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1949. Suojeltavaksi esitetty noin 700 metriä pitkä alue on jyrkkäpiirteinen rehevä purolaakso Leppävaaran ulkoilureittien läheisyydessä. Alueen virkistykselliset ja opetukselliset arvot lisääntyvät suojelun myötä.

Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro kulkee osin hyvin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, mutta on esitetyllä suojelualueella vielä kaunis ja luonnontilainen. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy runsaasti ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita. Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm.  metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara talvehtii alueella säännöllisesti.

Purolaakso toimii tärkeänä ekoyhteysalueena niin vedessä kuin maallakin eläville eliöille. Alueen tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen ja hulevesien puhdistuminen ovat tärkeitä sekä asukkaille että koko puron alajuoksulle. Seuraavaksi suojelualueen perustamista käsittelee KH ja sitten Uudenmaan ELY.

Kuva esitetystä luonnonsuojelualueesta löytyy kokousaineistosta.

Lausuntomme Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksesta löytyy täältä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksessa on nostettu esille, että vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla, koululaisista ammatinharjoittajiin. Opetus vesistöasioista on nykyisellään vähäistä peruskoulussa ja lukiossa. Espoo voisi varmasti tehdä omalta osaltaan tässä jotain, meillä kun on paljon vesistöjä.

Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet ja niiden aktivointi. Rahoitusta onkin saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa viranomaistahoilta. Järviaktiiveille tarvitaan myös koulutusta, sillä järvien kunnostushankkeet vaativat paljon osaamista niin vesiekosyysteemistä kuin hankehallinnosta. Maatalouden päästöjen suhteen tärkein keino on yhä maatalouden ympäristötuki. Myös kansallisen tason toimia tarvitaan, jotta maatalouden päästöjä saataisiin ohjauksella vähenemään. Espoon tulisi hyödyntää myös niin sanotun vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää myös resurssien varaamista eri tasoilla.

Espoon vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien järvien ja virtavesien vedenlaatua ja vesiensuojelutoimien vaikutusta vesistöjen tilaan. Vesistöjen tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta ja tiedot vedenlaadusta löytyvät myös ympäristöhallinnon tietokannasta. Tärkeä huomio on, että valuma-alue on eri asia kuin kaava-alue. Kaavat eivät mene valuma-alueiden rajojen mukaan ja jonkin kaava-alueen maankäytön muutosten seuraukset voivat näkyä myös kaavan ulkopuolisilla valuma-alueilla, siksi tarvitaan yhteistyötä myös yli kuntarajojen.

Monet järvemme kaipaavat kunnostusta ja hapetuksia ja hoitokalastusta tulee jatkaa. Rehevöitymisen lisäksi myös tiesuolaus aiheuttaa ongelmia. Monien vesistöjen tila on melko stabiili mutta varsinaisesti toivottua paranemista ei ole saatu aikaan, työtä vesiensuojelussa siis riittää.

Lue lisää kokouspöytäkirjasta.

Myös Espoon valtuusto on keskustellut vesistöistä. Vihreiden Inka Hopsun puhe Pitkäjärven kunnostamisesta valtuustossa 23.4.2018 löytyy Inkan blogista.