Category Archives: puoluevaltuuskunta

Valtuuskuntapuhe

Posted on by
Vastaus

(Puheenvuoroni puoluevaltuuskunnassa 22.11.2014)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuuskunta,

pari sanaa vaaleista ja vastuunkannosta. Uskon, että vaikka arvomme ovat laajasti yhteiskunnassa tuettuja, niin äänestäjät kaipaavat arvojen lisäksi vastuunkantoa. Meidän pitää pystyä osoittamaan, että kannoimme vastuuta hallituksessa ja että hallituksesta lähtö hallituksen linjan muuttuessa oli myös vastuullinen päätös. Haluamme jatkossakin kantaa vastuuta.

Yhteiskunnassa on nyt aika paljon esillä kriisipuhetta, jonka varjolla esitetään kaikenlaista. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ison kuvan näkemistä. Aika puutteellisia analyysejä esimerkiksi Suomen taloustilanteesta on esillä. Monissa kunnissa on viime aikoina käyty budjettineuvotteluita ja yritetty tehdä kriisipuheen varjolla lyhytnäköisiä kustannussäästöjä. Esimerkiksi lapsiperheiden palveluista säästäminen usein näkyy kustannuksissa toisessa kohtaa myöhemmin.

Myös erilaisten kikkojen esittämistä ratkaisuna Suomen ongelmiin on paljon esillä. Kokoomuksella on normitalkoot, keskusta vähentää julkisen sektorin työntekijöitä ja vasemmisto haluaa kansanrahaston. Millään yhdellä konstilla ei kuitenkaan saada Suomen asioita paremmalle tolalle. Kevään vaaleissa on omien teemojen esiin tuomisen lisäksi puhuttava siitä, mistä muut puhuvat. Ja yksi tällainen asia on julkisen sektorin roolin lisäksi normitalkoot. Nyt näyttäisi EU:n tasollakin olevan meneillään samaa keskustelua, ja kappas vaan sielläkin esillä ovat erityisesti ympäristönormit. Julkisen sektorin roolista ja normitalkoista keskusteltaessa tarvitaan sisällöt esiin trenditermien viljelyn sijaan. Meiltä pitää löytyä vihreä näkemys näihin kysymyksiin. Tottakai eduskunnan tulee säätää lakeja, jotka ovat järkeviä ja tarpeellisia. Arvot tulevat esille kun keskustellaan, mikä on tarpeellista tai turhaa sääntelyä. Normeille on yleensä joku hyvä tausta, miksi ne on luotu, esimerkiksi ympäristönsuojelu, ihmisten turvallisuus ja terveys.

Vielä pari sanaa cleantechistä. Edelleen tynkähallituskin puhuu cleantechin edistämisestä, mutta valtioneuvoston periaatepäätös ja strategia eivät riitä, jos toisaalta esimerkiksi kuntien miljoonat sidotaan Fennovoimaan. Fennovoimapäätöksessä on kyse laajemmasta asiasta kuin yhdestä ydinvoimalasta. Koko meidän energiapolitiikasta ja Suomen sähkönhuollon päälinjoista tällä vuosisadalla. Kuntien miljoonat ollaan laittamassa Fennovoimaan, kun ne pitäisi laittaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja cleantech-ratkaisuihin. Tarvitaan enemmän tekoja cleantechin ja uusiutuvien eteen.

Jos jotain hyvää voisi koitua tästä ajasta, voisi se olla tietyn yksilö- ja menestysihannoinnin vaihtuminen elämän perusasioiden ja toisten ihmisten arvostamiseen. Huolenpito itsestä ja toisista, myös ympäristöstä olkoon vaalivoittoon vievä vihreä sanoma. Ei sanota, että edustamme parempia arvoja ja luomme parempaa maailmaa kuin muut, vaan sanotaan, että me Vihreät välitämme ja kannamme vastuuta.

Työllisyyslinjaukset hyväksyttiin puoluevaltuuskunnassa

Posted on by
Vastaus

Puoluevaltuuskunnan kokouksessa 26.-27.4. keskusteltiin pitkään hallituksen työstä tähän asti ja hallituksen loppukaudesta. Ympäristöministeri Niinistön puheen voi lukea täältä
ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodon puheen täältä.

Itse pohdin puheenvuorossani kehysriihessä päätetyn lapsilisäleikkauksen mahdollisia vaikutuksia. Ainakin periaatteellisena kysymyksenä leikkaaminen lapsilisistä on iso asia ja varsinkin köyhemmille perheille myös käytännössä merkityksellinen asia. Peräänkuulutin vanhempainvapaiden uudistamista ja jakamista vihreiden esittämän 6+6+6-mallin tapaisesti. Viime syksynä päätetty kotihoidontuen kiintiöiminen ei edistä tasa-arvoa riittävästi ja moni perhe kokee sen ainoastaan kotihoidontuen leikkauksena.

 

Isoimpana asiana kokouksessa hyväksyttiin vihreät työllisyyslinjaukset. Puoluevaltuuskunnan kokouksessa annettiin myös evästystä poliittisen ohjelman valmisteluun. Poliittinen ohjelma hyväksytään kesäkuun alussa puoluekokouksessa. Lisäksi annettiin ideoita vihreiden asumispoliittisten linjausten laatimiseen. Asumispoliittiset linjaukset ovat valtuuskunnan käsittelyssä ensi syksynä.

 

Työllisyyslinjaukset: Kotimainen työllisyys pohjoismaiselle tasolle

Lainaus tiedotteesta: ”Työllisyysasteen nostaminen on Vihreän valtuuskunnan tänään sunnuntaina hyväksymän uuden työllisyysohjelman keskeinen tavoite. Ohjelma esittelee kattavat vastaukset siihen, miten talouden ja työelämän murrokseen tulisi vastata.”
Työllisyyslinjauksista on laadittu helppolukuinen kooste
sekä kokonaisuutena löydät linjaukset täältä

 

Oli antoisa kokous ja nyt kohti eurovaaleja! Vihreät ehdokkaat löydät täältä.

 

 

Hiilineutraali Suomi – vihreät ilmastolinjaukset

Posted on by
Vastaus

Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui Porissa 1.-2.3.2014 ja hyväksyi ilmastolinjaukset. Ilmastotyöryhmä laati mielestäni kattavan listan tärkeitä linjauksia ja ne oli saatu koottua tiiviiksi paketiksi. Esimerkiksi esitys paikannukseen perustuvista ruuhkamaksuista on minusta tärkeä, kunhan samalla huolehditaan yksityisyydensuojasta. Ruuhkamaksuilla saataisiin mahdollisesti myös rahoitusta tulevaisuuden tärkeisiin joukkoliikenneinvestointeihin.

Toivoin puoluevaltuuskunnan keskustelussa ilmastolinjauksiin lisättävän sukupuolinäkökulman, ruokahävikin vähentäminen ja neuvonnan ilmastopäästöjen vähentämiseen maatiloilla. Muutosesitykseni suurelta osin hyväksyttiinkin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti erityisesti kehitysmaiden naisiin, sillä voimistuvat sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat pienviljelyä ja vedenhakumatkoja eli juuri niitä töitä, joista usein vastaavat naiset. Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset tuleekin ottaa huomioon ilmastopoliittisessa päätöksenteossa ja naisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.  Lisäksi on tärkeää, että ilmastorahoitus ei pienennä kehitysyhteistyövaroja ja kohdentuu niihin, jotka erityisesti kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Kepa on linjannut ilmastorahoituksesta hyvin tavoitteissaan.

Maatalous aiheuttaa ilmastopäästöjä monin tavoin ja päästöjen vähentämiseen kannustava tukipolitiikka on tärkeää. Yleensä taloudellinen ohjaus tarvitsee rinnalleen tiedollista ohjausta ja minusta olisi tärkeää, että viljelijöille tarjotaan tietoa ilmastopäästöjen vähentämisestä tuotannossa. Toki esimerkiksi energiatehokkuusneuvontaa jo annetaankin. Ilmastopäästöjen lähteitä maataloudessa ovat esimerkiksi maaperän päästöjä vapauttavat toimet ja tuotantoeläinten sekä lannan päästöt. Lisäksi energiankäytöstä maataloudessa aiheutuu päästöjä. Päästöjä voidaan vähentää erilaisilla maatalouskäytännöillä, parantamalla tilan energiatehokkuutta sekä lisäämällä bioenergian tuotantoa. Maatiloilla on kiinnostusta bioenergian tuotantoon ja sitä pitäisi tukea.  Ei pidä myöskään unohtaa luomutuotantoa ja lähiruokaa.

Lue myös kiinnostava näkökulma maatalouden päästöjen vähentämiseen Hinku-hankkeesta ja kattava artikkeli maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisestä.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti arviolta noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Pelkästään EU:ssa noin 90 miljoonaa tonnia ruokaa päätyy jätteeksi joka vuosi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana. Syötäväksi kelpaavan ruoan poisheittäminen aiheuttaa täysin turhia päästöjä. Esimerkkejä ruokajätteestä ovat jääkaappiin unohtuneet ja pilaantumaan päässeet ruoat, nahistuneet hedelmät ja kasvikset, homeinen leipä ja lautastähteet. Ruokajäte voi olla syömäkelpoista tai syömäkelvotonta, mutta raja on häilyvä. Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä.

Hävikkiä voidaan vähentää parantamalla maatiloilla syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Kauppojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteistyö on tärkeää, jotta vanhenevia elintarvikkeita ei päädy kaupoista suoraan jätteeksi. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona on monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Kaupat voisivat entistä laajemmin myydä alennettuun hintaan tuotteita, joiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Ruokahävikin syntymistä tulee siis vähentää kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa, – jakelua ja –kulutusta.