(Mielipidekirjoitus julkaistiin Länsiväylässä 9.4.2014)

Hävikkiruoka kannattaa hyödyntää

Tähdelounaskäytäntö on levinnyt Suomessa jo lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Käytäntö on lähtenyt leviämään Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeilusta Vaajakummun koulussa, jossa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet, että he eivät välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Kokeilun toteuttanut koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla.

Sitran laskelmien mukaan kaikissa Suomen kouluissa tähdelounaskäytäntö voisi säästää noin kaksi miljoonaa ateriaa vuodessa.  Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä olisi noin 2,5 miljoonaa kiloa hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa lähes 15 miljoonan kilometrin autoilua.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti on arvioitu, että noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana.

Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä. Koulujen ja päiväkotien kasvatustyö ja ”syö ottamasi ruoka” -kampanjat ovat tärkeitä. Ruokahävikin vähentäminen kouluissa heijastuu parhaimmillaan myös käytäntöihin kotona. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona onkin monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Julkisen sektorin ruokailussa käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Espoon Catering valmistaa vuosittain noin 15 miljoonaa ateriaa. Tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi.

Myös meillä Espoossa Aarnivalkean koulun oppilaat ovat halunneet ryhtyä myymään ylijäänyttä kouluruokaa lähialueen vanhuksille ja muille halukkaille. Tätä kokeilua tulisi kaupungin tukea, markkinoida ja seurata.

Toivomme, että Espoo lähtisi kokeilun onnistuttua myös laajemmin toteuttamaan koulujen ja laitosten syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua. Tämä olisi yksi keino toimia Espoossa resurssiviisaasti: vähentää luonnonvarojen kulutusta ja lisätä samalla kuntalaisten hyvinvointia.

Inka Hopsu

Espoon vihreän valtuustoryhmän pj

Kaarina Saramäki

Espoon vihreiden pj