Lisää resursseja Espoon vesien suojeluun

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 27.6.2020

Espoon Pitkäjärven tilasta on keskusteltu Länsiväylässä pitkin kevättä. Jaamme huolen paitsi Pitkäjärven, myös laajemmin Espoon vesistöjen osalta. Pitkäjärven tilannetta on nostettu esiin Hopsun valtuustoaloitteella jo 2017, eikä järven tila valitettavasti ole tuosta ajasta juuri parantunut. Toimia tarvitaan, eikä asian kanssa voida odotella.

Jätevesien puhdistaminen, vesihuollon rakentaminen järven valuma-alueen asutukselle sekä peltojen ravinnehuuhtoutumien vähentäminen ovat tärkeimpiä vesiensuojelutoimia. Valtuuston vesihuollon kehittämissuunnitelmasta tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Vanhakartanoon vesihuolto on kuitenkin tulossa vasta vuonna 2026. Vesiensuojelun näkökulmasta vesihuollon rakentamista olisi järkevää useilla alueilla kiirehtiä.

Huonokuntoisten järvien kunnostamisen lisäksi virtavedet tarvitsevat huomiota ja tänä vuonna päivitetäänkin Espoon virtavesiselvitystä. Espoon virtavedet ovat luonnonarvoiltaan rikkaita ja rakentamisen lisäksi niihin vaikuttaa esimerkiksi vedenotto kasteluun. Uhanalaisia vaelluskaloja voidaan auttaa rakentamalla kalateitä.

Espoon järvet, virtavedet ja rannat ovat kovassa paineessa kaupungin kasvun ja runsaan rakentamisen takia. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että kaikki tahot ymmärtävät toimiensa vaikutuksen vesien tilaan. Tärkeää on monen tahon yhteistyö, jota kaupunki koordinoi. Esimerkiksi Pitkäjärven ranta-alueet ovat pitkälti yksityisessä omistuksessa. Kalastuskunnan tekemä työ on tärkeä osa järven kunnostamista (LV Areena 10.6.).

Espoon järvet ja muut vesialueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden virkistysalueina sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Vesiensuojelussa ei voi enää pihistellä. Toimia tulee yhä tehdä kustannustehokkaasti ja monen tahon yhteistyönä, mutta riittävästi. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman toteuttaminen on yksi valtuuston painopisteistä. Sen toimeenpanoon ei kuitenkaan ole vuosi toisensa perään varattu riittäviä resursseja. Tämä pitäisi korjata seuraavassa budjettiesityksessä.

Vesien tilaa heikentää myös ilmastonmuutos. Siksi pitkäjänteinen vesiensuojelu edellyttää myös tehokkaita ilmastotoimia.

Kaarina Saramäki Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja, varavaltuutettu (vihr.)

Inka Hopsu kansanedustaja, Espoon valtuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)

Toimintakertomus 2018 ja lausuntoja – ympäristölautakunnan kokous 14.3.2019

Maaliskuun kokouksessa 14.3.2019 ympäristölautakunta hyväksyi lautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen viime vuodelta. Paljon saatiin taas aikaan niin luonnon- kuin vesiensuojelussa, ilmastotyössä ja ympäristövastuullisuuden edistämisessä kuin ympäristönsuojelun valvonta- ja viranomaistehtävissä.  Toimintakertomus on luettavissa täällä.

Muina isoimpina asioina annoimme kaksi lausuntoa, joista toinen Etelä-Suomen AVIlle Länsimetron vesilain mukaisen luvan muutoshakemuksesta. Toinen olikin vaikeampi lausunto eli annoimme lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle Högnäsissa sijaitsevan tammen rauhoituksen purkamisesta tehdystä valituksesta. Keskustelimme itse asiasta eli ns Koivurannan tammen rauhoituksen purkuhakemuksesta tammikuun kokouksessamme pitkään ja silloin päädyimme tiukan äänestyksen jälkeen purkamaan rauhoituksen. Tässä kokouksessa äänestimme lausunnosta ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan äänen ratkaistessa päädyimme lausunnossamme valittajan kannalle. Tammen rauhoituksen purkaminen jakaa lautakunnan suurin piirtein puoliksi. Erityisesti rauhoituksen purkua hakeneiden asukkaiden puolesta toivon, että oikeuden käsittelyaika olisi kohtuullinen.

Pöytäkirja on luettavissa täällä.

Nitraattiasetus, jätehuoltomääräykset ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019 – ympäristölautakunnan helmikuun 2019 kokous

Kokoonnuimme ystävänpäivänä 14.2. Pöytäkirja on luettavissa Espoon nettisivuilla.

Hyväksyimme ympäristölautakunnan vuoden 2019 käyttösuunnitelman ja toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmasta heijastuu hyvin ympäristökeskuksen laaja tehtäväkenttä. Ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksessaan valitsemat painopisteet luonnonsuojelu, vesiensuojelu ja ilmastotyö etenevät. Luonnonsuojelun toimenpiteiden laatiminen jatkuu ja vesiensuojelun teemana on tänä vuonna pohjavedet.

Ympäristökeskus vastaa kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy – sitoumuksen edellyttämästä raportoinnista ja osallistuu Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman eli SECAP:n laadintaan yhteistyössä kaupungin koko linjaorganisaation ja poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa. Kiinnostava yksityiskohta ilmastotyössä on myös hanke, jossa konseptoidaan infratyömaiden hiilineutraaliutta.

Päätimme valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen HSY:n uusista jätehuoltomääräyksistä jätteenkuljetusten aloitusajankohdan osalta. Ympäristölautakunta ei näe tarpeellisena, että Espoossa voisi aloittaa jäteastioiden tyhjennyksen jo klo 6 ja pelkää siitä aiheutuvan tarpeettomia meluhaittoja.

Muina asioina merkitsimme muun muassa tiedoksi nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta) valvontatiedot vuodelta 2018.

 

Esbogårdin louhos ja Högnäsin tammi – ympäristölautakunnan tammikuun 2019 kokoukset

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi päätöksen Esbogård ab:lle kallion louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa Högbergetin alueella koskevista lupahakemuksista juuri ennen joulua. AVI antoi ympäristöluvan hankkeen kolmesta osa-alueesta kahdelle. Valitusaika päättyi 21.1. Kutsuin ylimääräisen ympäristölautakunnan kokouksen perjantaille 18.1., sillä muutoin emme olisi ehtineet valitusajan puitteissa asiasta keskustella.

Ympäristölautakunta päätti pyytää Vaasan hallinto-oikeutta kumoamaan kallion louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkaa koskevat osa-alueelle A myönnetyt ympäristöluvat. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan ympäristölupa alueelle A on myönnetty yleiskaavan vastaisesti. Vihreiden Rainer Lahden esityksestä lisäsimme valitukseen myös hankkeen osa-alueen C, sillä mielestämme on epäselvää, onko hanke alueella C asemakaavan mukainen. Ympäristölautakunta päätti pitkän keskustelun jälkeen yksimielisesti jättää valituksen osa-alueista A ja C. AVI oli jo hylännyt alueen B hakemukset.

Ympäristölautakunnan valituksessa todetaan muun muassa, että hakemusten mukainen toiminta aiheuttaa sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa, että ympäristölupaa ei olisi pitänyt myöntää. Kyse on pitkäkestoisesta ja laajasta hankkeesta, joka ei sovi kyseiselle alueelle. Alueella oleva viheryhteys ja liito-oravan kulkuyhteys vaarantuisivat huomattavasti. Toiminnasta tulee räjäytys- ja porausääniä, murskauksen ja liikenteen melua sekä pölyä, mitkä aiheuttavat kohtuutonta rasitusta lähiympäristölle ja erityisesti lähimmälle Fagerängin tilalle ja hevostallitoiminnalle. Lupamääräyksillä ei pystytä riittävästi poistamaan toiminnasta aiheutuvia merkittäviä haittoja. Lisäksi ympäristölautakunta vetoaa valituksessaan MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) mukaiseen suojaetäisyyteen.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Kokouksessamme 24.1. käsittelimme valvontaohjelmaa ja – suunnitelmaa, joihin tehtiin pieniä tarkennuksia lähinnä muuttuneen lainsäädännön johdosta.

Annoimme lausunnon kansallisesta ilmansuojeluohjelmasta todeten muun muassa seuraavaa:

”Liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen hyödyllistä, sillä päästölähteet ovat lähellä altistujia. Luonnoksessa esitetyn 30 % kasvutavoitteen sijaan Espoon tavoitteena on 100% kasvu pyörämatkojen määrissä. Pientaloalueilla muutama merkittäviä paikallisia savuhaittoja aiheuttava puun pienpolttaja heikentää ajoittain kymmenien asukkaiden kodin sisäilman laatua. Tämän ongelman ratkaisemiseen pitäisi kehittää keinoja, joita voisivat olla mm. asiantuntijoilta (=nuohoojilta) ostettava tulisijan toiminnan selvittäminen ja käytön opastus. Voitaisiin selvittää, olisiko kunnan tai valtion mahdollista osallistua ko. asiantuntijapalvelun kustannuksiin.”

Eniten keskustelua kokouksessa herätti Högnäsissä sijaitsevan luonnonmuistomerkin purkamishakemus eli Koivurannan tammen tapaus. Itse olin esittelijän kannalla eli kannatin purkuhakemuksen hylkäämistä. ELY-keskuksen lakimiehen lausunto sekä keskeinen luonnonsuojelulainsäädäntö, jota ympäristönsuojeluviranomaisena meidän tulee noudattaa, eivät minusta antaneet perusteita purkaa suojelua. Yksittäisen puun turvallisuuden arviointi on vaikeaa, eikä se kuulu luonnonsuojelulain piiriin. Vastaesityksen kannalla olleiden mielestä puu ei kuntonsa puolesta täytä suojelun edellytyksiä. Keskustelimme asiasta perusteellisesti ja monesta näkökulmasta. Äänestyksen jälkeen (7-6) lautakunta päätti hyväksyä purkuhakemuksen. Päätöksestä on 30 päivän valitusaika ja on mahdollista, että tapaus päätyy vielä oikeuden ratkaistavaksi.

Puiden turvallisuus herättää Espoossa aika ajoin keskustelua ja turvallisuus nousi myös Koivurannan tammen kohdalla esille. Ratkaisu ei toki voi olla massiiviset puiden kaatamiset, vaan pikemminkin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen vuoksi viherpinta-alaa tulisi kasvattaa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kovia sateita ja tuulia. Siksi olisi myös tärkeää kasvattaa tietoisuutta, miten riskejä voidaan välttää. Esimerkiksi erittäin kovalla tuulella ulkona liikkumista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää.

Hyväksyimme kokouksessa myös Espoon Itämerihaasteen toimenpideohjelman. Se on minusta hyvin laadittu ohjelma, joka täydentää hienosti Espoon vesiensuojelun toimenpidesuunnitelmaa meriluonnon osalta.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Itämerihaasteen esittely ja luontoretket 2018 – ympäristölautakunnan kokous 13.12.2018

Ennen kokousta vietimme joulukahvit ympäristökeskuksen henkilöstön kanssa ja kuulimme erinomaisen esittelyn Itämerihaasteen päivitystyöstä. Espoo päivittää Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa, jonka on tarkoitus tulla ympäristölautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa 2019 ja jossa Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 lähtien. Itämerihaasteen päivityksen luonnoksessa kärkitavoitteita on viisi: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Itämerihaasteen toimenpiteet täydentävät hienosti vesiensuojelun toimenpideohjelmaa, jonka toteuttaminen oli yksi vihreiden korostamista asioista Espoon strategiassa. Itämerihaasteen päivittäminen on myös yksi YLAn lautakuntasopimuksen toimenpiteistä ja olen tyytyväinen tehtyihin suunnitelmiin. Vesiensuojelussa moni asia edellyttää hyvää yhteistyötä joko kaupunkiorganisaation sisällä tai ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi maanviljelijät, vesiensuojeluyhdistykset) kanssa. Ympäristökeskus käy esimerkiksi neuvomassa asukkaita, miten näkösyvyyshavainnointia tehdään. Samoin viljelijöitä neuvotaan vesiensuojelussa ja kaupungin vuokrapeltojen kohdalla voidaan käyttää neuvontaa järeämpiäkin keinoja. Espoo cateringin kanssa on myös alustavasti keskusteltu paikallisen kalan lisäämisestä ruokalistalle. Kalastus olisikin todella tärkeä keino vesiensuojelussa.

Varsinaisen kokouksen esityslista oli lyhyt, saimme tiedoksi kiinnostavan koosteen vuoden 2018 luontoretkistä sekä AVIn päätöksen HSYn koetoiminnasta jätevesilietteen pyrolyysikäsittelyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja pyrolyysilaitoksen koekäytöstä.

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa verkossa.

Ilmasto-ohjelma, maa- ja kiviainesstrategia sekä lausuntoja – ympäristölautakunnan kokous 15.11.2018

En päässyt itse ympäristölautakunnan marraskuun kokoukseen työmatkan takia, mutta tässä kuitenkin kooste kokouksen asioista. Kokouksessa muun muassa annettiin lausunnot Espoon kivi-ja maa-ainesstrategiasta sekä Fortumin Ämmässuon puunpolttolaitoksesta. Lisäksi merkittiin tiedoksi Espoon ilmasto-ohjelman seuranta sekä myönnettiin ympäristölupa Destacleanin jätteenkäsittelylaitokselle.

Espoon maa-ja kiviainesten toimenpideohjelman tarkoituksena on edistää ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta rakentamisessa, minimoida rakentamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä parantaa rakentamisen kustannustehokkuutta. Ohjelmassa on kahdeksan maa- ja kiviainesten hallinnan ja uusiomaarakentamisen osa-aluetta sekä 16 toimenpidettä. Yhtenä toimenpiteenä on massakoordinaattorin toimen perustaminen, mikä on todella tärkeää ja kannatettavaa kokonaisuuden hallinnan kannalta. Toiveestani lautakunta lisäsi lausuntoonsa myös maininnan, että väliaikaisista läjitysalueista aiheutuvien luonto- ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä tulee korostaa sekä toimenpidesuunnitelman mittareita tulee vielä tarkentaa ja määritellä esimerkiksi, miten mittari ”vältetyt CO2-päästöt” lasketaan.

Fortum aikoo tuottaa Ämmässuolla kaukolämpöä puupolttoaineella (mm kiinteitä puuperäisiä biopoltto­aineita, rinnakkaispolttoaineena tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua purkupuuta, kiinteitä kierrätyspolttoaineita, kuivike­lantaa ja jätepellettejä) ja tällä korvataan kivihiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

ilmastotoimenpideohjelman seurannasta käy ilmi, että suuri osa toimenpiteistä on käynnissä, mutta toimialojen tuloskorteissa ilmastotavoitteita ei juurikaan vielä ole. Muun muassa joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämisen osalta toimenpiteet etenevät pääosin hyvin. Ruokapalveluiden ilmastotoimet etenevät myös hyvin. Sen sijaan energianeuvonta rakennusluvan yhteydessä ei ole edennyt ja puurakentamisen osalta ei ole myöskään edistystä. Jonkin verran edistystä on kokonaisuutena kuitenkin tapahtunut viime vuotiseen seurantaan nähden. Ilmasto-ohjelma on ollut tärkeä askel kaupungin ilmastotyössä, mutta on ilman muuta selvää, että lisätoimia tarvitaan, jotta hiilineutraaliustavoite ennen vuotta 2030 voidaan saavuttaa.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Puheeni Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisseminaarissa

Perjantaina vietettiin Weegee-talolla Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisjuhlia seminaarin merkeissä. Seminaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja luonnon monimuotoisuudesta eri näkökulmista professori Markku Ollikaiselta, professori Liisa Tyrväiseltä sekä dosentti Vesa Yli-Pelkoselta ja keskustelu oli vilkasta. Espoon työstä luonnonsuojelun eteen kertoi ympäristöjohtaja Tarja Söderman ja maljapuheen piti ympäristölautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana aikanaan toiminut Hannu Penttilä.

Lämmin kiitokseni kaikille esiintyjille, kommentoijille, keskustelijoille sekä erityisesti seminaarin juontajana toimineelle Sitran Samuli Laidalle sekä ympäristökeskuksen väelle järjestelyistä.

Kuvassa ympäristölautakunnan puheenjohtajia eri aikoina: Hannu Penttilä, Kaarina Saramäki, Sirkka-Liisa Korkala ja Juhani Kytö.

Tässä puheeni:

Lämpimästi tervetuloa Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisseminaariin. Johdatan teidät seminaarin teemoihin kertomalla eräästä dystopiasta sekä eräästä donitsista.

Emmi Itäranta kuvaa kirjassaan Teemestarin kirja dystopiaa, tulevaisuutta suuren mullistuksen jälkeen. Maailman makean veden varannot ovat ehtyneet ja ihmiset kärsivät kuivuudesta. Kirjassa sotilashallinto kontrolloi ankaralla otteella jäljellä olevia makean veden varoja. Kirjassa 17-vuotias Noria perii isältään vaarallisen tehtävän salaisen lähteen varjelijana. Kirjan kuvaama maailma on hyytävä, mutta uskottava ja ehkä siksi se on vaivannut minua vielä vuosia kirjan lukemisen jälkeen. Me kun emme tosi asiassa tiedä, millainen on maailma, jota kohti ilmastonmuutos on meitä viemässä ja miten yhteiskuntana kestämme muutokset.

Ympäristölautakunta täyttää nyt 40 vuotta, perustamisen aikoihin ajankohtaisena aiheena olivat kaupungin kasvun ja kaavoituksen paineet ympäristölle. Tutun kuuloista, eikö vain? Lämmin kiitokseni kaikille ympäristölautakunnassa eri vuosikymmenillä toimineille.

Tämän valtuustokauden painopisteiksi ympäristölautakunta on päättänyt luonnonsuojelun, vesiensuojelun ja ilmastotyön. Ne ovat kaikki teemoja, joilla on kosketus asukkaiden arkeen ja joiden edistäminen edellyttää yhteistyötä kaupungin hallintokuntien rajojen yli. Siksi on hienoa nähdä täällä läheisten lautakuntien jäseniä.

Jo valtuustostrategiassa linjataan, että kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Sinileväkesä sai entistä useammat huolestumaan vesiensuojelusta. Poikkeuksellinen helle taas sai monet miettimään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja onko ilmastonmuutoksen hillitseminen vielä mahdollista. Luonnon monimuotoisuus on nostettava ilmastonmuutoskeskustelun rinnalle, sillä monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin tuleviin muutoksiin.

Kyselytutkimuksen mukaan yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Enemmistön mielestä luonto tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä. Luonnolla on itseisarvo ja monet luonnon suomat hyödyt tunnustetaan yleisesti, kuitenkin kannustimet esimerkiksi sijoitustoiminnassa ottaa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen huomioon, puuttuvat.

Käännän vielä olennaisen sille kielelle, jota Espoossa hyvin ymmärretään eli talouden kielelle.

Ekonomisti Kate Raworthin kirja Donitsitaloustiede kyseenalaistaa valtavirran talousajattelua ja yhdistää uudenlaiseen talouden kehykseen vahvasti kestävän kehityksen näkökulman. Tätä uutta talouden kehystä kuvataan donitsilla, jossa ytimenä on sellainen hyvinvoinnin yhteiskunnallinen perusta, jonka alapuolelle kenenkään ei pitäisi joutua. Ylärajan taas muodostaa planeettaamme kohdistuva ekologinen paine. Sosiaalisen perustan ja ekologisen ylärajan välissä sijaitsee turvallinen ja oikeudenmukainen tila kaikille.

Kansantalous ei ole suljettu kehämäinen silmukka, kuten se usein kuvataan, vaan Raworthin mukaan avoin järjestelmä, jossa on jatkuvia aine- ja energiavirtoja sisään ja ulos. Kansantalous on riippuvainen maapallosta lähteenä, josta louhitaan rajallisia luonnonvaroja sekä käytetään puun, viljelykasvien, kalan ja makean veden kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja.

Espoon tulevaisuuden näen mieluummin olevan elämää donitsissa kuin alussa kuvaamassani dystopiassa. Tähän pyrkii myös Espoo-tarina, Espoon strategia. Ympäristölautakunnalla on tärkeä rooli donitsin ekologisten reunaehtojen esiin nostajana.

Tänään kuulemme puheenvuoroja, joissa lähestytään luonnon monimuotoisuutta eri näkökulmista.

Toivon kaikille antoisaa seminaaria ja runsasta keskustelua.

Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio – ympäristölautakunnan kokous 13.9.2018

Ympäristölautakunnan syyskuun kokouksessa hyväksyimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Ympäristötoimen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019

Toimintasuunnitelmasta käy hyvin ilmi, miten monipuolista ja tärkeää työtä ympäristökeskuksessa tehdään. Seuraavassa muutamia poimintoja ensi vuoden toiminnasta.

Espoon monimuotoisen luonnon turvaamisen välineitä kaupungin suunnittelussa ovat esimerkiksi lausunnot sekä neuvonta sähköpostitse, kokouksissa ja katselmuksissa. Espoon valtuustostrategian ja ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksen mukaisesti jatketaan luonnonsuojelun toimenpiteiden laatimista. Espoon ekologista verkostoa ja ekosysteemipalveluita tarkastellaan sekä valmistellaan toimenpideohjelma arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi. Lisäksi kehitetään luonnon monimuotoisuutta koskevaa työtä kaupungin eri yksiköiden kesken.

Espoon niittyverkostoselvityksessä kartoitetaan niittyjen ja avoimien alueiden tila ja kytkeytyneisyys sekä monimuotoisuus- ja maisemalliset näkökulmat. Vieraslajiasiassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kaupungin ilmastotyötä ympäristökeskus edistää monin tavoin yhdessä erityisesti Kestävä Espoo –poikkihallinnollisen ohjelman, mutta myös koko kaupungin muun organisaation kanssa.

Espoo liittyi helmikuussa 2018 kaupunginhallituksen päätöksellä Euroopan laajuiseen kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy. Osana sitoumusta laaditaan Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), joka sisältää ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpideohjelman, riski- ja haavoittuvuuskartoituksen sekä hillintätoimenpiteet vaikuttavuusarvioineen. Suunnitelmien laatimisen ja raportoinnin jälkeen toimien etenemisestä ja päästöjen vähenemisestä raportoidaan järjestelmään kahden vuoden välein.  Yrityksiä, opiskelijoita ja muita sopivia ryhmiä osallistetaan ilmastotyöhön järjestämällä syksyllä 2019 ilmastoaiheinen ideointitapahtuma Climathon yhdessä Climate-KIC-organisaation kanssa.

Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaisesti etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi. Vuoden 2019 vesiensuojelun teema on pohjavesien suojelu. Lautakunta seuraa vesiensuojelun etenemistä vuosittain. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelman mukaan.

Lautakunta teki yksimielisesti esityksestäni toimintasuunnitelmaan lisäyksen, jonka mukaan ”Selvitetään mahdollisuutta käyttää kipsiä fosforipäästöjen vähentämiseksi kaupungin vuokrapelloilla ja edistetään kipsin käyttöä sille soveltuvilla pelloilla. ”

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää fosforipäästöjä pelloilta vesistöihin. Kipsin levittäminen on helppoa, eikä vaikuta satoihin. Espoossa tulisi kartoittaa pellot, joilla sitä voidaan kokeilla. Lisää tietoa kipsikäsittelystä löytyy esimerkiksi: https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Paljon työaikaa ympäristökeskuksessa vie jatkossakin vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely. Hulevesiohjelmaa päivitetään parhaillaan ja ensi vuoden puolella se on kaupunginhallituksen käsiteltävänä.

Meluntorjunnassa yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristökeskuksen tehokkain keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta.

Ympäristökeskus kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, jolla lisätään ympäristövastuullisuutta kaupungin yksiköissä ja työyhteisöissä. Ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat osaltaan kestävän kehityksen esimiesvalmennuksesta.

Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan ympäristölupaviranomainen ja ensi vuonna käsittelemme arviolta 3 – 5 ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelumääräysten toteutumista valvotaan ja ympäristökeskuksen valvottavia kohteita ovat esimerkiksi melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, hevostallit ja käytöstä poistetut öljysäiliöt.

Lautakunta teki yksimielisesti ensi vuoden talousarvioon kaksi täydennystä. Esitämme 63 000 euron lisäystä 2019 budjettiin vakituisen paikkatietoasiantuntijan palkkaamiseksi sekä 30 000 euron lisäystä Loojärven kuormitusselvitykseen.

Paikkatietoasiantuntijan vakinaistaminen on tarpeen, sillä kaupunki kasvaa voimakkaasti ja olennaiset luonto- ja ympäristöpaikkatiedot on tärkeää löytyä helposti, jotta kaavoitus on sujuvaa. Paikkatietoasiantuntija on olennaisen tärkeä esimerkiksi kaupunkisuunnittelulle ja myös muille toimialoille.

Ympäristökeskus muuttaa väistötiloihin Otaniemeen ja minusta on tärkeää, että muutosta johtuva vuokrannousu katetaan toimialan kehityksestä, eikä leikata palveluista tai toiminnasta.

Muina asioina kokouksessa hyväksyimme Eurofins Expert Services Oy:n palolaboratorion muutetun tarkkailusuunnitelman, merkitsimme tiedoksi Koskelon pienteollisuusalueen ympäristövalvontakierroksen sekä annoimme Vaasan HO:lle vastineen valituksista koskien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevan HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseen ja laajentamiseen sekä toiminnan aloituslupaa.

Vielä lopuksi: Uudenmaan ELY-keskus on vahvistanut Monikonpuron suojelualueen, mahtavaa!

Kiitos lautakunnalle mukavasta kokouksesta ja hyvästä keskustelusta!

Osavuosikatsaus ja ilmanlaatuasioita – Ympäristölautakunnan kokous 16.8.2018

Espoon ympäristölautakunta piti syksyn ensimmäisen kokouksensa torstaina 16.8. Käsittelimme kokouksessa ympäristökeskuksen osavuosikatsausta, ilmanlaatuasioita sekä lausuntoja.

Lautakunnat käsittelevät säännöllisesti toimialan määrärahojen, tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Taloustilanteen lisäksi seuraamme lautakunnassa keskeisten asioiden etenemistä. Seuraamme, että valtuuston strategiassa ja ympäristölautakunnan omassa lautakuntasopimuksessa keskeisiksi määritellyt asiat, kuten luonnonsuojelusuunnitelman tekeminen, vesiensuojelu sekä ilmastotyö etenevät.

Saimme selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna 2017. Ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet ovat autoliikenne, tulisijojen käyttö ja energiantuotanto. HSY:n seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia oli 11 kohteessa viime vuonna. Asemilla mitattiin hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen pitoisuuksia. Yleisesti ilmanlaatu on Suomessa hyvä ja myös pääkaupunkiseudulla tilanne on melko hyvä.

Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muuttamisesta. Kivenlahden lämpökeskukseen rakennetaan uusi biopolttoainekattila. AVI oli ottanut päätöksessä huomioon aiemman ympäristölautakunnan lausunnon.

Annoimme lisäksi lausunnot Espoossa sijaitsevan liimatehtaan ympäristöluvan rauettamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä pääkaupunkiseudun  energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille 2019 -2023 Uudenmaan ELY-keskukselle.

Pöytäkirja löytyy täältä.