Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää vuodenvaihdetta kaikille! Ensi vuonna jatkuu työ Espoon luonnon ja ympäristön sekä ilmastoasioiden parissa.

Kun olen kysynyt vihreiden ehdokkailta, miksi he ovat valinneet Vihreät, on yleisin vastaus ollut, että tulevaisuuteen suuntaavan politiikan takia. Vihreille keskeistä on, miten rakennamme yhdessä parempaa tulevaisuutta niin lapsille, nuorille, ikäihmisille, työssäkäyville, työttömille, perheille, yksinasujille kuin maahanmuuttajillekin, meille kaikille. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä, sekä ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen. On tärkeää kasvattaa luottamusta ihmisten välillä.

Vihreät haluavat antaa lapsille ja nuorille eväät hyvään kasvuun ja oman tulevaisuuden rakentamiseen. Koulu- ja päiväkotitilat on korjattava terveiksi, opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta on huolehdittava ja toisen asteen koulutusta on kehitettävä. Haluamme, että jokainen lapsi voi hyvin.

Hyvinvoinnin edistämiseen Espoolla on soteuudistuksen jälkeenkin paljon välineitä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen tulee panostaa. Ikäihmisten määrä kasvaa ja heistä on pidettävä hyvää huolta.

Vihreät puolustavat lähimetsiä ja rantoja. Haluamme huolehtia ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista kasvavassa kaupungissa. Espoolla on suurena kaupunkina iso rooli ilmastotyössä. Rakennamme Espoota, jossa on helppo kävellä, pyöräillä ja kulkea joukkoliikenteellä.

Seuraavalla valtuustokaudella olennaista on Espoon taloudesta ja palveluista huolehtiminen kaupungin kasvun, velkaantumisen ja soteuudistuksen keskellä. Kaupungin verotuloja tulee kasvattaa työllisyyttä ja elinvoimaa lisäämällä.

Vihreät jatkavat avoimuuden edistämistä ja Espoon johtamisen uudistamista. Haluamme asukkaat mukaan kehittämään kaupunkia ja sen palveluita. Muistamme päätöksenteossa myös heikoimmat ja ne, joiden oma ääni kuuluu huonosti. Espoolaisten tulevaisuus tehdään yhdessä.

Päätös on sinun.

Seuraavassa esittelen tiivistetysti minulle tärkeimmät vaaliteemat.

Lähiluonto ja kestävä kehitys
Monimuotoinen luonto on tärkeä osa kaupunkia. Esimerkiksi Espoon keskuspuisto ja Espoonlahden metsäalueet kuten Hanikka on varjeltava nakertamiselta. Vesistöjen rehevöitymistä on torjuttava. Espoon ilmasto-ohjelman toimenpiteitä kuten uusiutuvan energian käytön edistäminen, joukkoliikenteen palvelutason parantaminen ja pyöräilyn edistäminen tulee toteuttaa vauhdikkaasti. Kivihiilen käytöstä tulee luopua pikimmiten.

Lapset, nuoret ja ikäihmiset
Haluan turvata päivähoidon ja koulutuksen laadun sekä terveelliset tilat oppimiseen. Ryhmäkoot on tärkeä pitää pieninä ja antaa tukea sitä tarvitseville. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea. Nuorten syrjäytymistä tulee ehkäistä kaikin keinoin. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja omaishoitajien tukeminen on tärkeää.

Talous ja työllisyys
Kaupungin taloutta tulee hoitaa hyvin ja turvata tärkeät palvelut. Espoo tarvitsee elinkeino- ja työllisyysohjelman. Kaupungin hankinnoilla tulee edistää kiertotaloutta ja samalla tukea pieniä yrityksiä sekä luoda kotimarkkinoita suomalaisille yrityksille.

Kulttuuri ja tasa-arvo
Kirjastoilla on iso merkitys esimerkiksi lasten lukutaidon vahvistamisessa. Espoonlahden kirjastopalveluihin pitää panostaa ja Espoonlahteen tarvitaan myös kulttuuritila. Ruotsin kieli on kulttuurinen vahvuus myös Espoossa. Espoon tasa-arvotyötä tulee jatkaa ja vähemmistöihin kuuluvat tulee ottaa huomioon kaupungin toiminnoissa.

Olen ehdolla kuntavaaleissa 9.4.2017. Olen valinnut vaaliteemoikseni:

Lähiluonto ja kestävä kehitys

Lapset, nuoret ja ikäihmiset

Hyvin hoidettu talous

Koulutus ja työpaikat

Kulttuuri ja tasa-arvo

Kerron lisää kustakin vaaliteemastani, ajatuksistani politiikasta ja Espoosta lähempänä vaaleja. Lisää Espoon Vihreiden yhteisestä vaaliohjelmasta voit lukea täältä: http://www.espoonvihreat.fi/kuntavaalit-2017/vaaliohjelma-2017/

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

(Mielipidekirjoitus julkaistiin Länsiväylässä 9.4.2014)

Hävikkiruoka kannattaa hyödyntää

Tähdelounaskäytäntö on levinnyt Suomessa jo lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Käytäntö on lähtenyt leviämään Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeilusta Vaajakummun koulussa, jossa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet, että he eivät välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Kokeilun toteuttanut koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla.

Sitran laskelmien mukaan kaikissa Suomen kouluissa tähdelounaskäytäntö voisi säästää noin kaksi miljoonaa ateriaa vuodessa.  Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä olisi noin 2,5 miljoonaa kiloa hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa lähes 15 miljoonan kilometrin autoilua.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti on arvioitu, että noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana.

Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä. Koulujen ja päiväkotien kasvatustyö ja ”syö ottamasi ruoka” -kampanjat ovat tärkeitä. Ruokahävikin vähentäminen kouluissa heijastuu parhaimmillaan myös käytäntöihin kotona. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona onkin monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Julkisen sektorin ruokailussa käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Espoon Catering valmistaa vuosittain noin 15 miljoonaa ateriaa. Tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi.

Myös meillä Espoossa Aarnivalkean koulun oppilaat ovat halunneet ryhtyä myymään ylijäänyttä kouluruokaa lähialueen vanhuksille ja muille halukkaille. Tätä kokeilua tulisi kaupungin tukea, markkinoida ja seurata.

Toivomme, että Espoo lähtisi kokeilun onnistuttua myös laajemmin toteuttamaan koulujen ja laitosten syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua. Tämä olisi yksi keino toimia Espoossa resurssiviisaasti: vähentää luonnonvarojen kulutusta ja lisätä samalla kuntalaisten hyvinvointia.

Inka Hopsu

Espoon vihreän valtuustoryhmän pj

Kaarina Saramäki

Espoon vihreiden pj