Ilmasto-ohjelma, maa- ja kiviainesstrategia sekä lausuntoja – ympäristölautakunnan kokous 15.11.2018

En päässyt itse ympäristölautakunnan marraskuun kokoukseen työmatkan takia, mutta tässä kuitenkin kooste kokouksen asioista. Kokouksessa muun muassa annettiin lausunnot Espoon kivi-ja maa-ainesstrategiasta sekä Fortumin Ämmässuon puunpolttolaitoksesta. Lisäksi merkittiin tiedoksi Espoon ilmasto-ohjelman seuranta sekä myönnettiin ympäristölupa Destacleanin jätteenkäsittelylaitokselle.

Espoon maa-ja kiviainesten toimenpideohjelman tarkoituksena on edistää ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta rakentamisessa, minimoida rakentamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä parantaa rakentamisen kustannustehokkuutta. Ohjelmassa on kahdeksan maa- ja kiviainesten hallinnan ja uusiomaarakentamisen osa-aluetta sekä 16 toimenpidettä. Yhtenä toimenpiteenä on massakoordinaattorin toimen perustaminen, mikä on todella tärkeää ja kannatettavaa kokonaisuuden hallinnan kannalta. Toiveestani lautakunta lisäsi lausuntoonsa myös maininnan, että väliaikaisista läjitysalueista aiheutuvien luonto- ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä tulee korostaa sekä toimenpidesuunnitelman mittareita tulee vielä tarkentaa ja määritellä esimerkiksi, miten mittari ”vältetyt CO2-päästöt” lasketaan.

Fortum aikoo tuottaa Ämmässuolla kaukolämpöä puupolttoaineella (mm kiinteitä puuperäisiä biopoltto­aineita, rinnakkaispolttoaineena tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua purkupuuta, kiinteitä kierrätyspolttoaineita, kuivike­lantaa ja jätepellettejä) ja tällä korvataan kivihiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

ilmastotoimenpideohjelman seurannasta käy ilmi, että suuri osa toimenpiteistä on käynnissä, mutta toimialojen tuloskorteissa ilmastotavoitteita ei juurikaan vielä ole. Muun muassa joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämisen osalta toimenpiteet etenevät pääosin hyvin. Ruokapalveluiden ilmastotoimet etenevät myös hyvin. Sen sijaan energianeuvonta rakennusluvan yhteydessä ei ole edennyt ja puurakentamisen osalta ei ole myöskään edistystä. Jonkin verran edistystä on kokonaisuutena kuitenkin tapahtunut viime vuotiseen seurantaan nähden. Ilmasto-ohjelma on ollut tärkeä askel kaupungin ilmastotyössä, mutta on ilman muuta selvää, että lisätoimia tarvitaan, jotta hiilineutraaliustavoite ennen vuotta 2030 voidaan saavuttaa.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Advertisement

Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Käytä ääntäsi – Uusiutuva Espoo 275

Ennakkoäänestys on alkanut, muistathan äänestää. Ennakkoäänestys on 29.3.-4.4. ja vaalipäivä 9.4. Numeroni on 275. Minulle tärkeitä ovat lapset ja nuoret, lähiluonto ja kestävä kehitys, talous ja työllisyys sekä kulttuuri ja tasa-arvo. Enemmän teemoistani voit lukea täällä ja kuunnella videolta.

Vihreänä HOK-Elannon vaaleissa: Kestävä kehitys ja osuuskauppa

(Julkaistu Espoon Vihreiden Naisten blogissa 3.4.2016)

kaarina_vaalikuva_2016_600x800

HOK-Elannon vaalit järjestetään 18.-29.4.2016. Vaaleissa valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen 60 jäsentä edustajistoon, jonka toimikausi on neljä vuotta. Vaaleissa äänioikeus on 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä ja äänioikeutettuja on noin 600 000. Edustajisto on HOK-Elannon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi osuuskaupan säännöistä, vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää ylijäämän käytöstä sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi edustajiston jäsenet tekevät hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimintaan liittyvistä asioista. (Lisätietoa vaaleista  https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/yrityksesta/hok-elannon-vaalit-2016 )

Miksi vihreitä on ehdolla näissä vaaleissa?

Minusta vihreiden kannattaa olla ehdolla näissä vaaleissa siksi, että HOK-Elanto on iso toimija, jolla on laajat vaikutusmahdollisuudet. On tärkeää edistää vihreitä arvoja myös HOK-Elannon hallinnossa ja vaikuttaa täten suuren joukon arjen valintoihin. Yhteistyötä maailman viherryttämiseksi kannattaa tehdä monien tahojen kanssa ja käyttää monia vaikuttamisen väyliä. Kestävä kehitys sopii hyvin osuustoiminnan luonteeseen. Osuustoiminnan tarkoitus sen historian alkuaikoina oli esimerkiksi edistää yhteisöllisyyttä ja demokratiaa, kehittää yhteiskuntaa sekä vähentää köyhyyttä. Nämä osuustoiminnan perinteiset arvot ovat edelleen yhteiskunnassa ajankohtaisia. S-ryhmän iso koko on kuitenkin haaste osuustoiminnan periaatteiden säilyttämiselle. Monia varmasti kiinnostaa, miten hallinto käytännössä toimii? Saadaanko kaikki demokraattisen hallinnon edut käyttöön?

Mitä vihreät tavoittelevat?

HOK-Elannolla on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi reilun kaupan, luomun ja paikallisen tuotannon edistämiseen. Kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuutta. Kiertotaloutta voidaan edistää esimerkiksi vähentämällä kaupan ruokahävikkiä, helpottamalla asiakkaiden kierrätysmahdollisuuksia ja etsimällä uusia yhteistyötahoja kiertotalouden saralla. Vihreille on myös tärkeää, että HOK-Elanto on reilu, vastuullinen ja tasa-arvoa edistävä työnantaja, joka esimerkiksi palkkaa vaikeasti työllistyviä. Vihreät haluavat säilyttää lähikaupat ja panostaa verkkokauppaan sekä kotiinkuljetukseen. Verkkokaupassa suomalaiset toimijat ovat olleet jäljessä. Esimerkiksi ruoan nettikauppa nouto- ja kuljetuspalveluineen on monen perheen arjen helpottaja. Toimipaikkojen tulee olla saavutettavissa joukkoliikenteellä, jalan ja pyörällä. Tasa-arvoa tulee edistää paitsi työnantajana, myös palveluissa. Asioinnin esteettömyys on tärkeää. HOK-Elannon kiinteistöillä tulee suosia uusiutuvaa energiaa.

S-ryhmä on vastuullisuusohjelmassaan linjannut haluavansa olla kaikilla toimialoillaan vastuullisuuden edelläkävijä, jolloin lain asettama vähimmäistaso ei riitä. Vihreät tekevät töitä vastuullisuuden toteutumiseksi.

Tarkemmin vihreiden vaaliteemoista  ja ehdokkaamme täällä http://www.uudenmaanvihreat.fi/osuuskauppavaalit-2017/hok-elannon-vaalit/

Vihreän kortin omistaja, äänestä vihreää!

Tuulivoiman tuki kannattaa

(kirjoitus julkaistu Merikarvia-lehdessä 5.3.2015)

Merikarvia-lehti 19.2.2015 kertoi, että Merikarvian kunta on esittänyt kiinteistöverolain muuttamista tuulivoimakuntia paremmin hyödyttäväksi. Vihreiden tuoreissa verolinjauksissa on esitetty samaa. Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa tulee korottaa, jotta voimaloiden sijaintikunnille kertyisi enemmän verotuloja.

Samassa Merikarvia-lehdessä Liisa Aittakari esitti tuulivoimasta väitteitä, jotka kaipaavat oikaisua. Veronmaksajien rahoilla tuetaan tällä hetkellä tuulivoimaa, mutta kirjoituksesta puuttui ne hyödyt, joita tukien vastineeksi saadaan. Sähkön hintaa on nimittäin alentanut juuri tuulivoima. Varsinkin hyvätuulisena päivänä tuulivoimatuotanto säästää sähkönkäyttäjän sähkölaskussa enemmän kuin sille maksetaan tukea (lisätietoa löytyy Energiakolmio oy:n julkaisusta tammikuulta 2015). Tuulivoiman tuen avulla siis saadaan halvempaa sähköä.

Sähkönhintavaikutuksen lisäksi tuulivoimalla on muitakin hyötyjä, esimerkiksi työllistävä vaikutus asentamisen ja huollon takia. Kotimaisen energian käyttö myös vähentää riippuvuutta tuontisähköstä ja parantaa Suomen vaihtotasetta. Varsinkin jos arvioidaan kokonaisuutta, on tuulivoima yhteiskunnalle kannattavaa. Lisäksi tuulivoiman tuotantotuki pienenee jo ensi vuonna. Tavoitteena tulee olla tuesta luopuminen asteittain, kun tuulivoimamarkkinat ovat kehittyneet ja alan kilpailukyky kasvanut.

Merikarvia-lehdessä on viime vuosien aikana käyty reipasta keskustelua tuulivoimasta. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja minusta on tärkeää rakentaa tuulivoimaa niin, että se on luontoarvojen ja sosiaalisten vaikutusten kannalta hyväksyttävää. Olen asunut jonkin aikaa Tanskassa ja siellä ainakin osataan rakentaa tuulivoimaa maisemaan ja asutukseen hyvin istuvalla tavalla. Näinä talousaikoina investointeja ei ole mitenkään liikaa tarjolla, joten toivon, että Merikarvian tuulivoimaprojektit toteutuvat myös asukkaita miellyttävällä tavalla.

Ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan Suomessa suurilla summilla erilaisten verotukien kautta. Tätä Vihreät haluavat lähteä purkamaan. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Ympäristöhaitallisia tukia purkamalla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita.

Kaarina Saramäki

maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Espoo

kesämerikarvialainen

Vihreiden taloustyöryhmän jäsen