Puheeni Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisseminaarissa

Perjantaina vietettiin Weegee-talolla Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisjuhlia seminaarin merkeissä. Seminaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja luonnon monimuotoisuudesta eri näkökulmista professori Markku Ollikaiselta, professori Liisa Tyrväiseltä sekä dosentti Vesa Yli-Pelkoselta ja keskustelu oli vilkasta. Espoon työstä luonnonsuojelun eteen kertoi ympäristöjohtaja Tarja Söderman ja maljapuheen piti ympäristölautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana aikanaan toiminut Hannu Penttilä.

Lämmin kiitokseni kaikille esiintyjille, kommentoijille, keskustelijoille sekä erityisesti seminaarin juontajana toimineelle Sitran Samuli Laidalle sekä ympäristökeskuksen väelle järjestelyistä.

Kuvassa ympäristölautakunnan puheenjohtajia eri aikoina: Hannu Penttilä, Kaarina Saramäki, Sirkka-Liisa Korkala ja Juhani Kytö.

Tässä puheeni:

Lämpimästi tervetuloa Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisseminaariin. Johdatan teidät seminaarin teemoihin kertomalla eräästä dystopiasta sekä eräästä donitsista.

Emmi Itäranta kuvaa kirjassaan Teemestarin kirja dystopiaa, tulevaisuutta suuren mullistuksen jälkeen. Maailman makean veden varannot ovat ehtyneet ja ihmiset kärsivät kuivuudesta. Kirjassa sotilashallinto kontrolloi ankaralla otteella jäljellä olevia makean veden varoja. Kirjassa 17-vuotias Noria perii isältään vaarallisen tehtävän salaisen lähteen varjelijana. Kirjan kuvaama maailma on hyytävä, mutta uskottava ja ehkä siksi se on vaivannut minua vielä vuosia kirjan lukemisen jälkeen. Me kun emme tosi asiassa tiedä, millainen on maailma, jota kohti ilmastonmuutos on meitä viemässä ja miten yhteiskuntana kestämme muutokset.

Ympäristölautakunta täyttää nyt 40 vuotta, perustamisen aikoihin ajankohtaisena aiheena olivat kaupungin kasvun ja kaavoituksen paineet ympäristölle. Tutun kuuloista, eikö vain? Lämmin kiitokseni kaikille ympäristölautakunnassa eri vuosikymmenillä toimineille.

Tämän valtuustokauden painopisteiksi ympäristölautakunta on päättänyt luonnonsuojelun, vesiensuojelun ja ilmastotyön. Ne ovat kaikki teemoja, joilla on kosketus asukkaiden arkeen ja joiden edistäminen edellyttää yhteistyötä kaupungin hallintokuntien rajojen yli. Siksi on hienoa nähdä täällä läheisten lautakuntien jäseniä.

Jo valtuustostrategiassa linjataan, että kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Sinileväkesä sai entistä useammat huolestumaan vesiensuojelusta. Poikkeuksellinen helle taas sai monet miettimään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja onko ilmastonmuutoksen hillitseminen vielä mahdollista. Luonnon monimuotoisuus on nostettava ilmastonmuutoskeskustelun rinnalle, sillä monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin tuleviin muutoksiin.

Kyselytutkimuksen mukaan yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Enemmistön mielestä luonto tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä. Luonnolla on itseisarvo ja monet luonnon suomat hyödyt tunnustetaan yleisesti, kuitenkin kannustimet esimerkiksi sijoitustoiminnassa ottaa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen huomioon, puuttuvat.

Käännän vielä olennaisen sille kielelle, jota Espoossa hyvin ymmärretään eli talouden kielelle.

Ekonomisti Kate Raworthin kirja Donitsitaloustiede kyseenalaistaa valtavirran talousajattelua ja yhdistää uudenlaiseen talouden kehykseen vahvasti kestävän kehityksen näkökulman. Tätä uutta talouden kehystä kuvataan donitsilla, jossa ytimenä on sellainen hyvinvoinnin yhteiskunnallinen perusta, jonka alapuolelle kenenkään ei pitäisi joutua. Ylärajan taas muodostaa planeettaamme kohdistuva ekologinen paine. Sosiaalisen perustan ja ekologisen ylärajan välissä sijaitsee turvallinen ja oikeudenmukainen tila kaikille.

Kansantalous ei ole suljettu kehämäinen silmukka, kuten se usein kuvataan, vaan Raworthin mukaan avoin järjestelmä, jossa on jatkuvia aine- ja energiavirtoja sisään ja ulos. Kansantalous on riippuvainen maapallosta lähteenä, josta louhitaan rajallisia luonnonvaroja sekä käytetään puun, viljelykasvien, kalan ja makean veden kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja.

Espoon tulevaisuuden näen mieluummin olevan elämää donitsissa kuin alussa kuvaamassani dystopiassa. Tähän pyrkii myös Espoo-tarina, Espoon strategia. Ympäristölautakunnalla on tärkeä rooli donitsin ekologisten reunaehtojen esiin nostajana.

Tänään kuulemme puheenvuoroja, joissa lähestytään luonnon monimuotoisuutta eri näkökulmista.

Toivon kaikille antoisaa seminaaria ja runsasta keskustelua.

Mainokset

Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio – ympäristölautakunnan kokous 13.9.2018

Ympäristölautakunnan syyskuun kokouksessa hyväksyimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Ympäristötoimen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019

Toimintasuunnitelmasta käy hyvin ilmi, miten monipuolista ja tärkeää työtä ympäristökeskuksessa tehdään. Seuraavassa muutamia poimintoja ensi vuoden toiminnasta.

Espoon monimuotoisen luonnon turvaamisen välineitä kaupungin suunnittelussa ovat esimerkiksi lausunnot sekä neuvonta sähköpostitse, kokouksissa ja katselmuksissa. Espoon valtuustostrategian ja ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksen mukaisesti jatketaan luonnonsuojelun toimenpiteiden laatimista. Espoon ekologista verkostoa ja ekosysteemipalveluita tarkastellaan sekä valmistellaan toimenpideohjelma arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi. Lisäksi kehitetään luonnon monimuotoisuutta koskevaa työtä kaupungin eri yksiköiden kesken.

Espoon niittyverkostoselvityksessä kartoitetaan niittyjen ja avoimien alueiden tila ja kytkeytyneisyys sekä monimuotoisuus- ja maisemalliset näkökulmat. Vieraslajiasiassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kaupungin ilmastotyötä ympäristökeskus edistää monin tavoin yhdessä erityisesti Kestävä Espoo –poikkihallinnollisen ohjelman, mutta myös koko kaupungin muun organisaation kanssa.

Espoo liittyi helmikuussa 2018 kaupunginhallituksen päätöksellä Euroopan laajuiseen kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy. Osana sitoumusta laaditaan Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), joka sisältää ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpideohjelman, riski- ja haavoittuvuuskartoituksen sekä hillintätoimenpiteet vaikuttavuusarvioineen. Suunnitelmien laatimisen ja raportoinnin jälkeen toimien etenemisestä ja päästöjen vähenemisestä raportoidaan järjestelmään kahden vuoden välein.  Yrityksiä, opiskelijoita ja muita sopivia ryhmiä osallistetaan ilmastotyöhön järjestämällä syksyllä 2019 ilmastoaiheinen ideointitapahtuma Climathon yhdessä Climate-KIC-organisaation kanssa.

Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaisesti etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi. Vuoden 2019 vesiensuojelun teema on pohjavesien suojelu. Lautakunta seuraa vesiensuojelun etenemistä vuosittain. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelman mukaan.

Lautakunta teki yksimielisesti esityksestäni toimintasuunnitelmaan lisäyksen, jonka mukaan ”Selvitetään mahdollisuutta käyttää kipsiä fosforipäästöjen vähentämiseksi kaupungin vuokrapelloilla ja edistetään kipsin käyttöä sille soveltuvilla pelloilla. ”

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää fosforipäästöjä pelloilta vesistöihin. Kipsin levittäminen on helppoa, eikä vaikuta satoihin. Espoossa tulisi kartoittaa pellot, joilla sitä voidaan kokeilla. Lisää tietoa kipsikäsittelystä löytyy esimerkiksi: https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Paljon työaikaa ympäristökeskuksessa vie jatkossakin vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely. Hulevesiohjelmaa päivitetään parhaillaan ja ensi vuoden puolella se on kaupunginhallituksen käsiteltävänä.

Meluntorjunnassa yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristökeskuksen tehokkain keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta.

Ympäristökeskus kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, jolla lisätään ympäristövastuullisuutta kaupungin yksiköissä ja työyhteisöissä. Ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat osaltaan kestävän kehityksen esimiesvalmennuksesta.

Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan ympäristölupaviranomainen ja ensi vuonna käsittelemme arviolta 3 – 5 ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelumääräysten toteutumista valvotaan ja ympäristökeskuksen valvottavia kohteita ovat esimerkiksi melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, hevostallit ja käytöstä poistetut öljysäiliöt.

Lautakunta teki yksimielisesti ensi vuoden talousarvioon kaksi täydennystä. Esitämme 63 000 euron lisäystä 2019 budjettiin vakituisen paikkatietoasiantuntijan palkkaamiseksi sekä 30 000 euron lisäystä Loojärven kuormitusselvitykseen.

Paikkatietoasiantuntijan vakinaistaminen on tarpeen, sillä kaupunki kasvaa voimakkaasti ja olennaiset luonto- ja ympäristöpaikkatiedot on tärkeää löytyä helposti, jotta kaavoitus on sujuvaa. Paikkatietoasiantuntija on olennaisen tärkeä esimerkiksi kaupunkisuunnittelulle ja myös muille toimialoille.

Ympäristökeskus muuttaa väistötiloihin Otaniemeen ja minusta on tärkeää, että muutosta johtuva vuokrannousu katetaan toimialan kehityksestä, eikä leikata palveluista tai toiminnasta.

Muina asioina kokouksessa hyväksyimme Eurofins Expert Services Oy:n palolaboratorion muutetun tarkkailusuunnitelman, merkitsimme tiedoksi Koskelon pienteollisuusalueen ympäristövalvontakierroksen sekä annoimme Vaasan HO:lle vastineen valituksista koskien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevan HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseen ja laajentamiseen sekä toiminnan aloituslupaa.

Vielä lopuksi: Uudenmaan ELY-keskus on vahvistanut Monikonpuron suojelualueen, mahtavaa!

Kiitos lautakunnalle mukavasta kokouksesta ja hyvästä keskustelusta!

Osavuosikatsaus ja ilmanlaatuasioita – Ympäristölautakunnan kokous 16.8.2018

Espoon ympäristölautakunta piti syksyn ensimmäisen kokouksensa torstaina 16.8. Käsittelimme kokouksessa ympäristökeskuksen osavuosikatsausta, ilmanlaatuasioita sekä lausuntoja.

Lautakunnat käsittelevät säännöllisesti toimialan määrärahojen, tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Taloustilanteen lisäksi seuraamme lautakunnassa keskeisten asioiden etenemistä. Seuraamme, että valtuuston strategiassa ja ympäristölautakunnan omassa lautakuntasopimuksessa keskeisiksi määritellyt asiat, kuten luonnonsuojelusuunnitelman tekeminen, vesiensuojelu sekä ilmastotyö etenevät.

Saimme selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna 2017. Ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet ovat autoliikenne, tulisijojen käyttö ja energiantuotanto. HSY:n seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia oli 11 kohteessa viime vuonna. Asemilla mitattiin hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen pitoisuuksia. Yleisesti ilmanlaatu on Suomessa hyvä ja myös pääkaupunkiseudulla tilanne on melko hyvä.

Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muuttamisesta. Kivenlahden lämpökeskukseen rakennetaan uusi biopolttoainekattila. AVI oli ottanut päätöksessä huomioon aiemman ympäristölautakunnan lausunnon.

Annoimme lisäksi lausunnot Espoossa sijaitsevan liimatehtaan ympäristöluvan rauettamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä pääkaupunkiseudun  energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille 2019 -2023 Uudenmaan ELY-keskukselle.

Pöytäkirja löytyy täältä.

Elämää ja bisnestä donitsissa

Kate Raworthin kirja Donitsitaloustiede kyseenalaistaa valtavirran talousajattelua ja yhdistää uudenlaiseen talouden kehykseen vahvasti kestävän kehityksen näkökulman. Tätä uutta kehystä kuvataan donitsilla, jossa ytimenä on sellainen hyvinvoinnin yhteiskunnallinen perusta, jonka alapuolelle kenenkään ei pitäisi joutua. Ylärajana on planeettaamme kohdistuva ekologinen paine. Sosiaalisen perustan ja ekologisen ylärajan välissä sijaitsee turvallinen ja oikeudenmukainen tila kaikille.

Tutkija Eeva Houtbeckers on kirjoittanut hyvän englanninkielisen esittelyn kirjasta ja kertoo myös kiinnostavia asioita Kate Raworthin esiintymisestä Helsingissä.

Jokaiselle Viikissä ympäristönsuojelua Ripa Willamon luennoilla opiskelleelle Raworthin kirja sisältää tuttua ajattelua. Raworth esimerkiksi korostaa kuvien voimaa ja mieleeni tuli Ripan esimerkit siitä, miten myös numerotiedolla on paljon voimaa. Osin numeroiden voiman takia monia ympäristökysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen etenemisen kustannuksia ja ekosysteemipalveluiden taloudellista arvoa, on pyritty arvioimaan määrällisesti.

Raworthin kirjan herättämät ydinkysymykset ovat: Miten pysymme planetaaristen rajojen sisällä? Miten luomme hyvinvointia hitaan tai nollakasvun aikana?

Raworth korostaa, että kansantalous ei ole suljettu kehämäinen silmukka, vaan avoin järjestelmä, jossa on jatkuvia aine- ja energiavirtoja sisään ja ulos. Kansantalous on riippuvainen maapallosta lähteenä, josta se louhii öljyn, saven, koboltin ja kuparin kaltaisia rajallisia luonnonvaroja sekä korjaa puun, viljelykasvien, kalan ja makean veden kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja. Vastaavasti kansantalous on riippuvainen maapallosta nieluna jätteilleen, kuten kasvihuone- ja lannoitepäästöille sekä muovijätteelle. Itse maapallo on tätä vastoin suljettu järjestelmä, sille ei saavu eikä siltä poistu lähes lainkaan ainetta. Auringon energia kulkee maapallon läpi, mutta aineet voivat vain kiertää sen sisällä.

Donitsiin pääsemiseksi olennaisia ovat Raworthin mukaan ainakin viisi tekijää: väkiluku, tulojen ja varallisuuden jako, ihmisten toiveet, teknologia ja hallinto. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä synnyttämään tarvittavan isoa muutosta, vaan on muutettava myös soveltamaamme talousajattelua.

Raworthilla on tärkeitä havaintoja varallisuuserojen merkityksestä kestävän kehityksen mukaisissa rajoissa pysymiselle. Hän kirjoittaa, että vaikka väkiluvun merkitys on myös tärkeä, on tulojen ja varallisuuden uudelleenjakamisella yhtä suuri merkitys, koska äärimmäiset varallisuuserot työntävät ihmiskuntaa kummaltakin puolelta donitsin rajojen yli.

Itselle kirjassa luku 6 ”Luo regeneratiivisia rakenteita” oli kiinnostavin, ainakin päätellen kirjaan tekemieni merkintöjen määrällä. Raworth kirjoittaa kiinnostavasti esimerkiksi bisneksen tekemisestä donitsissa.

Raworthin näkemykset kiertotaloudesta ja kaupunkisuunnittelusta ovat myös lukemisen arvoisia. Raworthin mukaan taloustieteilijöillä on ratkaiseva rooli suunnitella sellaisia talouspoliittisia ja institutionaalisia innovaatioita sekä yritys- että rahoitussektorille, yhteisomistuksille että julkiselle sektorille, jotka vapauttavat regeneratiivisen kiertotalouden uskomattoman potentiaalin.

Raworthin kirja on helposti lähestyttävä, ajatuksia herättävä ja sangen nostattava.

Vuoden 2018 toimintaa ja valvonta-asioita – Ympäristölautakunnan kokous 25.1.2018

Ennen kokousta saimme kuulla katsauksen vuoden 2017 toimintaan ja tuloksiin ympäristökeskuksessa sekä perehdytystä ympäristökeskuksen viestintään.

Isoimpina kokousasioina käsittelimme vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa ja valvontasuunnitelmaa.

Toimintasuunnitelmalla toteutetaan myös Espoon strategiaa.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen muun muassa valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa.

Ympäristökeskus tekee vaikuttavaa työtä suhteellisen pienin resurssein. Kun otetaan huomioon, miten kunnianhimoisia tavoitteita Espoo on ympäristön osalta asettanut, tulisi työhön varata myös kunnon resurssit.

Viime syksyn talousarvioneuvotteluissa lisättiinkin ympäristökeskuksen määrärahoihin limnologin vakanssiin 60 000 euroa vuosille 2018- 2020 ja Bergön lintutornin rakentamiseen 20 000 euroa vuodelle 2018.

Tässä joitakin poimintoja vuoden 2018 toiminnasta:

  • Satamien jätehuoltosuunnitelmat tarkastetaan
  • Teknisen toimialan valmiussuunnitelma häiriötilanteiden varalle on tekeillä
  • Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa toteutetaan
  • Hulevesiohjelma valtuuston hyväksyttäväksi
  • Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma valmistuu
  • Ilmasto-ohjelman seurantaa ja jalkauttamista kaupungin yksiköihin jatketaan
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten valmistelu aloitetaan
  • Aloitetaan Espoo-tarinaan sisältyvän Espoon luonnonsuojelun toimenpiteiden (luonnonsuojelusuunnitelma) laatiminen
  • Vieraslajitalkoiden mahdollisia kohteita kartoitetaan vuonna 2018 myös uusilla alueilla
  • Ympäristökeskus osallistuu Espoon viheralueohjelman 2016 – 2026 ohjaustyöhön
  • Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa uusitaan Sorlammen luontopolun infotaulut
  • Villa Elfvik jatkaa ympäristökasvatustyötä sekä työtä koulu- ja päiväkotimetsien monimuotoisuuden säilymiseksi

Näistä poiminnoista voi huomata, että iso osa ympäristökeskuksen työstä on yhteistyötä kaupungin sisällä muiden yksiköiden tai ulkopuolisten tahojen kanssa. Ympäristöasioiden kokonaisvaltaisuus heijastuu tässä hyvin.

Toisena isona kokousasiana oli valvontasuunnitelman 2016-2020 tarkistus, vuoden 2017 valvontaohjelman toteutuminen ja valvontaohjelman vuodelle 2018 hyväksyminen.

Ympäristökeskus tekee noin 600 tarkastusta vuosittain. Vuonna 2017 tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 643. Asiantunteva ja riittävä valvonta on keskeistä ympäristöä kuormittavan toiminnan haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristökeskus valvoo niin roskaantumista, polttoaineasemia, hevostalleja kuin teollisuuslaitoksiakin.

Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirjat löytyvät täältä.

Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Miksi vakuutus- ja ympäristöalan yhteistyötä tarvitaan?

Ilmastonmuutos ja sen moninaiset vaikutukset ovat haaste vakuutusten mallinnukselle. Ympäristö- ja vakuutusaloilla onkin tutkimusyhteistyön paikka esimerkiksi sää- ja ilmastoriskien analysoinnissa, taloudellisten arvioiden tuottamisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen keinojen kustannustehokkuuden arvioinnissa.

Lisäksi vakuutus- ja ympäristöalan tulisi yhteistyössä lisätä riskitietoisuutta ja ymmärrystä ilmastoriskien hallintakeinoista. Vakuutusalan tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista torjua ilmastonmuutoksen riskejä on tärkeää lisätä.

Kanadalainen aktuaari Caterina Lindman on kehittänyt vakuutusalalle tilastoihin perustuvaa laskentamallia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eri alueilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Laskentamallin säätilatietoja voidaan yhdistää alueen väestötietoihin, jolloin saadaan selville tarkemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia väestöön ja omaisuuteen.

Maailmalla vakuutusyhtiöt keräävät tietoa kaupunkien ilmastoriskeistä ja niiden poistamisesta ja jopa rahoittavat riskien poistamista. Myös Suomessa vakuutusala tarvitsee uutta osaamista vastatakseen ilmastonmuutoksen haasteeseen.

Lue myös kirjoitukseni ”Vakuutusalan kaksi roolia ilmastotyössä”.