Miten Espoo siirretään kiertotalouteen?

Espoo-tarina eli Espoon tuore strategia (löytyy täältä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina) sisältää maininnan, että Espoo on kiertotalouden edelläkävijä. Avaan seuraavassa lyhyesti sitä, miksi maininta on tärkeä ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta kiertotalouden edelläkävijäksi päästään.

Kiertotalous tarkoittaa resurssien ja materiaalien käytön tehostamista siten, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotalous on siis paljon enemmän kuin jätteiden kierrätystä. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kiertotalous vahvistaa taloutta. Sitran teettämän arvion mukaan kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomessa 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä.

Yritystoiminta ja innovaatiot eivät yksin riitä kiertotalouden edistämiseen, vaan tarvitaan myös esimerkiksi tutkimusta ja poliittisten päättäjien aktiivisuutta. Yrityksille on tärkeää, että kiertotalouden ratkaisuille on kysyntää ja tähän voidaan vaikuttaa kunnissa esimerkiksi hankintojen avulla.

Espoon näkökulmasta kiertotalous tukee kaupungin muita ympäristötavoitteita. Erityisesti kiertotalous auttaa ilmastopäästöjen vähentämisessä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Espoo onkin asettanut uudessa strategiassa sangen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monesti kiertotalouden yhteydessä mainitaan mittavat työllisyyshyödyt, mutta niistä tarvitaan tarkempia selvityksiä niin kansainvälisesti kuin Suomen tasolla. Uskallan kuitenkin arvioida, että myös Espoossa kiertotalouden edistäminen loisi työpaikkoja. Espoolla on hyvät edellytykset edistää kiertotaloutta, koska kuten edellä mainitsin, kiertotaloutta tukevia tavoitteita on asetettu juuri hiljattain ja ilmapiiri vaikuttaa aiheelle suotuisalta. Kaupungin päättäjillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa kiertotaloutta edistäviin tekijöihin ja näitä mahdollisuuksia kannattaa nyt käyttää.

Mitä Espoossa sitten tarvitaan kiertotalouteen siirtymiseksi? Ensinnäkin tarvitaan selkeiden tavoitteiden asettamista ja johtajuutta. Lisäksi tarvitaan kiertotalousajattelulle kehikko, jonka voisi jakaa vaikka sisäisiin ja ulkoisiin kiertotaloustoimiin. Espoon sisäisillä toimilla tarkoitan kaupunkiorganisaation toimia. Tulisi määritellä kunkin tahon rooli (esimerkiksi opetustoimi, hankintakeskus, tekninen toimi jne) ja mahdollisuudet kiertotalouden edistäjänä. Ulkoinen kiertotalouden määrittely tarkoittaa tärkeimpien kumppanien tunnistamista ja sitä millainen toimintaympäristö mahdollistetaan esimerkiksi kaavoituksella, maankäytön suunnittelulla ja liikennesuunnittelulla.

Kokeilut ja pilottialueet kuten Espoon strategiassakin mainittu Kera ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, jos todella halutaan edelläkävijäksi. Kiertotaloutta ei tulisi tarkastella vain erillisenä kehittämiskohteena jollain yhdellä alueella tai yhdellä toimintasektorilla.

Kansainvälisesti paljon työtä kiertotalouden eteen on tehnyt Ellen McArthur Foundation, joka hiljattain julkisti tiiviin ja helppotajuisen selvityksen kaupunkien roolista kiertotaloudessa. (https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Cities-in-the-CE_An-Initial-Exploration.pdf) Julkaisussa kuvataan kiertotalouden elementtejä kaupungissa ja poimin tähän muutamia avainsanoja.

  • Rakennettu ympäristö (modulaarinen, joustava, terveet materiaalit, minimoidaan neitseellisten raaka-aineiden käyttö, energian ja ruoan tuotanto sekä suljetut kierrot)
  • Energiantuotanto (uusiutuva, paikallinen, hajautettu)
  • Liikkuminen (sähköistä, jakaminen, automaatio, julkinen liikenne, Kutsuplus-tyyppiset palvelut)
  • Urbaani biotalous (ravinteiden palauttaminen maahan, ruokahävikin minimointi)
  • Paikallinen tuotanto (miten kannustetaan, digitaalisuus, materiaali- ja resurssipankit)

Yllä luetelluista kiertotalouden elementeistä osassa Espoo on jo pidemmällä ja osassa tarvitaan enemmän toimenpiteitä. Seuraavassa nostan esille joitakin näkökulmia, joita Espoossa voisi miettiä. Lista ei ole tyhjentävä ja toisaalta kaikki näkökulmat eivät välttämättä osoittaudu tarkemmassa pohdinnassa Espoossa olennaisiksi.

Pohdittavaa:

– Millaisia kiertotalouskriteerejä julkisiin hankintoihin tulee asettaa? Mitkä hankinnat olennaisimpia?

– Ketkä ovat Espoon kumppaneita kiertotaloudessa? (ei vain perinteiset jäte- ja kierrätysalan toimijat, vaan laajemmin esimerkiksi rahoitussektorin rooli?)

– Miten otamme huomioon erityisesti isot materiaalivirrat ja mitkä ovat kaupungin keinoja materiaalivirroittain?

– Miten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan käyttää uusiomateriaalia ja vähentää jätteiden syntymistä?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta palveluissa?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta sisäisten kiertojen mahdollistamisessa? (esimerkiksi huonekalukierrätys Vantaan tyyliin, maamassapankki jne)

– Miten paikallinen energiantuotanto ja julkinen liikenne voisi edistää kiertotaloutta?

– Miten kaupunki voisi edistää jakamistaloutta ja toisaalta millaisia vaikutuksia jakamistaloudella on kaupungin toiminnalle?

– Millaisia kiertotalouden edistymistä mittaavia indikaattoreita ja millaista tutkimustietoa tarvitsemme?

– Millaista koulutusta kiertotaloudesta tarvitsemme?

– Miten edistämme työllisyyttä kiertotalouden avulla?

– Miten luomme kuluttajille mahdollisuuksia toimia myös tuottajina (uusiutuva energia, ruoka jne)?

– Miten edistämme ravinteiden kiertoa ja esimerkiksi fosforin kierrätyskokeiluja?

– Miten edistämme vesikiertotaloutta?

– Miten edistämme haitallisten kemikaalien saamista pois kierrosta?

– Mitä kiertotalouden saralla on tärkeintä edistää ensimmäisenä? Entä helpointa? (esimerkiksi ruokahävikin vähentämisestä jo kokemusta, hiekoitushiekan puhdistuskokeilu)

– Miten Espoon kiertotalouden edelläkävijyyden tulisi näkyä asukkaille?

 

Lisää kirjoituksiani kiertotaloudesta löydät toisesta blogistani Naturaatiopisteestä:

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2017/08/27/kiertotalouden-globaalia-eettisyytta-pohdittava/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/05/05/kiertotalousoppia/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2014/12/10/kiertotalouden-mahdollisuuksista/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/11/26/kela-kiertotalouden-asialle/

Mainokset

Espoo edistää kestäviä ja innovatiivisia hankintoja

(Seminaarissa olivat vihreistä mukana kuvassa olevat kaupunginhallituksen 1. varapj. Tiina Elo, ympäristölautakunnan pj. Kaarina Saramäki ja Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertell.)

Järjestimme Espoon vihreän valtuustoryhmän puolesta 5.9.2017 seminaarin kestävistä ja innovatiivisista hankinnoista Espoossa. Seminaari on saanut paljon kiitosta osallistujilta ja siitä iso kiitos kuuluu loistaville asiantuntijoille, Minna Mattilalle työ-ja elinkeinoministeriöstä ja Isa-Maria Bergmanille Motivasta. Seminaarin osallistujina oli eri toimialojen keskeisiä virkamiehiä sekä päättäjiä eri poliittisista ryhmistä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta, kiitos kaikille osallistujille!

Kaupungin hankinnat ovat tärkeä keino edistää vihreille tärkeitä asioita, kuten kestävyyttä, vastuullisuutta ja innovaatioita, sillä Espoon kaupunki hankkii vuosittain tavaroita, palveluita ja urakointia vajaalla miljardilla eurolla. Halusimme saada hankinnoille huomiota heti valtuustokauden alussa, kun kaupungin strategian tavoitteita muokataan ja kaupungin hankintalinjauksia valmistellaan.

Minna Mattila kiteytti, miten hankintastrategiasta saadaan innovaatiomyönteinen. Mattila korosti, että innovatiiviset hankinnat ovat väline, eikä niitä pidä erottaa tavallisista hankinnoista. Olennaista on asenneilmapiirin kehittäminen innovaatiomyönteiseksi ja selkänojaa tarvitaan yksittäisten hankintojen suunnitteluun. Innovatiivinen hankintastrategia linkittyy hyvin Espoo-strategiaan ja uusi hankintalaki mahdollistaa sellaistenkin ratkaisujen hankkimisen, joita ei markkinoilla vielä ole.IMG_5283

Isa-Maria Bergman perehdytti kuulijoita hankintojen strategiseen johtamiseen ja kannusti asettamaan hankinnoille vaikuttavuustavoitteita.  Esimerkiksi Tukholma on päättänyt tehdä päiväkodeista myrkyttömiä. Oslo puolestaan on päättänyt, että rakennustyömailla ei saa syntyä päästöjä. Kestävän hankinnan vaikutukset eivät rajoitu yhteen toimintavuoteen tai toimintakauteen, eikä vaikutuksia välttämättä pysty arvioimaan yhden sopimuskauden aikana, mutta niitä pitää pystyä arvottamaan.

Bergman myös muistutti, että julkisen sektorin roolina on olla esimerkkinä muille ja kestävistä hankinnoista pitää muistaa myös kertoa ulospäin. Yksittäisistä kestävistä hankinnoista tulisi edetä siihen, että kestävät hankinnat integroidaan systemaattisesti strategioihin ja toimialojen tulostavoitteisiin. Lisäksi hankintojen vaikutuksia tulisi seurata ja arvioida. Bergman muistutti, että Smart and clean -säätiö, jossa Espoo on mukana, on tärkeä työkalu.

Me vihreät teemme tällä valtuustokaudella parhaamme, että Espoossa panostetaan hankintojen strategiseen johtamiseen ja monipuoliseen hankintaosaamiseen. Hankintaorganisaatioon tarvitaan luovuutta ja rohkeutta sekä riittävästi osaamista ja resursseja. Kilpailuttamalla hankinnat vanhan kaavan mukaan ja ostamalla vain yleisesti hyväksi todettuja olemassa olevia ratkaisuja, vältetään helpoiten virheitä. Julkisellakin sektorilla on uskallettava kokeilla uutta.

Moni innovatiivinen ja kestävä hankinta kilpistyy edelleen korkeampaan hintaan. Kestävissä hankinnoissa aikajänne on pidempi kuin yksi budjettivuosi, kulut kuitenkin kohdistuvat vuosittain tietylle kustannuspaikalle. Hankinnoissa on otettava keskeiseksi lähtökohdaksi halvimman tarjouksen sijaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tähän uudistunut hankintalainsäädäntö antaa mahdollisuuksia. Kaupunkiorganisaatiossa pitää pystyä katsomaan kaupungin kokonaistaloudellista pitkän tähtäimen etua. On ymmärrettävää, että sähköauton tai aurinkopaneelin hankinta ei houkuttele, jos ylimääräinen kustannus pitää nipistää esimerkiksi opetuksesta.

Onnistuneista innovatiivisista hankinnoista syntyy yrityksille referenssikohteita ja vientituotteita. Innovatiivisten toimintamallien leviämistä edistää kun näkee että muutkin ovat pystyneet. Siksi on tärkeää verkostoitua ja hakea parhaita käytäntöjä myös ulkomailta. Kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen.

Espoolla on hyvät edellytykset kestävyyden ja innovaatioiden edistämiseen ja uusi strategia antaa siihen hyvän selkänojan. Seminaarin myönteinen keskusteluilmapiiri toi luottamusta siihen, että saamme kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisen sisällytettyä myös toimialojen tulostavoitteisiin.

Tiina Elo
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr)

Kaarina Saramäki
ympäristölautakunnan puheenjohtaja (vihr)

(kirjoitus julkaistu alunperin 12.9.2017 Espoon Vihreiden blogissa http://www.espoonvihreat.fi/espoo-edistaa-kestavia-ja-innovatiivisia-hankintoja/)

Ympäristölautakunnan kausi alkoi

Espoon uusi ympäristölautakunta kokoontui ensimmäisen kerran elokuun puolivälissä ja toimin tämän valtuustokauden ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta keskusteli vilkkaasti muun muassa ilmanlaadusta. Lautakunnan jäsenillä on vilpitön kiinnostus ympäristöasioihin ja se antaa hyvän pohjan tulevalle kaudelle ja lautakunnan työlle.

Tietoa ympäristölautakunnasta, jäsenet ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_johtokunnat/Ymparistolautakunta

Tällä kaudella on runsaasti tehtävää esimerkiksi Espoon monimuotoisen luonnon puolesta kasvavan kaupungin keskellä. Myös viime valtuustokaudella hyväksytty mainio ilmasto-ohjelma tarvitsee kirittämistä. Tartun innolla toimeen yhdessä mukavien lautakuntalaisten kanssa!

Kuulumisia HSYn ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaarista

HSY järjesti 4.5.2017 hyvän seminaarin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen korosti avauspuheenvuorossaan arktisella alueella havaittuja muutoksia ja että muutoksia tulee näkymään myös Suomessa. Inkinen korosti viheralueiden merkitystä sopeutumistoimissa ja toivoi sopeutumista osaksi jokaisen kunnan strategista suunnittelua.

Gary Grantin (johtaja, Green Infrastructure consultancy, London, UK) esitys oli todella kiinnostava. Hän kertoi kaupunkien haasteista sopeutumisessa sään ääri-ilmiöihin kuten kuumuuteen. Viherkatot voisivat laskea lämpötilaa taloissa niissä kaupungeissa, jotka kärsivät kuumuusaalloista. Päinvastoin kuin usein luullaan, viherkatot ja aurinkopaneelit ovat yhdistettävissä ja hyönteisetkin viihtyvät viherkatoilla. Sade nähdään usein ongelmana, mutta asennetta muuttamalla ja suunnittelemalla luonnonmukaisempia ympäristöjä voisimme esimerkiksi vähentää viemäriin menevän veden määrää.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Athanasios Votsis kertoi tutkimuksestaan, jossa selvitettiin viheralueiden vaikutusta asuntojen hintoihin. Vaikutus riippuu vihreyden tyypistä ja sijainnista kaupungissa, metsä esimerkiksi vaikuttaa enemmän kuin puisto.Viheralueiden suojelu ja lisääminen voi olla siis taloudellisestikin kannattavaa.

Kaupunkien työstä sopeutumisessa kertoivat Helsingin, Espoon ja Vantaan edustajat. Monen tasoisia linjapapereita ja ohjelmia löytyy kustakin kaupungista. Kiinnostavaa on, että Helsingissä viherkattolinjaukset on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Espoossa merkittävä asia on, että teknisen toimialan tuloskorttiin saatiin viheralueiden yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys.

Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoi kiinnostavasti, miten pääkaupunkiseudun ilmasto tulee muuttumaan. Talvella sataa nykyistä enemmän. Kokonaissadanta kesällä ei muutu, mutta rankkasateita tulee nykyistä enemmän. Rankkasateiden kohdalla on huomattava, että isot yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät lyhyessä ajassa. Tuuliin ei ennusteta suuria muutoksia, mutta kovimpien tuulten osalta suunta on epävarma. Lämpötila nousee talvella enemmän kuin kesällä.

Näistä ja muista seminaarin esityksistä lisää tietoa täällä.

Käytä ääntäsi – Uusiutuva Espoo 275

Ennakkoäänestys on alkanut, muistathan äänestää. Ennakkoäänestys on 29.3.-4.4. ja vaalipäivä 9.4. Numeroni on 275. Minulle tärkeitä ovat lapset ja nuoret, lähiluonto ja kestävä kehitys, talous ja työllisyys sekä kulttuuri ja tasa-arvo. Enemmän teemoistani voit lukea täällä ja kuunnella videolta.

Vihreänä HOK-Elannon vaaleissa: Kestävä kehitys ja osuuskauppa

(Julkaistu Espoon Vihreiden Naisten blogissa 3.4.2016)

kaarina_vaalikuva_2016_600x800

HOK-Elannon vaalit järjestetään 18.-29.4.2016. Vaaleissa valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen 60 jäsentä edustajistoon, jonka toimikausi on neljä vuotta. Vaaleissa äänioikeus on 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä ja äänioikeutettuja on noin 600 000. Edustajisto on HOK-Elannon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi osuuskaupan säännöistä, vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää ylijäämän käytöstä sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi edustajiston jäsenet tekevät hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimintaan liittyvistä asioista. (Lisätietoa vaaleista  https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/yrityksesta/hok-elannon-vaalit-2016 )

Miksi vihreitä on ehdolla näissä vaaleissa?

Minusta vihreiden kannattaa olla ehdolla näissä vaaleissa siksi, että HOK-Elanto on iso toimija, jolla on laajat vaikutusmahdollisuudet. On tärkeää edistää vihreitä arvoja myös HOK-Elannon hallinnossa ja vaikuttaa täten suuren joukon arjen valintoihin. Yhteistyötä maailman viherryttämiseksi kannattaa tehdä monien tahojen kanssa ja käyttää monia vaikuttamisen väyliä. Kestävä kehitys sopii hyvin osuustoiminnan luonteeseen. Osuustoiminnan tarkoitus sen historian alkuaikoina oli esimerkiksi edistää yhteisöllisyyttä ja demokratiaa, kehittää yhteiskuntaa sekä vähentää köyhyyttä. Nämä osuustoiminnan perinteiset arvot ovat edelleen yhteiskunnassa ajankohtaisia. S-ryhmän iso koko on kuitenkin haaste osuustoiminnan periaatteiden säilyttämiselle. Monia varmasti kiinnostaa, miten hallinto käytännössä toimii? Saadaanko kaikki demokraattisen hallinnon edut käyttöön?

Mitä vihreät tavoittelevat?

HOK-Elannolla on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi reilun kaupan, luomun ja paikallisen tuotannon edistämiseen. Kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuutta. Kiertotaloutta voidaan edistää esimerkiksi vähentämällä kaupan ruokahävikkiä, helpottamalla asiakkaiden kierrätysmahdollisuuksia ja etsimällä uusia yhteistyötahoja kiertotalouden saralla. Vihreille on myös tärkeää, että HOK-Elanto on reilu, vastuullinen ja tasa-arvoa edistävä työnantaja, joka esimerkiksi palkkaa vaikeasti työllistyviä. Vihreät haluavat säilyttää lähikaupat ja panostaa verkkokauppaan sekä kotiinkuljetukseen. Verkkokaupassa suomalaiset toimijat ovat olleet jäljessä. Esimerkiksi ruoan nettikauppa nouto- ja kuljetuspalveluineen on monen perheen arjen helpottaja. Toimipaikkojen tulee olla saavutettavissa joukkoliikenteellä, jalan ja pyörällä. Tasa-arvoa tulee edistää paitsi työnantajana, myös palveluissa. Asioinnin esteettömyys on tärkeää. HOK-Elannon kiinteistöillä tulee suosia uusiutuvaa energiaa.

S-ryhmä on vastuullisuusohjelmassaan linjannut haluavansa olla kaikilla toimialoillaan vastuullisuuden edelläkävijä, jolloin lain asettama vähimmäistaso ei riitä. Vihreät tekevät töitä vastuullisuuden toteutumiseksi.

Tarkemmin vihreiden vaaliteemoista  ja ehdokkaamme täällä http://www.uudenmaanvihreat.fi/osuuskauppavaalit-2017/hok-elannon-vaalit/

Vihreän kortin omistaja, äänestä vihreää!