Käytä ääntäsi – Uusiutuva Espoo 275

Ennakkoäänestys on alkanut, muistathan äänestää. Ennakkoäänestys on 29.3.-4.4. ja vaalipäivä 9.4. Numeroni on 275. Minulle tärkeitä ovat lapset ja nuoret, lähiluonto ja kestävä kehitys, talous ja työllisyys sekä kulttuuri ja tasa-arvo. Enemmän teemoistani voit lukea täällä ja kuunnella videolta.

Vihreänä HOK-Elannon vaaleissa: Kestävä kehitys ja osuuskauppa

(Julkaistu Espoon Vihreiden Naisten blogissa 3.4.2016)

kaarina_vaalikuva_2016_600x800

HOK-Elannon vaalit järjestetään 18.-29.4.2016. Vaaleissa valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen 60 jäsentä edustajistoon, jonka toimikausi on neljä vuotta. Vaaleissa äänioikeus on 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä ja äänioikeutettuja on noin 600 000. Edustajisto on HOK-Elannon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi osuuskaupan säännöistä, vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää ylijäämän käytöstä sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi edustajiston jäsenet tekevät hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimintaan liittyvistä asioista. (Lisätietoa vaaleista  https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/yrityksesta/hok-elannon-vaalit-2016 )

Miksi vihreitä on ehdolla näissä vaaleissa?

Minusta vihreiden kannattaa olla ehdolla näissä vaaleissa siksi, että HOK-Elanto on iso toimija, jolla on laajat vaikutusmahdollisuudet. On tärkeää edistää vihreitä arvoja myös HOK-Elannon hallinnossa ja vaikuttaa täten suuren joukon arjen valintoihin. Yhteistyötä maailman viherryttämiseksi kannattaa tehdä monien tahojen kanssa ja käyttää monia vaikuttamisen väyliä. Kestävä kehitys sopii hyvin osuustoiminnan luonteeseen. Osuustoiminnan tarkoitus sen historian alkuaikoina oli esimerkiksi edistää yhteisöllisyyttä ja demokratiaa, kehittää yhteiskuntaa sekä vähentää köyhyyttä. Nämä osuustoiminnan perinteiset arvot ovat edelleen yhteiskunnassa ajankohtaisia. S-ryhmän iso koko on kuitenkin haaste osuustoiminnan periaatteiden säilyttämiselle. Monia varmasti kiinnostaa, miten hallinto käytännössä toimii? Saadaanko kaikki demokraattisen hallinnon edut käyttöön?

Mitä vihreät tavoittelevat?

HOK-Elannolla on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi reilun kaupan, luomun ja paikallisen tuotannon edistämiseen. Kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuutta. Kiertotaloutta voidaan edistää esimerkiksi vähentämällä kaupan ruokahävikkiä, helpottamalla asiakkaiden kierrätysmahdollisuuksia ja etsimällä uusia yhteistyötahoja kiertotalouden saralla. Vihreille on myös tärkeää, että HOK-Elanto on reilu, vastuullinen ja tasa-arvoa edistävä työnantaja, joka esimerkiksi palkkaa vaikeasti työllistyviä. Vihreät haluavat säilyttää lähikaupat ja panostaa verkkokauppaan sekä kotiinkuljetukseen. Verkkokaupassa suomalaiset toimijat ovat olleet jäljessä. Esimerkiksi ruoan nettikauppa nouto- ja kuljetuspalveluineen on monen perheen arjen helpottaja. Toimipaikkojen tulee olla saavutettavissa joukkoliikenteellä, jalan ja pyörällä. Tasa-arvoa tulee edistää paitsi työnantajana, myös palveluissa. Asioinnin esteettömyys on tärkeää. HOK-Elannon kiinteistöillä tulee suosia uusiutuvaa energiaa.

S-ryhmä on vastuullisuusohjelmassaan linjannut haluavansa olla kaikilla toimialoillaan vastuullisuuden edelläkävijä, jolloin lain asettama vähimmäistaso ei riitä. Vihreät tekevät töitä vastuullisuuden toteutumiseksi.

Tarkemmin vihreiden vaaliteemoista  ja ehdokkaamme täällä http://www.uudenmaanvihreat.fi/osuuskauppavaalit-2017/hok-elannon-vaalit/

Vihreän kortin omistaja, äänestä vihreää!

Hiilineutraali Suomi – vihreät ilmastolinjaukset

Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui Porissa 1.-2.3.2014 ja hyväksyi ilmastolinjaukset. Ilmastotyöryhmä laati mielestäni kattavan listan tärkeitä linjauksia ja ne oli saatu koottua tiiviiksi paketiksi. Esimerkiksi esitys paikannukseen perustuvista ruuhkamaksuista on minusta tärkeä, kunhan samalla huolehditaan yksityisyydensuojasta. Ruuhkamaksuilla saataisiin mahdollisesti myös rahoitusta tulevaisuuden tärkeisiin joukkoliikenneinvestointeihin.

Toivoin puoluevaltuuskunnan keskustelussa ilmastolinjauksiin lisättävän sukupuolinäkökulman, ruokahävikin vähentäminen ja neuvonnan ilmastopäästöjen vähentämiseen maatiloilla. Muutosesitykseni suurelta osin hyväksyttiinkin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti erityisesti kehitysmaiden naisiin, sillä voimistuvat sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat pienviljelyä ja vedenhakumatkoja eli juuri niitä töitä, joista usein vastaavat naiset. Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset tuleekin ottaa huomioon ilmastopoliittisessa päätöksenteossa ja naisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.  Lisäksi on tärkeää, että ilmastorahoitus ei pienennä kehitysyhteistyövaroja ja kohdentuu niihin, jotka erityisesti kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Kepa on linjannut ilmastorahoituksesta hyvin tavoitteissaan.

Maatalous aiheuttaa ilmastopäästöjä monin tavoin ja päästöjen vähentämiseen kannustava tukipolitiikka on tärkeää. Yleensä taloudellinen ohjaus tarvitsee rinnalleen tiedollista ohjausta ja minusta olisi tärkeää, että viljelijöille tarjotaan tietoa ilmastopäästöjen vähentämisestä tuotannossa. Toki esimerkiksi energiatehokkuusneuvontaa jo annetaankin. Ilmastopäästöjen lähteitä maataloudessa ovat esimerkiksi maaperän päästöjä vapauttavat toimet ja tuotantoeläinten sekä lannan päästöt. Lisäksi energiankäytöstä maataloudessa aiheutuu päästöjä. Päästöjä voidaan vähentää erilaisilla maatalouskäytännöillä, parantamalla tilan energiatehokkuutta sekä lisäämällä bioenergian tuotantoa. Maatiloilla on kiinnostusta bioenergian tuotantoon ja sitä pitäisi tukea.  Ei pidä myöskään unohtaa luomutuotantoa ja lähiruokaa.

Lue myös kiinnostava näkökulma maatalouden päästöjen vähentämiseen Hinku-hankkeesta ja kattava artikkeli maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisestä.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti arviolta noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Pelkästään EU:ssa noin 90 miljoonaa tonnia ruokaa päätyy jätteeksi joka vuosi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana. Syötäväksi kelpaavan ruoan poisheittäminen aiheuttaa täysin turhia päästöjä. Esimerkkejä ruokajätteestä ovat jääkaappiin unohtuneet ja pilaantumaan päässeet ruoat, nahistuneet hedelmät ja kasvikset, homeinen leipä ja lautastähteet. Ruokajäte voi olla syömäkelpoista tai syömäkelvotonta, mutta raja on häilyvä. Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä.

Hävikkiä voidaan vähentää parantamalla maatiloilla syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Kauppojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteistyö on tärkeää, jotta vanhenevia elintarvikkeita ei päädy kaupoista suoraan jätteeksi. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona on monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Kaupat voisivat entistä laajemmin myydä alennettuun hintaan tuotteita, joiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Ruokahävikin syntymistä tulee siis vähentää kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa, – jakelua ja –kulutusta.