20 keinoa torjua mikromuoviongelmaa

Kuva

Mainokset

Vaarallinen muovijäte?

#muovitonmaaliskuu -kampanjan kunniaksi julkaisen muokattuna uudelleen viisi vuotta sitten kirjoittamani blogitekstin. Teksti on julkaistu alunperin 19.6.2013 blogissani Naturaatiopisteessä. On muuten ilahduttavaa nähdä, miten itselle jo pitkään tärkeät aiheet, kuten ensin kiertotalous ja nyt muovit, nousevat valtavirtaan. Olisiko seuraavaksi vuorossa luonnon monimuotoisuus? 🙂

Nature-lehden puheenvuorossa  tutkijat esittävät, että haitallisimmat muovijätteet pitäisi luokitella vaarallisiksi jätteiksi. Jätelainsäädännössä jätteen luokittelu on yksi merkittävimpiä ohjausvälineitä. Luokittelu vaikuttaa siihen, miten jätteitä on mahdollista hyödyntää ja käsitellä.

Muovi on monin tavoin hyvä käyttömateriaali ja aika vaikea on kuvitella elämää ilman muovia. Silti muoviin liittyy ympäristönäkökulmasta ongelmia, joihin EU:kin etsii vastauksia parhaillaan.Tutkijoiden mukaan vuonna 2012 maailmassa tuotettiin 280 miljoonaa tonnia muovia. Alle puolet siitä päätyi kaatopaikoille tai kierrätykseen. Osa on yhä käytössä ja osa roskana esimerkiksi rannoilla ja merissä. EU:ssa syntyi arviolta 25 miljoonaa tonnia muovijätettä vuonna 2008 ja vain noin 20 prosenttia siitä kierrätettiin. Luvut eivät tosin välttämättä pidä ihan paikkaansa, sillä eri maiden tilastoissa mainitaan useimmiten vain muovipakkaukset. Joka tapauksessa muovin tuotanto lisääntyy ja sitä myötä myös muovijätteen määrä. Muovien tuotesuunnittelu ja jätehuolto kaipaisivat parantamista.

Meret ovat maailman suurin muovikaatopaikka ja meriin päätyy joka vuosi noin 10 miljoonaa tonnia roskaa, pääosin muovia. Suurin osa merien muovista on peräisin maalta. Muovi aiheuttaa monenlaista haittaa meriluonnolle ja mereneläville. Eikö ole myös aika ikävä ajatus, että syödessäsi mereneläviä syöt samalla pieniä muovihiukkasia?

Merten roskaamisen lisäksi muovijätteistä on muutakin haittaa. Muovit voivat sisältää haitallisia aineita, kuten bromattuja palonestoaineita. Bromatut palonestoaineet kuuluvat POP-yhdisteisiin (Persistent Organic Pollutant), jotka ovat haitallisimpia ympäristömyrkkyjä. Ne ovat erittäin pysyviä, kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä, kertyvät eliöihin ja voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Bromattuja palonestoaineita on käytetty eniten muovituotteissa ja tekstiileissä. Yli 50 % bromattujen palonestoaineiden maailmanlaajuisesta kulutuksesta on käytetty sähkö- ja elektroniikkalaitteiden muoviosien suojaamiseen. Bromattujen palonestoaineiden käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä ja niitä sisältävät tuotteet poistuvat käytöstä sitä mukaa kuin tuotteet tulevat käyttöikänsä päähän.

Nature-lehdessä tutkijat esittävät ensinnäkin kaikkein ongelmallisimpien muovien luokittelua vaarallisiksi. Näin estettäisiin muovien sisältämien vaarallisten aineiden päätyminen ympäristöön. Tutkijat viittaavat menestyksekkääseen CFC-aineiden kieltoon, jonka ansiosta CFC:n tuotanto pysähtyi seitsemässä vuodessa. Jos nykyinen muovin kulutus jatkuu, maapallolla on vuoteen 2050 mennessä 33 miljardia tonnia muovia. Aika uskomattoman kuuloinen luku. Korvaamalla haitallisimmat muovit turvallisemmilla, vähentyisi luku 4 miljardiin tonniin.

Muovin kierrätettävyys ja muutkin ominaisuudet riippuvat suurelta osin muovin koostumuksesta ja määräytyvät jo muovituotteen suunnitteluvaiheessa. Muovin kierrätyksen haasteita ovat muovien sekalainen koostumus ja eritoten kotitalouksista tulevien muovijätevirtojen pienuus. Teknologisten haasteiden lisäksi kierrätykselle on myös taloudellisia haasteita. Esimerkiksi, millainen on kierrätysmuovin hinta ja kysyntä suhteessa neitseelliseen muoviin.

Muovintuotannosta ja muovituotteiden suunnittelusta on tärkeä tehdä ympäristön kannalta kestävämpää. Myös muovien jätehuoltoa pitää parantaa. Lisäksi jokainen voi miettiä omaa muovijalanjälkeään ja voiko sitä pienentää. Tässä joitakin ajatuksia:

  1. Arvosta muovia. Jos muovia lakataan ajattelemasta kertakäyttöisenä materiaalina ja sille annetaan arvoa, todennäköisesti roskaaminenkin vähenee.
  2. Mieti ostaessasi muovia sisältävää tuotetta, tarvitsetko sitä todella ja miten kauan todennäköisesti käytät sitä. Onko tuote korjattavissa tai käytettävissä johonkin toiseen tarkoitukseen uudelleen?
  3. Autonrenkaat ovat merkittävä mikromuovin lähde, kannattaa siis suosia raideliikennettä.
  4. Muovihiukkasia pääsee meriin myös esimerkiksi teknisten materiaalien ja fleecevaatteiden pesusta ja muovihiukkaisia sisältävän kosmetiikan (esimerkiksi glitter-tuotteet) käytöstä.
  5. Siivoamiseen voi käyttää vanhankansan konsteja, kuten soodaa ja etikkaa, siivouskemikaalien sijaan. Näin välttyy monien muovipullojen kertymiseltä.
  6. Muoviroskat eivät kuulu luontoon.
  7. Mitä muita keinoja muovijalanjäljen pienentämiseen keksit?

Lähteitä:

Euroopan Komissio 2013. Vihreä kirja ympäristössä olevaa muovijätettä koskevasta eurooppalaisesta strategiasta. COM (2013) 123 final. Bryssel  7.3.2013.

Retkin R. 2012. Bromattujen palonestoaineiden rajoitusten vaikutus jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Suomen ympäristö 29/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

http://www.plastriot.se

Vesiensuojelua, mikromuoveja ja nitraattiasetus – Ympäristölautakunnan kokous 15.2.2018

Lautakunta hyväksyi selonteon Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman seurannasta. Ohjelma on tehty vuosille 2016 – 2021. Espoon pinta-alasta on melkein puolet vettä. Espoolle on tärkeä suojella vesistöjään niin merta, järviä kuin pieniä virtavesiä ja lampia. Tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Ympäristön muuttuminen luo vesistöille uhkia, joista suurimmat ovat haitallisten aineiden ja ravinnekuormituksen kasvaminen sekä eliöiden elinalueiden laadun ja määrän väheneminen.

Toimenpideohjelma sisältää sekä lakisääteisiä toimia, kuten haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen, että vapaaehtoisuuteen tai yhteiskunnalta saataviin tukiin perustuvia toimia, kuten maatalouden vesiensuojelutoimet.

Viime vuonna on esimerkiksi päivitetty suojavyöhykesuunnitelma Espoonjoen ja Mankinjoen alueille, käyty kaupungin tonttiyksikön kanssa keskusteluja vuokrapeltojen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisesta ja esitetty vesiensuojelulliset hotspotit, joihin kaupungin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Toimenpideohjelman vauhdittamiseen tarvitaan lisää resursseja, esimerkiksi kunnostussuunnitelmien laatimiseen Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöalueille.

Lautakunta antoi lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelmasta. ”Suomen meriympäristön tila 2018” raportti on hyvä ja kattava. Eri toteuttajatahoilta tarvitaan kuitenkin lisää käytännön ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta tavoitteisiin päästään.

Lautakunta hyväksyi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi vastauksen valtuutettu Helka Hosian ja 64 muun valtuutetun valtuustokysymykseen mikromuovien aiheuttamista haitoista. Mikromuovit olivat viime syksynä paljon mediassa esillä ja minäkin sain huolestuneita yhteydenottoja. Vastauksesta käy hyvin ilmi, miten monitahoisesta ongelmasta on kyse ja siksi ongelman torjumiseenkin tarvitaan monia keinoja. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja ennustan, että niin mikromuovit kuin muovien käyttö muutoinkin pysyvät ympäristöpolitiikan agendalla lähivuosina.

Lautakunta merkitsi tiedoksi yhteenvedon nitraattiasetuksen valvonnasta vuodelta 2017. Nitraattiasetuksessa on säädöksiä eläinsuojien lannan varastoinnista ja käsittelystä. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on esimerkiksi kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lantaa levitettäessä pellon tulee olla sula ja lumeton.

Espoon noin 60 eläinsuojasta suurin osa on talleja, ja niissä on noin 900 hevosta. Tallien ympäristötarkastuksia on tehty vuodesta 2001. Lähes kaikki tiedossa olevat tallit on tarkastettu. Tallien ympäristötarkastusten yhteydessä valvotaan myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksien toteutumista.

Espoossa on lukuisia talleja, joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Lisäksi espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitokselle hyödynnettäväksi energiantuotannon polttoaineena.

Pöytäkirja kokouksesta löytyy täältä.