Kiertotalouskauppakeskus Espooseen?

Ruotsin Eskilstunassa toimii kauppakeskus, joka toteuttaa kiertotaloutta käytännössä. Kaikki liikkeet ovat joko kierrätyksen, uudelleenkäytön tai muiden ekologisten periaatteiden mukaan toimivia. Koska saamme Espooseen tällaisen tulevaisuuden kauppakeskuksen, Kiertotaloustavaratalon? Uudelleenkäyttöön  ja kierrätykseen toimintansa perustavien yritysten lisäksi Kiertotaloustavaratalosta löytyisi esimerkiksi erilaisia korjauspalveluita, ekokampaamo, ekopesula ja kasvis- sekä hävikkiruokaravintoloita.

Meillä Espoossa ja pääkaupunkiseudulla Kierrätyskeskus tekee hyvää työtä, mutta kaupallisessa mielessä sen toimipisteiden sijainnit eivät ole parhaita mahdollisia. Lisäksi toimialalle mahtuisi lisää yksityisiä toimijoita. Yrittäjiä Kiertotaloustavarataloon varmasti löytyisi, kun tilat olisivat olemassa. Voisiko edes yksi kerros jostain kauppakeskuksesta, vaikkapa uudistettavasta Lippulaivasta tai vaikkapa Heikintori olla omistettu kiertotalouden ajatukselle? Lähtisikö kauppakeskusten omistaja kaupungin kumppaniksi kiertotaloudessa? Esimerkiksi käytettyjen vaatteiden kaupalle sijainti on todella olennainen asia. Tilojen varaaminen kiertotalousyrityksille hyvällä sijainnilla olisi kaupungille yksi konkreettinen keino edistää kiertotaloutta.

Täällä vielä juttu ja video Eskilstunan ReTunasta Maailman talousfoorumin sivuilla.

Lue myös, millä muilla keinoin veisin Espoota kohti kiertotaloutta.

Mainokset

Ympäristölautakunnan kokous 11.10.2017: luontoretkiä ja jätevedenpuhdistusta

Espoon ympäristölautakunta kokoontui 11.10.2017 melko lyhyen, mutta sitäkin kiinnostavamman esityslistan kera. Ennen kokousta saimme hyvän perehdytyksen siihen, miten ympäristökeskus vaikuttaa maankäyttöön ja kaavoitukseen, ilmastotyöhön sekä ympäristökeskuksen tukipalvelutyyppiseen toimintaan. Ympäristökeskus esimerkiksi kouluttaa yli 500 ekotukihenkilön verkostoa ja tuottaa suoraan kaupungin johtoryhmälle tietoa Espoon ympäristöasioista. Paikkatiedon saatavuus on parantunut huikeasti määräaikaisen paikkatietoasiantuntijan aloitettua ja tämä on nopeuttanut kaupunkisuunnittelijoiden työtä. Toivon, että tämä muille hallinnonaloille tärkeä tehtävä vakinaistetaan lähivuosina. Uskon, että maksaa itsensä takaisin muiden työmäärää keventämällä ja nopeuttamalla.

Kokouksessa käsittelimme raporttia ympäristölautakunnan järjestämistä luontoretkistä vuonna 2017. Retket järjestää Villa Elfvikin luontotalo ja ne ovat olleet ilahduttavan suosittuja, eikä ihme, sillä Espoossa on runsaasti erinomaisia retkikohteita. Järjestetyt retket ovat  hyvä tapa tehdä lähiluontoa tutuksi. Erityisen tärkeitä ovat minusta päiväkodeille, kouluille ja lapsiperheille suunnatut retket.

Saimme tiedoksi yhteenvedot jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2016. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat niille annetut puhdistustavoitteet ja tilanne on parantunut edellisistä vuosista, jolloin yleensä muutama puhdistamo on jäänyt tavoitteista. Suunta on siis oikea.

Erikseen käsittelimme HSYn raporttia Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla vuonna 2016, joka löytyy täältä. Raportissa käydään läpi HSYn Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen tilanne sekä yleistä jätevedenpuhdistukseen liittyen. Kiinnostava raportti, kannattaa tutustua.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden jätevesimäärä vastaa lähes 1,1 miljoonaa asukkaan kuormitusta. Suomenojan osuus on tästä vajaa neljännes. Suomenojalla puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Suomenojalta käsitellyt jätevedet johdetaan 7,5 km pitkässä tunnelissa ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Suomenojan puhdistamo saavutti ympäristöluvan mukaisen puhdistustason. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,3 milj. m3, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Gasum Oy jalostaa Suomenojan biokaasusta liikennepolttoainetta. Suomenojan  puhdistamo ajetaan alas sen jälkeen kun Blominmäen puhdistamo on aloittanut toimintansa, mikä tapahtuu suunnitelmien mukaan vuonna 2020. Erityisellä kiinnostuksella luinkin raportista tutkimushankkeista rejektivesien erilliskäsittelystä, fosforinpoiston tehostamiseksi ja ravinteiden talteenottamiseksi. Näistä saadaan tärkeää tietoa Blominmäen puhdistamoa varten ja aion perehtyä tarkemmin erityisesti ravinnekierrätyshankkeiden tuloksiin. Nyt onkin niin sanotusti momentum tehdä Espoosta ravinteiden kierrätyksen mallikaupunki kun Blominmäen puhdistamoa valmistellaan. Fosfori on arvokas ja vähenevä luonnonvara ja Suomi on ylipäätään vielä kaukana tavoitteistaan ravinnekierrätyksen saralla. Lisää tietoa kansallisesta ravinteiden kierrätyksen tilanteesta ja tarvittavista ohjauskeinoista löytyy esimerkiksi täältä.  Fosforinkierrätys sopisi minusta hyvin yhdeksi Espoon kiertotaloustyön toimenpiteeksi.

Miten Espoo siirretään kiertotalouteen?

Espoo-tarina eli Espoon tuore strategia (löytyy täältä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina) sisältää maininnan, että Espoo on kiertotalouden edelläkävijä. Avaan seuraavassa lyhyesti sitä, miksi maininta on tärkeä ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta kiertotalouden edelläkävijäksi päästään.

Kiertotalous tarkoittaa resurssien ja materiaalien käytön tehostamista siten, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotalous on siis paljon enemmän kuin jätteiden kierrätystä. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kiertotalous vahvistaa taloutta. Sitran teettämän arvion mukaan kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomessa 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä.

Yritystoiminta ja innovaatiot eivät yksin riitä kiertotalouden edistämiseen, vaan tarvitaan myös esimerkiksi tutkimusta ja poliittisten päättäjien aktiivisuutta. Yrityksille on tärkeää, että kiertotalouden ratkaisuille on kysyntää ja tähän voidaan vaikuttaa kunnissa esimerkiksi hankintojen avulla.

Espoon näkökulmasta kiertotalous tukee kaupungin muita ympäristötavoitteita. Erityisesti kiertotalous auttaa ilmastopäästöjen vähentämisessä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Espoo onkin asettanut uudessa strategiassa sangen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monesti kiertotalouden yhteydessä mainitaan mittavat työllisyyshyödyt, mutta niistä tarvitaan tarkempia selvityksiä niin kansainvälisesti kuin Suomen tasolla. Uskallan kuitenkin arvioida, että myös Espoossa kiertotalouden edistäminen loisi työpaikkoja. Espoolla on hyvät edellytykset edistää kiertotaloutta, koska kuten edellä mainitsin, kiertotaloutta tukevia tavoitteita on asetettu juuri hiljattain ja ilmapiiri vaikuttaa aiheelle suotuisalta. Kaupungin päättäjillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa kiertotaloutta edistäviin tekijöihin ja näitä mahdollisuuksia kannattaa nyt käyttää.

Mitä Espoossa sitten tarvitaan kiertotalouteen siirtymiseksi? Ensinnäkin tarvitaan selkeiden tavoitteiden asettamista ja johtajuutta. Lisäksi tarvitaan kiertotalousajattelulle kehikko, jonka voisi jakaa vaikka sisäisiin ja ulkoisiin kiertotaloustoimiin. Espoon sisäisillä toimilla tarkoitan kaupunkiorganisaation toimia. Tulisi määritellä kunkin tahon rooli (esimerkiksi opetustoimi, hankintakeskus, tekninen toimi jne) ja mahdollisuudet kiertotalouden edistäjänä. Ulkoinen kiertotalouden määrittely tarkoittaa tärkeimpien kumppanien tunnistamista ja sitä millainen toimintaympäristö mahdollistetaan esimerkiksi kaavoituksella, maankäytön suunnittelulla ja liikennesuunnittelulla.

Kokeilut ja pilottialueet kuten Espoon strategiassakin mainittu Kera ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, jos todella halutaan edelläkävijäksi. Kiertotaloutta ei tulisi tarkastella vain erillisenä kehittämiskohteena jollain yhdellä alueella tai yhdellä toimintasektorilla.

Kansainvälisesti paljon työtä kiertotalouden eteen on tehnyt Ellen McArthur Foundation, joka hiljattain julkisti tiiviin ja helppotajuisen selvityksen kaupunkien roolista kiertotaloudessa. (https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Cities-in-the-CE_An-Initial-Exploration.pdf) Julkaisussa kuvataan kiertotalouden elementtejä kaupungissa ja poimin tähän muutamia avainsanoja.

  • Rakennettu ympäristö (modulaarinen, joustava, terveet materiaalit, minimoidaan neitseellisten raaka-aineiden käyttö, energian ja ruoan tuotanto sekä suljetut kierrot)
  • Energiantuotanto (uusiutuva, paikallinen, hajautettu)
  • Liikkuminen (sähköistä, jakaminen, automaatio, julkinen liikenne, Kutsuplus-tyyppiset palvelut)
  • Urbaani biotalous (ravinteiden palauttaminen maahan, ruokahävikin minimointi)
  • Paikallinen tuotanto (miten kannustetaan, digitaalisuus, materiaali- ja resurssipankit)

Yllä luetelluista kiertotalouden elementeistä osassa Espoo on jo pidemmällä ja osassa tarvitaan enemmän toimenpiteitä. Seuraavassa nostan esille joitakin näkökulmia, joita Espoossa voisi miettiä. Lista ei ole tyhjentävä ja toisaalta kaikki näkökulmat eivät välttämättä osoittaudu tarkemmassa pohdinnassa Espoossa olennaisiksi.

Pohdittavaa:

– Millaisia kiertotalouskriteerejä julkisiin hankintoihin tulee asettaa? Mitkä hankinnat olennaisimpia?

– Ketkä ovat Espoon kumppaneita kiertotaloudessa? (ei vain perinteiset jäte- ja kierrätysalan toimijat, vaan laajemmin esimerkiksi rahoitussektorin rooli?)

– Miten otamme huomioon erityisesti isot materiaalivirrat ja mitkä ovat kaupungin keinoja materiaalivirroittain?

– Miten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan käyttää uusiomateriaalia ja vähentää jätteiden syntymistä?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta palveluissa?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta sisäisten kiertojen mahdollistamisessa? (esimerkiksi huonekalukierrätys Vantaan tyyliin, maamassapankki jne)

– Miten paikallinen energiantuotanto ja julkinen liikenne voisi edistää kiertotaloutta?

– Miten kaupunki voisi edistää jakamistaloutta ja toisaalta millaisia vaikutuksia jakamistaloudella on kaupungin toiminnalle?

– Millaisia kiertotalouden edistymistä mittaavia indikaattoreita ja millaista tutkimustietoa tarvitsemme?

– Millaista koulutusta kiertotaloudesta tarvitsemme?

– Miten edistämme työllisyyttä kiertotalouden avulla?

– Miten luomme kuluttajille mahdollisuuksia toimia myös tuottajina (uusiutuva energia, ruoka jne)?

– Miten edistämme ravinteiden kiertoa ja esimerkiksi fosforin kierrätyskokeiluja?

– Miten edistämme vesikiertotaloutta?

– Miten edistämme haitallisten kemikaalien saamista pois kierrosta?

– Mitä kiertotalouden saralla on tärkeintä edistää ensimmäisenä? Entä helpointa? (esimerkiksi ruokahävikin vähentämisestä jo kokemusta, hiekoitushiekan puhdistuskokeilu)

– Miten Espoon kiertotalouden edelläkävijyyden tulisi näkyä asukkaille?

 

Lisää kirjoituksiani kiertotaloudesta löydät toisesta blogistani Naturaatiopisteestä:

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2017/08/27/kiertotalouden-globaalia-eettisyytta-pohdittava/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/05/05/kiertotalousoppia/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2014/12/10/kiertotalouden-mahdollisuuksista/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/11/26/kela-kiertotalouden-asialle/

Ympäristölautakunnan kokous 14.9.2017: keskustelussa työn näkyvyyden lisääminen ja vesiensuojelun resurssit

Ennen kokousta kuulimme teknisen toimen johtaja Olli Isotalon terveiset lautakunnalle. Isotalo korosti lautakunnan työn tekemistä näkyvämmäksi. Ympäristökeskus tekee paljon kaupungin muita toimijoita tukevaa ja asioita mahdollistavaa työtä kaupunkiorganisaation sisällä ja Isotalo kiittelikin yhteistyön ympäristökeskuksen kanssa sujuvan hyvin. Hän myös korosti yhteistyön ja hyvän työnjaon merkitystä ympäristölautakunnan ja poikkihallinnollisen Kestävä Espoo kehitysohjelman välillä. Sitä olenkin ympäristölautakunnan puheenjohtajana heti kauden alusta ollut edistämässä osallistumalla myös kehitysohjelman kokouksiin. Meillä on Espoossa todella hyvät edellytykset edistää muun muassa ilmastotyötä ja kiertotaloutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Ennen kokousta saimme myös perehdytystä lautakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kokousasioina käsittelimme lautakunnan toimintasuunnitelmaa ja taousarviota vuodelle 2018 sekä annoimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon diakoniasäätiön ympäristölupahakemuksesta ja Espoolle Bergön osayleiskaavaehdotuksesta.

Toimintasuunnitelmasta näkyy, miten monipuolista on Espoon ympäristökeskuksen työ. Vesiensuojelua painottaa nyt myös uusi valtuusto Espoon strategiassa ja vesiensuojelun toimenpideohjelman kohdalle ympäristölautakunnan toimintasuunnitelmaan lisättiin ehdotuksestani maininta muoveista ja mikromuoveista, joiden päätyminen vesistöihin on nyt noussut ajankohtaisena aiheena esiin. Lisäksi lautakunta halusi toimintasuunnitelmaan selkeämmän maininnan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimialan laajuudesta.

Talousarvion yhteydessä lautakunta päätti yksimielisesti esittää uutta limnologivirkaa perustettavaksi. Espoossa on päässyt ruuhkautumaan vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin liittämisen vapautushakemusten käsittely. Ympäristökeskus käsittelee vuosittain noin 140 tällaista hakemusta ja määrä on todella suuri verrattuna naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja Vantaaseen. Espoossa osa hakemuksista on myös erityisen hankalia, kun katujen rakentamista vanhoille asemakaavoitetuille alueille on rästissä, valumavesistä voi tulla kiistaa ja kiinteistön liittäminen jälkikäteen hulevesiviemäriin on kallista. Tämä hakemusten ruuhkatilanne olisi tärkeää purkaa sekä asukkaiden että ympäristön näkökulmasta. Ympäristökeskus tarvitsee toimintaansa riittävät resurssit. Tärkeää olisi, että resursseja riittäisi myös vesiensuojelun kehittämistehtäviin ja näenkin ristiriidan resurssitilanteen ja sen välillä, että vesiensuojelun toimenpideohjelma on mainittu Espoon strategiassakin yhtenä tärkeänä toimenpiteenä. Strategian painotusten pitäisi näkyä myös käytännössä. Vesiensuojeluohjelman toimenpiteet koskevat myös muita toimijoita kaupungin organisaatiossa kuin ympäristökeskusta, mutta hyvin monessa toimenpiteessä tarvitaan kuitenkin myös ympäristökeskuksen työntekijöiden asiantuntemusta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi aikaa täytyy jäädä myös  kehittämistyöhön.

Olen tyytyväinen ympäristölautakunnan kauden alkuun, sillä meillä on hyvä ja keskusteleva lautakunta. Uskon, että saamme hyvässä yhteisymmärryksessä nostettua ympäristöasioiden näkyvyyttä Espoossa.

Espoo edistää kestäviä ja innovatiivisia hankintoja

(Seminaarissa olivat vihreistä mukana kuvassa olevat kaupunginhallituksen 1. varapj. Tiina Elo, ympäristölautakunnan pj. Kaarina Saramäki ja Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertell.)

Järjestimme Espoon vihreän valtuustoryhmän puolesta 5.9.2017 seminaarin kestävistä ja innovatiivisista hankinnoista Espoossa. Seminaari on saanut paljon kiitosta osallistujilta ja siitä iso kiitos kuuluu loistaville asiantuntijoille, Minna Mattilalle työ-ja elinkeinoministeriöstä ja Isa-Maria Bergmanille Motivasta. Seminaarin osallistujina oli eri toimialojen keskeisiä virkamiehiä sekä päättäjiä eri poliittisista ryhmistä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta, kiitos kaikille osallistujille!

Kaupungin hankinnat ovat tärkeä keino edistää vihreille tärkeitä asioita, kuten kestävyyttä, vastuullisuutta ja innovaatioita, sillä Espoon kaupunki hankkii vuosittain tavaroita, palveluita ja urakointia vajaalla miljardilla eurolla. Halusimme saada hankinnoille huomiota heti valtuustokauden alussa, kun kaupungin strategian tavoitteita muokataan ja kaupungin hankintalinjauksia valmistellaan.

Minna Mattila kiteytti, miten hankintastrategiasta saadaan innovaatiomyönteinen. Mattila korosti, että innovatiiviset hankinnat ovat väline, eikä niitä pidä erottaa tavallisista hankinnoista. Olennaista on asenneilmapiirin kehittäminen innovaatiomyönteiseksi ja selkänojaa tarvitaan yksittäisten hankintojen suunnitteluun. Innovatiivinen hankintastrategia linkittyy hyvin Espoo-strategiaan ja uusi hankintalaki mahdollistaa sellaistenkin ratkaisujen hankkimisen, joita ei markkinoilla vielä ole.IMG_5283

Isa-Maria Bergman perehdytti kuulijoita hankintojen strategiseen johtamiseen ja kannusti asettamaan hankinnoille vaikuttavuustavoitteita.  Esimerkiksi Tukholma on päättänyt tehdä päiväkodeista myrkyttömiä. Oslo puolestaan on päättänyt, että rakennustyömailla ei saa syntyä päästöjä. Kestävän hankinnan vaikutukset eivät rajoitu yhteen toimintavuoteen tai toimintakauteen, eikä vaikutuksia välttämättä pysty arvioimaan yhden sopimuskauden aikana, mutta niitä pitää pystyä arvottamaan.

Bergman myös muistutti, että julkisen sektorin roolina on olla esimerkkinä muille ja kestävistä hankinnoista pitää muistaa myös kertoa ulospäin. Yksittäisistä kestävistä hankinnoista tulisi edetä siihen, että kestävät hankinnat integroidaan systemaattisesti strategioihin ja toimialojen tulostavoitteisiin. Lisäksi hankintojen vaikutuksia tulisi seurata ja arvioida. Bergman muistutti, että Smart and clean -säätiö, jossa Espoo on mukana, on tärkeä työkalu.

Me vihreät teemme tällä valtuustokaudella parhaamme, että Espoossa panostetaan hankintojen strategiseen johtamiseen ja monipuoliseen hankintaosaamiseen. Hankintaorganisaatioon tarvitaan luovuutta ja rohkeutta sekä riittävästi osaamista ja resursseja. Kilpailuttamalla hankinnat vanhan kaavan mukaan ja ostamalla vain yleisesti hyväksi todettuja olemassa olevia ratkaisuja, vältetään helpoiten virheitä. Julkisellakin sektorilla on uskallettava kokeilla uutta.

Moni innovatiivinen ja kestävä hankinta kilpistyy edelleen korkeampaan hintaan. Kestävissä hankinnoissa aikajänne on pidempi kuin yksi budjettivuosi, kulut kuitenkin kohdistuvat vuosittain tietylle kustannuspaikalle. Hankinnoissa on otettava keskeiseksi lähtökohdaksi halvimman tarjouksen sijaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tähän uudistunut hankintalainsäädäntö antaa mahdollisuuksia. Kaupunkiorganisaatiossa pitää pystyä katsomaan kaupungin kokonaistaloudellista pitkän tähtäimen etua. On ymmärrettävää, että sähköauton tai aurinkopaneelin hankinta ei houkuttele, jos ylimääräinen kustannus pitää nipistää esimerkiksi opetuksesta.

Onnistuneista innovatiivisista hankinnoista syntyy yrityksille referenssikohteita ja vientituotteita. Innovatiivisten toimintamallien leviämistä edistää kun näkee että muutkin ovat pystyneet. Siksi on tärkeää verkostoitua ja hakea parhaita käytäntöjä myös ulkomailta. Kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen.

Espoolla on hyvät edellytykset kestävyyden ja innovaatioiden edistämiseen ja uusi strategia antaa siihen hyvän selkänojan. Seminaarin myönteinen keskusteluilmapiiri toi luottamusta siihen, että saamme kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisen sisällytettyä myös toimialojen tulostavoitteisiin.

Tiina Elo
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr)

Kaarina Saramäki
ympäristölautakunnan puheenjohtaja (vihr)

(kirjoitus julkaistu alunperin 12.9.2017 Espoon Vihreiden blogissa http://www.espoonvihreat.fi/espoo-edistaa-kestavia-ja-innovatiivisia-hankintoja/)

Ympäristölautakunnan kausi alkoi

Espoon uusi ympäristölautakunta kokoontui ensimmäisen kerran elokuun puolivälissä ja toimin tämän valtuustokauden ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta keskusteli vilkkaasti muun muassa ilmanlaadusta. Lautakunnan jäsenillä on vilpitön kiinnostus ympäristöasioihin ja se antaa hyvän pohjan tulevalle kaudelle ja lautakunnan työlle.

Tietoa ympäristölautakunnasta, jäsenet ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_johtokunnat/Ymparistolautakunta

Tällä kaudella on runsaasti tehtävää esimerkiksi Espoon monimuotoisen luonnon puolesta kasvavan kaupungin keskellä. Myös viime valtuustokaudella hyväksytty mainio ilmasto-ohjelma tarvitsee kirittämistä. Tartun innolla toimeen yhdessä mukavien lautakuntalaisten kanssa!

Hyvää Suomen luonnon päivää ja Espoo-päivää

Huomenna vietetään Suomen luonnon päivää sekä koko viikonlopun ajan Espoo-päivää. Espoo on täynnä kiinnostavia tapahtumia, mutta Suomen luonnon päivän kunniaksi nostan esille erityisesti muutaman luontotapahtuman. Yhteen lempipaikkaani Espoossa eli Hanikan luontopolkuun pääsee tutustumaan ohjatuilla retkillä sekä tänään perjantaina että huomenna lauantaina. Perjantaina klo 17.30-19.30 Satujen Hanikka -retken järjestää Soukan MLL ja lauantaina Hanikassa retkeillään klo 12-14 Espoonlahden vihreiden kanssa. Espoon keskuspuistoon pääsee tutustumaan lauantaina klo 10-13 Espoon ympäristökeskuksen järjestämällä retkellä, jolla kierretään Tikankierros-luontopolku.

Myös lauantai-iltaa voi viettää luonnon merkeissä, kun Villa Elfvikin luontotalolla pidetään lepakkoluento ja lepakkoretki klo 20.30-22.30. Lisätiedot näistä ja muista tapahtumista löytyy Espoo-päivän sivuilta http://www.espoopaiva.fi/fi/

Suomen luonnon päivästä löytyy lisätietoa ja lisää tapahtumia: https://www.luonnonpaivat.fi/info/juhlisuomenluontoa/

Nautitaan ihanasta Suomen luonnosta ja vaalitaan sen monimuotoisuutta kaikessa päätöksenteossa. Muistathan myös liputtaa luonnon kunniaksi!