Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio – ympäristölautakunnan kokous 13.9.2018

Ympäristölautakunnan syyskuun kokouksessa hyväksyimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Ympäristötoimen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019

Toimintasuunnitelmasta käy hyvin ilmi, miten monipuolista ja tärkeää työtä ympäristökeskuksessa tehdään. Seuraavassa muutamia poimintoja ensi vuoden toiminnasta.

Espoon monimuotoisen luonnon turvaamisen välineitä kaupungin suunnittelussa ovat esimerkiksi lausunnot sekä neuvonta sähköpostitse, kokouksissa ja katselmuksissa. Espoon valtuustostrategian ja ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksen mukaisesti jatketaan luonnonsuojelun toimenpiteiden laatimista. Espoon ekologista verkostoa ja ekosysteemipalveluita tarkastellaan sekä valmistellaan toimenpideohjelma arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi. Lisäksi kehitetään luonnon monimuotoisuutta koskevaa työtä kaupungin eri yksiköiden kesken.

Espoon niittyverkostoselvityksessä kartoitetaan niittyjen ja avoimien alueiden tila ja kytkeytyneisyys sekä monimuotoisuus- ja maisemalliset näkökulmat. Vieraslajiasiassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kaupungin ilmastotyötä ympäristökeskus edistää monin tavoin yhdessä erityisesti Kestävä Espoo –poikkihallinnollisen ohjelman, mutta myös koko kaupungin muun organisaation kanssa.

Espoo liittyi helmikuussa 2018 kaupunginhallituksen päätöksellä Euroopan laajuiseen kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy. Osana sitoumusta laaditaan Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), joka sisältää ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpideohjelman, riski- ja haavoittuvuuskartoituksen sekä hillintätoimenpiteet vaikuttavuusarvioineen. Suunnitelmien laatimisen ja raportoinnin jälkeen toimien etenemisestä ja päästöjen vähenemisestä raportoidaan järjestelmään kahden vuoden välein.  Yrityksiä, opiskelijoita ja muita sopivia ryhmiä osallistetaan ilmastotyöhön järjestämällä syksyllä 2019 ilmastoaiheinen ideointitapahtuma Climathon yhdessä Climate-KIC-organisaation kanssa.

Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaisesti etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi. Vuoden 2019 vesiensuojelun teema on pohjavesien suojelu. Lautakunta seuraa vesiensuojelun etenemistä vuosittain. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelman mukaan.

Lautakunta teki yksimielisesti esityksestäni toimintasuunnitelmaan lisäyksen, jonka mukaan ”Selvitetään mahdollisuutta käyttää kipsiä fosforipäästöjen vähentämiseksi kaupungin vuokrapelloilla ja edistetään kipsin käyttöä sille soveltuvilla pelloilla. ”

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää fosforipäästöjä pelloilta vesistöihin. Kipsin levittäminen on helppoa, eikä vaikuta satoihin. Espoossa tulisi kartoittaa pellot, joilla sitä voidaan kokeilla. Lisää tietoa kipsikäsittelystä löytyy esimerkiksi: https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Paljon työaikaa ympäristökeskuksessa vie jatkossakin vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely. Hulevesiohjelmaa päivitetään parhaillaan ja ensi vuoden puolella se on kaupunginhallituksen käsiteltävänä.

Meluntorjunnassa yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristökeskuksen tehokkain keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta.

Ympäristökeskus kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, jolla lisätään ympäristövastuullisuutta kaupungin yksiköissä ja työyhteisöissä. Ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat osaltaan kestävän kehityksen esimiesvalmennuksesta.

Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan ympäristölupaviranomainen ja ensi vuonna käsittelemme arviolta 3 – 5 ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelumääräysten toteutumista valvotaan ja ympäristökeskuksen valvottavia kohteita ovat esimerkiksi melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, hevostallit ja käytöstä poistetut öljysäiliöt.

Lautakunta teki yksimielisesti ensi vuoden talousarvioon kaksi täydennystä. Esitämme 63 000 euron lisäystä 2019 budjettiin vakituisen paikkatietoasiantuntijan palkkaamiseksi sekä 30 000 euron lisäystä Loojärven kuormitusselvitykseen.

Paikkatietoasiantuntijan vakinaistaminen on tarpeen, sillä kaupunki kasvaa voimakkaasti ja olennaiset luonto- ja ympäristöpaikkatiedot on tärkeää löytyä helposti, jotta kaavoitus on sujuvaa. Paikkatietoasiantuntija on olennaisen tärkeä esimerkiksi kaupunkisuunnittelulle ja myös muille toimialoille.

Ympäristökeskus muuttaa väistötiloihin Otaniemeen ja minusta on tärkeää, että muutosta johtuva vuokrannousu katetaan toimialan kehityksestä, eikä leikata palveluista tai toiminnasta.

Muina asioina kokouksessa hyväksyimme Eurofins Expert Services Oy:n palolaboratorion muutetun tarkkailusuunnitelman, merkitsimme tiedoksi Koskelon pienteollisuusalueen ympäristövalvontakierroksen sekä annoimme Vaasan HO:lle vastineen valituksista koskien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevan HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseen ja laajentamiseen sekä toiminnan aloituslupaa.

Vielä lopuksi: Uudenmaan ELY-keskus on vahvistanut Monikonpuron suojelualueen, mahtavaa!

Kiitos lautakunnalle mukavasta kokouksesta ja hyvästä keskustelusta!

Kesäpäivä Pentalassa

Pentala on upea saari Espoon edustalla. Saarelta löytyy niin saaristomuseo kuin upeaa luontoa.

Saareen kuljimme yhteysaluksella ja mukana oli tietysti hyvät eväät. Eväiden syömiseen löytyi hyviä paikkoja ja aika paljon saaressa pääsi liikkumaan myös lastenvaunujen kanssa.

Saaresta löytyy muun muassa mukava luontopolku metsän keskellä, järvi, uimaranta ja lampaita. Hyvä retkikohde myös lasten kanssa.

Retkikuvia Hanikasta ja Kaitalahdelta

Lämmin kevätsää on innostanut retkeilemään koko perheen voimin. Lasten kanssa parhaita ovat kohteet, jotka ovat melko lähellä ja joissa on helppo taaperoikäisenkin kulkea itse. Äitienpäiväviikonloppuna kävimme pariin otteeseen Hanikassa ja Kaitalahdella. Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Kaitalahden lintutorni. Käki kukkui lähistöllä.

 

 

Aurinko pilkotti kauniisti puiden välistä.

Kuopus kulkee vielä repussa mukana.

 

 

Monikonpuron suojelualue ja vesiasioita – ympäristölautakunnan kokous 19.4.2018

Ympäristölautakunnan esityslistalla 19.4.2018 oli useita vesiasioita. Esitämme Monikonpuroon perustettavaksi luonnonsuojelualuetta, annoimme lausunnon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta ja merkitsimme tiedoksi Espoon vesistötutkimuksen viime vuodelta.

Monikonpuron suojelualueen tarkoitus on turvata arvokkaiden pienvesien ja niiden lähiympäristöjen luontoarvoja. Purolaaksoa, sitä ympäröiviä kallio- ja metsäalueita sekä Gruvbergetiä on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1949. Suojeltavaksi esitetty noin 700 metriä pitkä alue on jyrkkäpiirteinen rehevä purolaakso Leppävaaran ulkoilureittien läheisyydessä. Alueen virkistykselliset ja opetukselliset arvot lisääntyvät suojelun myötä.

Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro kulkee osin hyvin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, mutta on esitetyllä suojelualueella vielä kaunis ja luonnontilainen. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy runsaasti ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita. Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm.  metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara talvehtii alueella säännöllisesti.

Purolaakso toimii tärkeänä ekoyhteysalueena niin vedessä kuin maallakin eläville eliöille. Alueen tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen ja hulevesien puhdistuminen ovat tärkeitä sekä asukkaille että koko puron alajuoksulle. Seuraavaksi suojelualueen perustamista käsittelee KH ja sitten Uudenmaan ELY.

Kuva esitetystä luonnonsuojelualueesta löytyy kokousaineistosta.

Lausuntomme Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksesta löytyy täältä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksessa on nostettu esille, että vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla, koululaisista ammatinharjoittajiin. Opetus vesistöasioista on nykyisellään vähäistä peruskoulussa ja lukiossa. Espoo voisi varmasti tehdä omalta osaltaan tässä jotain, meillä kun on paljon vesistöjä.

Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet ja niiden aktivointi. Rahoitusta onkin saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa viranomaistahoilta. Järviaktiiveille tarvitaan myös koulutusta, sillä järvien kunnostushankkeet vaativat paljon osaamista niin vesiekosyysteemistä kuin hankehallinnosta. Maatalouden päästöjen suhteen tärkein keino on yhä maatalouden ympäristötuki. Myös kansallisen tason toimia tarvitaan, jotta maatalouden päästöjä saataisiin ohjauksella vähenemään. Espoon tulisi hyödyntää myös niin sanotun vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää myös resurssien varaamista eri tasoilla.

Espoon vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien järvien ja virtavesien vedenlaatua ja vesiensuojelutoimien vaikutusta vesistöjen tilaan. Vesistöjen tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta ja tiedot vedenlaadusta löytyvät myös ympäristöhallinnon tietokannasta. Tärkeä huomio on, että valuma-alue on eri asia kuin kaava-alue. Kaavat eivät mene valuma-alueiden rajojen mukaan ja jonkin kaava-alueen maankäytön muutosten seuraukset voivat näkyä myös kaavan ulkopuolisilla valuma-alueilla, siksi tarvitaan yhteistyötä myös yli kuntarajojen.

Monet järvemme kaipaavat kunnostusta ja hapetuksia ja hoitokalastusta tulee jatkaa. Rehevöitymisen lisäksi myös tiesuolaus aiheuttaa ongelmia. Monien vesistöjen tila on melko stabiili mutta varsinaisesti toivottua paranemista ei ole saatu aikaan, työtä vesiensuojelussa siis riittää.

Lue lisää kokouspöytäkirjasta.

Myös Espoon valtuusto on keskustellut vesistöistä. Vihreiden Inka Hopsun puhe Pitkäjärven kunnostamisesta valtuustossa 23.4.2018 löytyy Inkan blogista.

Hyvää Suomen luonnon päivää ja Espoo-päivää

Huomenna vietetään Suomen luonnon päivää sekä koko viikonlopun ajan Espoo-päivää. Espoo on täynnä kiinnostavia tapahtumia, mutta Suomen luonnon päivän kunniaksi nostan esille erityisesti muutaman luontotapahtuman. Yhteen lempipaikkaani Espoossa eli Hanikan luontopolkuun pääsee tutustumaan ohjatuilla retkillä sekä tänään perjantaina että huomenna lauantaina. Perjantaina klo 17.30-19.30 Satujen Hanikka -retken järjestää Soukan MLL ja lauantaina Hanikassa retkeillään klo 12-14 Espoonlahden vihreiden kanssa. Espoon keskuspuistoon pääsee tutustumaan lauantaina klo 10-13 Espoon ympäristökeskuksen järjestämällä retkellä, jolla kierretään Tikankierros-luontopolku.

Myös lauantai-iltaa voi viettää luonnon merkeissä, kun Villa Elfvikin luontotalolla pidetään lepakkoluento ja lepakkoretki klo 20.30-22.30. Lisätiedot näistä ja muista tapahtumista löytyy Espoo-päivän sivuilta http://www.espoopaiva.fi/fi/

Suomen luonnon päivästä löytyy lisätietoa ja lisää tapahtumia: https://www.luonnonpaivat.fi/info/juhlisuomenluontoa/

Nautitaan ihanasta Suomen luonnosta ja vaalitaan sen monimuotoisuutta kaikessa päätöksenteossa. Muistathan myös liputtaa luonnon kunniaksi!

 

Käytä ääntäsi – Uusiutuva Espoo 275

Ennakkoäänestys on alkanut, muistathan äänestää. Ennakkoäänestys on 29.3.-4.4. ja vaalipäivä 9.4. Numeroni on 275. Minulle tärkeitä ovat lapset ja nuoret, lähiluonto ja kestävä kehitys, talous ja työllisyys sekä kulttuuri ja tasa-arvo. Enemmän teemoistani voit lukea täällä ja kuunnella videolta.

Vihreät puolustavat Hanikkaa ja muita lähimetsiä myös vaalien välillä

(Kirjoitus julkaistu Länsiväylässä 29.3.2017)

Vihreät ovat johdonmukaisesti vaatineet Hanikan luontoalueen säästämistä. Hanikan luontoalue on tärkeä esimerkiksi Soukan ja Espoonlahden alueen asukkaille. Vihreille sen säilyttäminen on ollut itsestäänselvää koko ajan. Ei vain kuntavaalien alla.

Suvisaarentien pohjoispuolelle, Hanikan luontoalueelle suunniteltiin 3–8-kerroksisia asuinrakennuksia, jolloin kuntopolkua olisi jouduttu siirtämään syvemmälle metsään. Tämä olisi lohkaissut suuren osan nykyisestä Hanikan alueesta ja kuntopolut olisivat kulkeneet vehreän metsän sijaan varsin perinteisen kerrostalolähiön takapihalla. Tämä ei meille Vihreille käynyt. Alue sijaitsee lähes kolmen kilometrin päässä Soukan tulevasta metroasemasta, joten se ei olisi muutenkaan ollut perusteltu paikka massiiviselle lisärakentamiselle. Vihreät esitti kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa marraskuussa, että asuntorakentaminen poistetaan kokonaan Hanikan luontoalueelta. Äänestyksessä esimerkiksi kaikki kokoomuslaiset vastustivat tätä esitystä ja esitys hävisi äänin 5–7. Vihreiden hylkäysesitys kaatui samoin luvuin.

Asukkaiden arvostama luonnonläheisyys on tärkeää säilyttää kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta. Koulujen ja päiväkotien lähimetsät ovat myös tärkeitä oppimisen ja virkistymisen paikkoja. Luonnonystävinä olemme iloisia, jos todella saamme muut puolueet kanssamme varjelemaan luontoalueita. Tähän asti päätöksenteossa näin ei kuitenkaan ole ollut. Myös Hannusmetsän puolustamisessa olemme jääneet vähemmistöön.  Vihreät esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa rakentamisen vähentämistä Hannusmetsän alueelta siten, että säilyvä yhtenäinen metsäalue olisi ollut suurempi. Äänestykset kuitenkin hävittiin.

Vihreät puolustaa luontoa myös vaalien välillä. Olemme vaatineet Espoonlahden tärkeiden viheralueiden, Hanikan, Hannusmetsän ja Sammalvuoren säästämistä. Vihreiden aloitteesta Espoon keskuspuistoon on tulossa lisää suojelualueita. Luontoarvot voi menettää vain kerran, siksi niistä on tärkeä huolehtia kaavoituksen yhteydessä.

 

Risto Nevanlinna, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, vihreä valtuutettu

Henna Partanen, ympäristölautakunnan puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen, vihreä valtuutettu

Kaarina Saramäki, Espoon Vihreiden puheenjohtaja

Parasta Espoossa: Hanikka ja muut lähimetsät

Kerron videolla Hanikasta, itselleni rakkaasta metsästä, jossa retkeilemme ja sienestämme perheen kanssa. Hanikkaan on suunniteltu rakentamista, mutta vihreät ovat johdonmukaisesti vastustaneet sitä. Asukkaiden arvostama luonnonläheisyys on tärkeää säilyttää kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta. Koulujen ja päiväkotien lähimetsät ovat myös tärkeitä oppimisen ja virkistymisen paikkoja.

Tähän asti päätöksenteossa vihreät on jäänyt Hanikan puolustamisessa lähes yksin. Myös Hannusmetsän puolustamisessa olemme jääneet vähemmistöön. Lisää työstämme Hanikan eteen voit lukea vihreän valtuutetun Henna Partasen blogista.

Kannanottomme Espoonlahden metsäalueiden puolesta täällä.

 

Vaaliteemana lähiluonto: Vihreät puolustavat Espoonlahden lähimetsiä

Otimme Espoon Vihreissä taannoin kantaa Espoonlahden lähimetsien puolesta. Kannanoton voit lukea täällä.

Kommentoin kannanotossa seuraavasti: “Espoonlahti tiivistyy metron ympärille ja se tuo mukanaan myös uutta kaupunkia. Samaan aikaan on pidettävä kiinni meille kaikille rakkaista lähimetsistä ja ulkoilualueista.”

Metron myötä Espoonlahteen syntyy uutta kaupunkia ja sinne rakennetaan enemmän kuin yleiskaava velvoittaa. Valtuusto hyväksyi 23.1.2017 kokouksessaan Espoonlahden keskuksen (Mårtensbro) kaavan, joka tuo tiivistä kaupunkiasumista metroaseman ja palveluiden välittömään läheisyyteen. Vihreiden mielestä on hyvä, että metroaseman lähelle rakennetaan tiiviisti. Viihtyisän kaupungin edellytyksenä on kuitenkin asukkaille tärkeän lähiluonnon säilyttäminen Sammalvuoressa, Hannusmetsässä ja Hanikassa. Vihreiden mielestä näille viheralueille ei tule rakentaa, vaikka yleiskaava sen sallisi, vaan yleiskaavaa tulee tarkastella uudestaan, jotta asukkaiden arvostama luonnonläheisyys säilyy kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta.

Tässä vielä tiivistetysti, miten vihreät ovat puolustaneet viheralueita kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa:

  • Suinonsalmen kaavan käsittelyssä 30.11.2016 vihreät esittivät asuinrakentamisen poistamista Hanikan ulkoilualueelta Suvisaarentien pohjoispuolelta.
  • Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan käsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.11.2016 ja kaupunginhallituksessa 28.11.2016 vihreät esittivät asuinrakentamisen vähentämistä Hannusmetsästä.

Suuret kiitokset vihreille kollegoille Espoonlahden metsien puolustamisesta, työ jatkuu.