Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Mainokset

Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoasioita – Ympäristölautakunnan kokous 14.12.2017

Kokoonnuimme tällä kertaa kauniissa ja tunnelmallisessa Villa Elfvikissä. Riitta Pulkkinen esitteli meille talon historiaa ja Espoon ympäristökasvatustyötä. Lautakuntaa kiinnosti kovasti muun muassa koulu- ja lähimetsät.

Kokouksessa hyväksyimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kahdesta HSYn ympäristölupahakemuksesta, joista ensimmäinen koski jätehuoltotoimialan kivenlouhintaa ja murskausta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa ja toinen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkien ja kuonien kaatopaikan toiminnan muuttamista ja laajentamista.

Luonnon monimuotoisuus

Päätimme, että luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaa päivitetään ja sitä täydennetään luonnonsuojelusuunnitelmalla siten, että se toteuttaa Espoo-tarinaan kirjattuja strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lumo-ohjelmassa tärkeimmiksi suojelutyötä tarvitseviksi kohteiksi on priorisoitu pienvedet lähiympäristöineen, ekologiset yhteydet ja vanhat metsät. Määrällinen tavoite luonnonsuojelualueille on 17 % pinta-alasta.

Ohjelmassa on suunniteltu käytännön toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja työohjelmatyyppisenä sitä täydennetään ja päivitetään seurannan perusteella.

Espoo-tarinan mukaan kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Lumo-ohjelman päivityksen yhteydessä laadittavan luonnonsuojelusuunnitelman tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja löytää mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.

Luonnon monimuotoisuuden ohjelma löytyy täältä.

Ilmasto-ohjelman seuranta ja Espoon päästökehitys

Espoon kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2016 kolme prosenttia edellisvuodesta. Verrattuna vuoteen 1990 Espoon kokonaispäästöt ovat kuitenkin nousseet 12 %. Espoon päästökehitys selittyy väestönkasvulla ja asukasta kohden laskettuna päästöt laskevat. Vuodesta 1990 laskua on jo 29 % ja vuodesta 2015 viisi prosenttia.

Kaukolämmön tuotanto aiheuttaa suurimman osa Espoon kasvihuonekaasupäästöistä, mutta liikenteen ja sähkönkulutuksen osuudet ovat myös suuret. Lisätietoa päästöistä HSYn sivuilla.

Syksyllä 2016 hyväksytyn Espoon ilmasto-ohjelman mukaan Espoo on sitoutunut

1) parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisäämään vähäpäästöistä liikkumista;

2) tekemään Espoosta toimivan pyöräilykaupungin;

3) vauhdittamaan korjaus-, lisä-ja täydennysrakentamista;

4) edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa;

5) edistämään maankäytön suunnittelulla vähäpäästöistä elämäntapaa ja

6) vähentämään kaupungin oman toiminnan ilmastovaikutuksia.

 

Seurannan perusteella suurin osa ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt ainakin jollain tavalla. Esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen edistäminen kaupungin omissa hankkeissa ja rakentajille tarjottava energiatehokkuusneuvonta kaipaavat kovasti petraamista.

Taloyhtiöiden energiaremonttien vauhdittamiselle pitäisi löytää selkeä vastuutaho. Espoo tarvitsee myös kokonaisvaltaisen maamassojen hallintastrategian, sekä kiertotalouden että hiilineutraalisuustavoitteen edistämiseksi.

Ilmasto-ohjelman toimenpiteet ovat hyvin suunniteltuja ja oikeansuuntaisia. Toimenpiteiden päivitys vastaamaan tiukentunutta tavoitetta olla jo vuonna 2030 hiilineutraali kaupunki, on kuitenkin tarpeen.

Ilmasto-ohjelma löytyy täältä.

Ympäristölautakunnan kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Lue myös muut syksyn 2017 kokousblogini:

https://kaarinasaramaki.fi/2017/11/23/ymparistolautakunnan-kokous-16-11-2017-meluselvitys-ja-nasselkarrinojan-putkittaminen/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/10/24/ymparistolautakunnan-kokous-11-10-2017-luontoretkia-ja-jatevedenpuhdistusta/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/09/20/ymparistolautakunnan-kokous-14-9-2017-keskustelussa-tyon-nakyvyyden-lisaaminen-ja-vesiensuojelun-resurssit/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/08/27/ymparistolautakunnan-kausi-alkoi/

Ympäristölautakunnan kokous 16.11.2017: Meluselvitys ja Nässelkärrinojan putkittaminen

Ennen kokousta SITO:n asiantuntija Anne Kangasaho esitteli lautakunnalle pääkaupunkiseudun meluselvityksen tuloksia Espoon osalta.  Meluselvityksissä käytetään eri mittaustapoja: EU direktiivin mukaiset mittaukset tehdään 4 m korkeudesta ja kansalliset 2 metrin korkeudesta. Mittauskorkeus vaikuttaa tuloksiin esimerkiksi siten, että ylempänä maanpinnan vaimennus ja estevaimennus ovat pienempiä ja tulokset näin suurempia.  Melualtistujien määrän kasvu (+ 7 %) Espoossa selittyy asukasmäärän kasvulla. Rautateiden melulle altistuvien määrä on vähentynyt jopa 32 %. Kokouksessa käsittelimme Espoon ja Kauniaisten EU:n ympäristömeludirektiivin mukaista meluselvitystä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistellaan ensi kevään aikana ja siihen liittyen kuntalaisille avataan kysely alkuvuodesta. Myös suunnitelmaluonnos tulee myöhemmin nähtäville. Meluselvitys on luettavissa täällä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Nässelkärrinojan putkittamisesta kannatimme Nässelkärrinojan säilyttämistä avouomana ja sen kehittämistä hulevesi- ja tulvareittinä ilman putkittamista Espoon hulevesiohjelman tavoitteiden mukaisesti. Putkittaminen on nähty uhkana alueelle esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Niittykummun alueen ekologiaselvityksessä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan laajentamisesta korostamme lupamääräysten merkitystä ja vähäisten ympäristövaikutusten takaamista tuotannon lisääntyessä. Lähtökohtaisesti on hyvä, että Fortum Power and Heat Oy lisää puupolttoaineen ja vähentää kivihiilen käyttöä Espoon laitoksissaan. Lausunnon yhteydessä keskustelimme hetken eri energiamuodoista ja muun muassa geotermisen energian kehittämisestä.

Lautakunnan seminaari päätettiin järjestää tammikuussa lautakuntasopimuksen valmistelemiseksi. Lautakuntasopimuksen tarkoitus on jäsentää lautakunnan työtä, auttaa varmistamaan työn strategisen ohjauksen ja asettamaan tavoitteet lautakuntatyölle sekä ehkäistä liian pieniin yksityiskohtiin takertumista. Sopimuksen taustalla on myös Espoon strategia tälle valtuustokaudelle. Mitkä ympäristökysymykset sinusta ovat tärkeimpiä seuraavan neljän vuoden aikana Espoossa ja millaisia toimia nämä kysymykset kaipaavat?

Saimme myös tiedoksi ympäristökeskuksen antamia lausuntoja, kirjelmiä ja päätöksiä. Esimerkiksi lausunto Kaisusta eli Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta on erinomaisen napakka. Kaupunkien ilmastotyön tueksi tarvittaisiin kunnianhimoisempia tavoitteita ja lisää konkretiaa. Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirja löytyy täältä.

Ympäristölautakunnan kokous 11.10.2017: luontoretkiä ja jätevedenpuhdistusta

Espoon ympäristölautakunta kokoontui 11.10.2017 melko lyhyen, mutta sitäkin kiinnostavamman esityslistan kera. Ennen kokousta saimme hyvän perehdytyksen siihen, miten ympäristökeskus vaikuttaa maankäyttöön ja kaavoitukseen, ilmastotyöhön sekä ympäristökeskuksen tukipalvelutyyppiseen toimintaan. Ympäristökeskus esimerkiksi kouluttaa yli 500 ekotukihenkilön verkostoa ja tuottaa suoraan kaupungin johtoryhmälle tietoa Espoon ympäristöasioista. Paikkatiedon saatavuus on parantunut huikeasti määräaikaisen paikkatietoasiantuntijan aloitettua ja tämä on nopeuttanut kaupunkisuunnittelijoiden työtä. Toivon, että tämä muille hallinnonaloille tärkeä tehtävä vakinaistetaan lähivuosina. Uskon, että maksaa itsensä takaisin muiden työmäärää keventämällä ja nopeuttamalla.

Kokouksessa käsittelimme raporttia ympäristölautakunnan järjestämistä luontoretkistä vuonna 2017. Retket järjestää Villa Elfvikin luontotalo ja ne ovat olleet ilahduttavan suosittuja, eikä ihme, sillä Espoossa on runsaasti erinomaisia retkikohteita. Järjestetyt retket ovat  hyvä tapa tehdä lähiluontoa tutuksi. Erityisen tärkeitä ovat minusta päiväkodeille, kouluille ja lapsiperheille suunnatut retket.

Saimme tiedoksi yhteenvedot jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2016. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat niille annetut puhdistustavoitteet ja tilanne on parantunut edellisistä vuosista, jolloin yleensä muutama puhdistamo on jäänyt tavoitteista. Suunta on siis oikea.

Erikseen käsittelimme HSYn raporttia Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla vuonna 2016, joka löytyy täältä. Raportissa käydään läpi HSYn Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen tilanne sekä yleistä jätevedenpuhdistukseen liittyen. Kiinnostava raportti, kannattaa tutustua.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden jätevesimäärä vastaa lähes 1,1 miljoonaa asukkaan kuormitusta. Suomenojan osuus on tästä vajaa neljännes. Suomenojalla puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Suomenojalta käsitellyt jätevedet johdetaan 7,5 km pitkässä tunnelissa ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Suomenojan puhdistamo saavutti ympäristöluvan mukaisen puhdistustason. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,3 milj. m3, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Gasum Oy jalostaa Suomenojan biokaasusta liikennepolttoainetta. Suomenojan  puhdistamo ajetaan alas sen jälkeen kun Blominmäen puhdistamo on aloittanut toimintansa, mikä tapahtuu suunnitelmien mukaan vuonna 2020. Erityisellä kiinnostuksella luinkin raportista tutkimushankkeista rejektivesien erilliskäsittelystä, fosforinpoiston tehostamiseksi ja ravinteiden talteenottamiseksi. Näistä saadaan tärkeää tietoa Blominmäen puhdistamoa varten ja aion perehtyä tarkemmin erityisesti ravinnekierrätyshankkeiden tuloksiin. Nyt onkin niin sanotusti momentum tehdä Espoosta ravinteiden kierrätyksen mallikaupunki kun Blominmäen puhdistamoa valmistellaan. Fosfori on arvokas ja vähenevä luonnonvara ja Suomi on ylipäätään vielä kaukana tavoitteistaan ravinnekierrätyksen saralla. Lisää tietoa kansallisesta ravinteiden kierrätyksen tilanteesta ja tarvittavista ohjauskeinoista löytyy esimerkiksi täältä.  Fosforinkierrätys sopisi minusta hyvin yhdeksi Espoon kiertotaloustyön toimenpiteeksi.

Ympäristölautakunnan kokous 14.9.2017: keskustelussa työn näkyvyyden lisääminen ja vesiensuojelun resurssit

Ennen kokousta kuulimme teknisen toimen johtaja Olli Isotalon terveiset lautakunnalle. Isotalo korosti lautakunnan työn tekemistä näkyvämmäksi. Ympäristökeskus tekee paljon kaupungin muita toimijoita tukevaa ja asioita mahdollistavaa työtä kaupunkiorganisaation sisällä ja Isotalo kiittelikin yhteistyön ympäristökeskuksen kanssa sujuvan hyvin. Hän myös korosti yhteistyön ja hyvän työnjaon merkitystä ympäristölautakunnan ja poikkihallinnollisen Kestävä Espoo kehitysohjelman välillä. Sitä olenkin ympäristölautakunnan puheenjohtajana heti kauden alusta ollut edistämässä osallistumalla myös kehitysohjelman kokouksiin. Meillä on Espoossa todella hyvät edellytykset edistää muun muassa ilmastotyötä ja kiertotaloutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Ennen kokousta saimme myös perehdytystä lautakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kokousasioina käsittelimme lautakunnan toimintasuunnitelmaa ja taousarviota vuodelle 2018 sekä annoimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon diakoniasäätiön ympäristölupahakemuksesta ja Espoolle Bergön osayleiskaavaehdotuksesta.

Toimintasuunnitelmasta näkyy, miten monipuolista on Espoon ympäristökeskuksen työ. Vesiensuojelua painottaa nyt myös uusi valtuusto Espoon strategiassa ja vesiensuojelun toimenpideohjelman kohdalle ympäristölautakunnan toimintasuunnitelmaan lisättiin ehdotuksestani maininta muoveista ja mikromuoveista, joiden päätyminen vesistöihin on nyt noussut ajankohtaisena aiheena esiin. Lisäksi lautakunta halusi toimintasuunnitelmaan selkeämmän maininnan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimialan laajuudesta.

Talousarvion yhteydessä lautakunta päätti yksimielisesti esittää uutta limnologivirkaa perustettavaksi. Espoossa on päässyt ruuhkautumaan vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin liittämisen vapautushakemusten käsittely. Ympäristökeskus käsittelee vuosittain noin 140 tällaista hakemusta ja määrä on todella suuri verrattuna naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja Vantaaseen. Espoossa osa hakemuksista on myös erityisen hankalia, kun katujen rakentamista vanhoille asemakaavoitetuille alueille on rästissä, valumavesistä voi tulla kiistaa ja kiinteistön liittäminen jälkikäteen hulevesiviemäriin on kallista. Tämä hakemusten ruuhkatilanne olisi tärkeää purkaa sekä asukkaiden että ympäristön näkökulmasta. Ympäristökeskus tarvitsee toimintaansa riittävät resurssit. Tärkeää olisi, että resursseja riittäisi myös vesiensuojelun kehittämistehtäviin ja näenkin ristiriidan resurssitilanteen ja sen välillä, että vesiensuojelun toimenpideohjelma on mainittu Espoon strategiassakin yhtenä tärkeänä toimenpiteenä. Strategian painotusten pitäisi näkyä myös käytännössä. Vesiensuojeluohjelman toimenpiteet koskevat myös muita toimijoita kaupungin organisaatiossa kuin ympäristökeskusta, mutta hyvin monessa toimenpiteessä tarvitaan kuitenkin myös ympäristökeskuksen työntekijöiden asiantuntemusta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi aikaa täytyy jäädä myös  kehittämistyöhön.

Olen tyytyväinen ympäristölautakunnan kauden alkuun, sillä meillä on hyvä ja keskusteleva lautakunta. Uskon, että saamme hyvässä yhteisymmärryksessä nostettua ympäristöasioiden näkyvyyttä Espoossa.

Espoo edistää kestäviä ja innovatiivisia hankintoja

(Seminaarissa olivat vihreistä mukana kuvassa olevat kaupunginhallituksen 1. varapj. Tiina Elo, ympäristölautakunnan pj. Kaarina Saramäki ja Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertell.)

Järjestimme Espoon vihreän valtuustoryhmän puolesta 5.9.2017 seminaarin kestävistä ja innovatiivisista hankinnoista Espoossa. Seminaari on saanut paljon kiitosta osallistujilta ja siitä iso kiitos kuuluu loistaville asiantuntijoille, Minna Mattilalle työ-ja elinkeinoministeriöstä ja Isa-Maria Bergmanille Motivasta. Seminaarin osallistujina oli eri toimialojen keskeisiä virkamiehiä sekä päättäjiä eri poliittisista ryhmistä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta, kiitos kaikille osallistujille!

Kaupungin hankinnat ovat tärkeä keino edistää vihreille tärkeitä asioita, kuten kestävyyttä, vastuullisuutta ja innovaatioita, sillä Espoon kaupunki hankkii vuosittain tavaroita, palveluita ja urakointia vajaalla miljardilla eurolla. Halusimme saada hankinnoille huomiota heti valtuustokauden alussa, kun kaupungin strategian tavoitteita muokataan ja kaupungin hankintalinjauksia valmistellaan.

Minna Mattila kiteytti, miten hankintastrategiasta saadaan innovaatiomyönteinen. Mattila korosti, että innovatiiviset hankinnat ovat väline, eikä niitä pidä erottaa tavallisista hankinnoista. Olennaista on asenneilmapiirin kehittäminen innovaatiomyönteiseksi ja selkänojaa tarvitaan yksittäisten hankintojen suunnitteluun. Innovatiivinen hankintastrategia linkittyy hyvin Espoo-strategiaan ja uusi hankintalaki mahdollistaa sellaistenkin ratkaisujen hankkimisen, joita ei markkinoilla vielä ole.IMG_5283

Isa-Maria Bergman perehdytti kuulijoita hankintojen strategiseen johtamiseen ja kannusti asettamaan hankinnoille vaikuttavuustavoitteita.  Esimerkiksi Tukholma on päättänyt tehdä päiväkodeista myrkyttömiä. Oslo puolestaan on päättänyt, että rakennustyömailla ei saa syntyä päästöjä. Kestävän hankinnan vaikutukset eivät rajoitu yhteen toimintavuoteen tai toimintakauteen, eikä vaikutuksia välttämättä pysty arvioimaan yhden sopimuskauden aikana, mutta niitä pitää pystyä arvottamaan.

Bergman myös muistutti, että julkisen sektorin roolina on olla esimerkkinä muille ja kestävistä hankinnoista pitää muistaa myös kertoa ulospäin. Yksittäisistä kestävistä hankinnoista tulisi edetä siihen, että kestävät hankinnat integroidaan systemaattisesti strategioihin ja toimialojen tulostavoitteisiin. Lisäksi hankintojen vaikutuksia tulisi seurata ja arvioida. Bergman muistutti, että Smart and clean -säätiö, jossa Espoo on mukana, on tärkeä työkalu.

Me vihreät teemme tällä valtuustokaudella parhaamme, että Espoossa panostetaan hankintojen strategiseen johtamiseen ja monipuoliseen hankintaosaamiseen. Hankintaorganisaatioon tarvitaan luovuutta ja rohkeutta sekä riittävästi osaamista ja resursseja. Kilpailuttamalla hankinnat vanhan kaavan mukaan ja ostamalla vain yleisesti hyväksi todettuja olemassa olevia ratkaisuja, vältetään helpoiten virheitä. Julkisellakin sektorilla on uskallettava kokeilla uutta.

Moni innovatiivinen ja kestävä hankinta kilpistyy edelleen korkeampaan hintaan. Kestävissä hankinnoissa aikajänne on pidempi kuin yksi budjettivuosi, kulut kuitenkin kohdistuvat vuosittain tietylle kustannuspaikalle. Hankinnoissa on otettava keskeiseksi lähtökohdaksi halvimman tarjouksen sijaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tähän uudistunut hankintalainsäädäntö antaa mahdollisuuksia. Kaupunkiorganisaatiossa pitää pystyä katsomaan kaupungin kokonaistaloudellista pitkän tähtäimen etua. On ymmärrettävää, että sähköauton tai aurinkopaneelin hankinta ei houkuttele, jos ylimääräinen kustannus pitää nipistää esimerkiksi opetuksesta.

Onnistuneista innovatiivisista hankinnoista syntyy yrityksille referenssikohteita ja vientituotteita. Innovatiivisten toimintamallien leviämistä edistää kun näkee että muutkin ovat pystyneet. Siksi on tärkeää verkostoitua ja hakea parhaita käytäntöjä myös ulkomailta. Kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen.

Espoolla on hyvät edellytykset kestävyyden ja innovaatioiden edistämiseen ja uusi strategia antaa siihen hyvän selkänojan. Seminaarin myönteinen keskusteluilmapiiri toi luottamusta siihen, että saamme kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisen sisällytettyä myös toimialojen tulostavoitteisiin.

Tiina Elo
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr)

Kaarina Saramäki
ympäristölautakunnan puheenjohtaja (vihr)

(kirjoitus julkaistu alunperin 12.9.2017 Espoon Vihreiden blogissa http://www.espoonvihreat.fi/espoo-edistaa-kestavia-ja-innovatiivisia-hankintoja/)

Ympäristölautakunnan kausi alkoi

Espoon uusi ympäristölautakunta kokoontui ensimmäisen kerran elokuun puolivälissä ja toimin tämän valtuustokauden ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta keskusteli vilkkaasti muun muassa ilmanlaadusta. Lautakunnan jäsenillä on vilpitön kiinnostus ympäristöasioihin ja se antaa hyvän pohjan tulevalle kaudelle ja lautakunnan työlle.

Tietoa ympäristölautakunnasta, jäsenet ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_johtokunnat/Ymparistolautakunta

Tällä kaudella on runsaasti tehtävää esimerkiksi Espoon monimuotoisen luonnon puolesta kasvavan kaupungin keskellä. Myös viime valtuustokaudella hyväksytty mainio ilmasto-ohjelma tarvitsee kirittämistä. Tartun innolla toimeen yhdessä mukavien lautakuntalaisten kanssa!