Ilolla työelämään!

Tässä vaiheessa vuotta monella kesäloma loppuu ja työn alku lähestyy. Itse aloitin jo töissä ja vieläpä kesälomaa pitemmän tauon jälkeen. Mietin vanhempainvapaani aikana paljon työelämää, miten työurani on tähän asti mennyt, mitä kaikkea olen oppinut ja ennen kaikkea sitä, miten haluaisin työurani kulkevan tästä eteenpäin. Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nousi työnteon ilo.

Saadakseni inspiraatiota ja uusia ajatuksia tartuin Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion kirjaan Työkirja – Työelämän vallankumouksen perusteet. Kirjassa käydään läpi (välillä vähän liiankin toiston kera) sitä, miksi niin moni väsyy työelämässä. Kirjoittavat uskovat sen johtuvan siitä, että liian monet tekevät liian vähän merkityksellistä työtä. Ei siis siitä, että töitä sinällään tehtäisiin liikaa.

Kirjassa annetaan monia ehdotuksia, miten työelämää voisi parantaa. On 925-timanttia, 1234-portaita ja muita ajatuksia. En käy niitä nyt tässä esittelemään, enkä itse asiassa tiedä, aionko soveltaa mitään kirjan ajatuksista sellaisenaan. Kirjan kääntöpuolelle on muuten myös koottu harjoituksia kirjassa esitettyjen ajatusten käytäntöön viemiseksi.

Tärkeä havainto minusta kirjassa oli muun muassa se, että ihmiselämä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kirjoittajat esimerkiksi suosittelevat, että jos jokin yksityisasia haittaa keskittymistä töissä, kannattaa se hoitaa ensin alta pois. Samoin minua puhutteli ajatus, että kannattaa kiinnittää huomiota hyvien työtuntien määrään. Kirjoittajat suosittelevat neljää hyvää tuntia jokaiseen päivään. Se kuulostaa aluksi vähäiseltä, mutta itse asiassa, jos miettii miten kokoukset, puhelut jne helposti pirstovat työpäivää, lisää neljän tehokkaan tunnin ajatus keskittymistä olennaiseen. Korvan taakse jäi myös neuvo, että jos sähköpostin määrä on häiritsevän suuri,niin aloita siitä, että lähetät itse vähemmän sähköpostia. Itse olen idearikas ja nopeatempoinen ihminen ja saatan liiankin helposti naputella sähköpostilla ideoitani menemään eteenpäin. Tästä lähtien sovellan toisenlaista tapaa. Kirjaan ajatuksiani ylös ja hauduttelen ja esitän niitä mieluummin kasvotusten eri tilanteissa. Katsotaan, miten toimii.

Työkirja on siinä mielessä nerokas kirja, että vaikka se lukiessa tuntui hiukan itsestäänselvyyksiä latelevalta ja turhaa toistoa sisältävältä, niin huomaan sen laittaneen päässäni monenlaisia itseni ja työyhteisöni kehitysideoita muhimaan. Kirjan inspiroima ajatustyö on avuksi työni muokkaamisessa unelmaduunikseni.

 

Toivon kaikille töissä oleville työniloa ja työnetsijöille kärsivällisyyttä ja menestystä!