Ympäristölautakunnan kokous 16.11.2017: Meluselvitys ja Nässelkärrinojan putkittaminen

Ennen kokousta SITO:n asiantuntija Anne Kangasaho esitteli lautakunnalle pääkaupunkiseudun meluselvityksen tuloksia Espoon osalta.  Meluselvityksissä käytetään eri mittaustapoja: EU direktiivin mukaiset mittaukset tehdään 4 m korkeudesta ja kansalliset 2 metrin korkeudesta. Mittauskorkeus vaikuttaa tuloksiin esimerkiksi siten, että ylempänä maanpinnan vaimennus ja estevaimennus ovat pienempiä ja tulokset näin suurempia.  Melualtistujien määrän kasvu (+ 7 %) Espoossa selittyy asukasmäärän kasvulla. Rautateiden melulle altistuvien määrä on vähentynyt jopa 32 %. Kokouksessa käsittelimme Espoon ja Kauniaisten EU:n ympäristömeludirektiivin mukaista meluselvitystä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistellaan ensi kevään aikana ja siihen liittyen kuntalaisille avataan kysely alkuvuodesta. Myös suunnitelmaluonnos tulee myöhemmin nähtäville. Meluselvitys on luettavissa täällä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Nässelkärrinojan putkittamisesta kannatimme Nässelkärrinojan säilyttämistä avouomana ja sen kehittämistä hulevesi- ja tulvareittinä ilman putkittamista Espoon hulevesiohjelman tavoitteiden mukaisesti. Putkittaminen on nähty uhkana alueelle esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Niittykummun alueen ekologiaselvityksessä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan laajentamisesta korostamme lupamääräysten merkitystä ja vähäisten ympäristövaikutusten takaamista tuotannon lisääntyessä. Lähtökohtaisesti on hyvä, että Fortum Power and Heat Oy lisää puupolttoaineen ja vähentää kivihiilen käyttöä Espoon laitoksissaan. Lausunnon yhteydessä keskustelimme hetken eri energiamuodoista ja muun muassa geotermisen energian kehittämisestä.

Lautakunnan seminaari päätettiin järjestää tammikuussa lautakuntasopimuksen valmistelemiseksi. Lautakuntasopimuksen tarkoitus on jäsentää lautakunnan työtä, auttaa varmistamaan työn strategisen ohjauksen ja asettamaan tavoitteet lautakuntatyölle sekä ehkäistä liian pieniin yksityiskohtiin takertumista. Sopimuksen taustalla on myös Espoon strategia tälle valtuustokaudelle. Mitkä ympäristökysymykset sinusta ovat tärkeimpiä seuraavan neljän vuoden aikana Espoossa ja millaisia toimia nämä kysymykset kaipaavat?

Saimme myös tiedoksi ympäristökeskuksen antamia lausuntoja, kirjelmiä ja päätöksiä. Esimerkiksi lausunto Kaisusta eli Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta on erinomaisen napakka. Kaupunkien ilmastotyön tueksi tarvittaisiin kunnianhimoisempia tavoitteita ja lisää konkretiaa. Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirja löytyy täältä.

Kiertotalouskauppakeskus Espooseen?

Ruotsin Eskilstunassa toimii kauppakeskus, joka toteuttaa kiertotaloutta käytännössä. Kaikki liikkeet ovat joko kierrätyksen, uudelleenkäytön tai muiden ekologisten periaatteiden mukaan toimivia. Koska saamme Espooseen tällaisen tulevaisuuden kauppakeskuksen, Kiertotaloustavaratalon? Uudelleenkäyttöön  ja kierrätykseen toimintansa perustavien yritysten lisäksi Kiertotaloustavaratalosta löytyisi esimerkiksi erilaisia korjauspalveluita, ekokampaamo, ekopesula ja kasvis- sekä hävikkiruokaravintoloita.

Meillä Espoossa ja pääkaupunkiseudulla Kierrätyskeskus tekee hyvää työtä, mutta kaupallisessa mielessä sen toimipisteiden sijainnit eivät ole parhaita mahdollisia. Lisäksi toimialalle mahtuisi lisää yksityisiä toimijoita. Yrittäjiä Kiertotaloustavarataloon varmasti löytyisi, kun tilat olisivat olemassa. Voisiko edes yksi kerros jostain kauppakeskuksesta, vaikkapa uudistettavasta Lippulaivasta tai vaikkapa Heikintori olla omistettu kiertotalouden ajatukselle? Lähtisikö kauppakeskusten omistaja kaupungin kumppaniksi kiertotaloudessa? Esimerkiksi käytettyjen vaatteiden kaupalle sijainti on todella olennainen asia. Tilojen varaaminen kiertotalousyrityksille hyvällä sijainnilla olisi kaupungille yksi konkreettinen keino edistää kiertotaloutta.

Täällä vielä juttu ja video Eskilstunan ReTunasta Maailman talousfoorumin sivuilla.

Lue myös, millä muilla keinoin veisin Espoota kohti kiertotaloutta.