Lautakunta hyväksyi selonteon Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman seurannasta. Ohjelma on tehty vuosille 2016 – 2021. Espoon pinta-alasta on melkein puolet vettä. Espoolle on tärkeä suojella vesistöjään niin merta, järviä kuin pieniä virtavesiä ja lampia. Tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Ympäristön muuttuminen luo vesistöille uhkia, joista suurimmat ovat haitallisten aineiden ja ravinnekuormituksen kasvaminen sekä eliöiden elinalueiden laadun ja määrän väheneminen.

Toimenpideohjelma sisältää sekä lakisääteisiä toimia, kuten haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen, että vapaaehtoisuuteen tai yhteiskunnalta saataviin tukiin perustuvia toimia, kuten maatalouden vesiensuojelutoimet.

Viime vuonna on esimerkiksi päivitetty suojavyöhykesuunnitelma Espoonjoen ja Mankinjoen alueille, käyty kaupungin tonttiyksikön kanssa keskusteluja vuokrapeltojen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisesta ja esitetty vesiensuojelulliset hotspotit, joihin kaupungin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Toimenpideohjelman vauhdittamiseen tarvitaan lisää resursseja, esimerkiksi kunnostussuunnitelmien laatimiseen Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöalueille.

Lautakunta antoi lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelmasta. ”Suomen meriympäristön tila 2018” raportti on hyvä ja kattava. Eri toteuttajatahoilta tarvitaan kuitenkin lisää käytännön ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta tavoitteisiin päästään.

Lautakunta hyväksyi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi vastauksen valtuutettu Helka Hosian ja 64 muun valtuutetun valtuustokysymykseen mikromuovien aiheuttamista haitoista. Mikromuovit olivat viime syksynä paljon mediassa esillä ja minäkin sain huolestuneita yhteydenottoja. Vastauksesta käy hyvin ilmi, miten monitahoisesta ongelmasta on kyse ja siksi ongelman torjumiseenkin tarvitaan monia keinoja. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja ennustan, että niin mikromuovit kuin muovien käyttö muutoinkin pysyvät ympäristöpolitiikan agendalla lähivuosina.

Lautakunta merkitsi tiedoksi yhteenvedon nitraattiasetuksen valvonnasta vuodelta 2017. Nitraattiasetuksessa on säädöksiä eläinsuojien lannan varastoinnista ja käsittelystä. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on esimerkiksi kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lantaa levitettäessä pellon tulee olla sula ja lumeton.

Espoon noin 60 eläinsuojasta suurin osa on talleja, ja niissä on noin 900 hevosta. Tallien ympäristötarkastuksia on tehty vuodesta 2001. Lähes kaikki tiedossa olevat tallit on tarkastettu. Tallien ympäristötarkastusten yhteydessä valvotaan myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksien toteutumista.

Espoossa on lukuisia talleja, joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Lisäksi espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitokselle hyödynnettäväksi energiantuotannon polttoaineena.

Pöytäkirja kokouksesta löytyy täältä.