Reilun Espoon vuosipäivä – hankinnoilla vastuullisempaa maailmaa

Espoo viettää tänään Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuosipäivää.  Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä 2009 ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa. Arvonimi edellyttää kaupungin lisäksi myös paikallisten oppilaitosten, työpaikkojen, seurakuntien ja yhdistysten yhteistyötä.

Minä vietän Reilun kaupan arvonimen vuosipäivää nauttien Reilun kaupan teetä ja kaakaota.

Olen mukana Espoon Reilun kaupan kannatusryhmässä, joka vastaa Reilun kaupan toiminnan ja arvonimen koordinoinnista. Kävin viime viikolla tapaamassa kaupungin toimialojen hankintapäälliköitä Reilun kaupan hankintojen tiimoilta. Keskustelimme mahdollisuuksista hankintojen avulla edistää vastuullisempaa maailmaa.

Espoon kaupunki on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Kestävä Espoo -ohjelmaryhmän työn etenemisen yhtenä mittarina on Reilun kaupan hankintojen osuus.

Espoo käyttää muun muassa Reilun kaupan kahvia ja monia muita elintarvikkeita sekä jonkin verran Reilun puuvillan tuotteita, kuten kangaskasseja. Laajentamisen varaa on. Välillä haasteeksi on koettu tukkukauppojen Reilujen valikoimien niukkuus. Uskon kuitenkin, että kysyntään vastataan, kun sitä tarpeeksi on.

Elintarvikkeiden lisäksi vastuullisuusnäkökulmaa tulisi painottaa esimerkiksi elektroniikkahankinnoissa, tekstiileissä ja huonekaluissa. Lisätietoa vastuullisuudesta tietokoneiden hankinnassa löytyy Hanselin sivuilta. Huonekalujen sosiaalisen vastuun pilottiprojektista löytyy tietoa KL-Kuntahankintojen sivuilta.

Lue lisää Reilun kaupan Espoosta.

Advertisement

Millä työkaluilla kestävyyden murroksia voi saada aikaan?

Suosittelen lukemaan ensin kirjoitukseni ”Miten saada aikaan kestävyyden murros yhteiskunnassa – kirjasuositus”, jossa kerron kirjasta”Suomi seuraaville sukupolville – Taloudellisten murrosten käsikirja”.

Seuraavassa käsittelen kirjan neljättä osaa, jossa annetaan työkaluja kestävyyden murrosten aikaan saamiseen.

Systeemiseen muutokseen voidaan pyrkiä niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Myös monenlaisia toimijaryhmiä ja yhteistyön muotoja tarvitaan. Yllättävätkin yhdistelmät voivat saada aikaan merkityksellisiä muutoksia.

Tärkeitä toimijoita ovat esimerkiksi tutkimuslaitokset, tietoa hyödyntävät yritykset, rahoittajat, virkamiehet, yhteiskunnan päättäjät, tuotteiden ja palveluiden käyttäjät, järjestöt, konsultit, kaupunkien yksiköt tai säätiöt.

Muutos voi lähteä liikkeelle mistä vaan toimijasta, mutta yleensä siihen tarvitaan eri alojen toimijoita. Älä siis jää samanmielisten porukkaan hymistelemään!

Kaksi tärkeintä kirjoittajien viestiä minusta on kehotus rakentaa verkostoja ja toipua pettymyksistä. Uudet teknologiat ja palvelut kohtaavat usein ensin suuria odotuksia ja ylistystä, mutta pian huomio vaimenee. Pettymysvaihe on kuitenkin olennainen sen testaamiseen, voiko teknologiaan tai palveluun liittyvät ongelmat korjata.

Olisin mielelläni lukenut vieläkin yksityiskohtaisempia ajatuksia murroksen aikaansaamisesta. Uskon, että kirjoittajilla on antaa aiheesta vielä kirjan neljättä lukua enemmän.

Miten saada aikaan kestävyyden murros yhteiskunnassa – kirjasuositus

Elän ruuhkavuosien ytimessä ja pikkulapsiperheen arjessa tarvitaan aikuisille muutakin ajateltavaa kuin lapset ja työ. Minä saan energiaa lautakuntatyöstä, järjestötoiminnasta, musiikkiharrastuksesta ja lukemisesta. Luen vuorotellen tietokirjallisuutta ja kaunokirjallisuutta.

Joululomalla perehdyin systeemisiin muutoksiin kirjan ”Suomi seuraaville sukupolville – Taloudellisten murrosten käsikirja” avulla. Kirja kertoo käytännönläheisesti ja toteutuneita esimerkkejä käyttäen miten isompia yhteiskunnallisia uudistuksia voidaan saada aikaan.

Kirjan kiinnostavinta antia on osa 3, joka kertoo murrosten ja innovaatiopolkujen kehittymisestä uusiutuvan energian teknologioiden, rakennusten energiatehokkuuden, liikennejärjestelmän muutosten ja kestävän ravinnetalouden esimerkkien avulla.

Energiateknologioissa on hahmotettavissa kaksi keskeistä muutossuuntaa. Ensimmäinen on puuraaka-aineen käyttäminen siten, että saadaan enemmän lisäarvoa. Tästä esimerkkinä ovat toisaalta biojalostamot ja toisaalta korkean jalostusarvon tuotteiden, kuten lääkkeiden ja hienokemikaalien valmistaminen polttoaineiden sijaan.

Toinen muutossuunta on uusiutuvan energian monipuolistuminen. Tähän vaikuttavat puuenergian tuotannon kestävyyden reunaehdot. Kirjassa kerrotaan lämpöpumppualan, tuulivoiman ja aurinkoenergian muutospoluista.

Erityisen iloinen olen energiatehokkuutta käsittelevästä luvusta, sillä energiatehokkuus on jäänyt liian pienelle huomiolle niin tutkimuksessa kuin käytännössäkin. Suosittelen lukemaan ajatuksella ja kirjoitan aiheesta myöhemmin lisää.

Liikennejärjestelmän muutokset ovat olleet paljon esillä julkisuudessakin ja nähtäväksi jää, miten kirjassa kuvatut kolme innovaatiopolkua, biopolttoaineet, sähköiset ajoneuvot ja liikenne palveluna (MaaS) toteutuvat käytännössä. Liikennejärjestelmän muutos on myös todella olennainen ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Kestävä ravinnetalous on minulle maatilalla kasvaneena lähellä sydäntä. Kirjassa kuvatut murrokset antavat toivoa maailman ihmisten ruokkimisesta, vaikka kuvaus kaupan ja elintarviketeollisuuden asenteista herättää huolta.

Lämmin lukusuositus ja kiitos kirjoittajille Kati Berninger, Raimo Lovio, Armi Temmes, Mikko Jalas, Paula Kivimaa ja Eva Heiskanen!