Kuulumisia HSYn ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaarista

HSY järjesti 4.5.2017 hyvän seminaarin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen korosti avauspuheenvuorossaan arktisella alueella havaittuja muutoksia ja että muutoksia tulee näkymään myös Suomessa. Inkinen korosti viheralueiden merkitystä sopeutumistoimissa ja toivoi sopeutumista osaksi jokaisen kunnan strategista suunnittelua.

Gary Grantin (johtaja, Green Infrastructure consultancy, London, UK) esitys oli todella kiinnostava. Hän kertoi kaupunkien haasteista sopeutumisessa sään ääri-ilmiöihin kuten kuumuuteen. Viherkatot voisivat laskea lämpötilaa taloissa niissä kaupungeissa, jotka kärsivät kuumuusaalloista. Päinvastoin kuin usein luullaan, viherkatot ja aurinkopaneelit ovat yhdistettävissä ja hyönteisetkin viihtyvät viherkatoilla. Sade nähdään usein ongelmana, mutta asennetta muuttamalla ja suunnittelemalla luonnonmukaisempia ympäristöjä voisimme esimerkiksi vähentää viemäriin menevän veden määrää.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Athanasios Votsis kertoi tutkimuksestaan, jossa selvitettiin viheralueiden vaikutusta asuntojen hintoihin. Vaikutus riippuu vihreyden tyypistä ja sijainnista kaupungissa, metsä esimerkiksi vaikuttaa enemmän kuin puisto.Viheralueiden suojelu ja lisääminen voi olla siis taloudellisestikin kannattavaa.

Kaupunkien työstä sopeutumisessa kertoivat Helsingin, Espoon ja Vantaan edustajat. Monen tasoisia linjapapereita ja ohjelmia löytyy kustakin kaupungista. Kiinnostavaa on, että Helsingissä viherkattolinjaukset on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Espoossa merkittävä asia on, että teknisen toimialan tuloskorttiin saatiin viheralueiden yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys.

Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoi kiinnostavasti, miten pääkaupunkiseudun ilmasto tulee muuttumaan. Talvella sataa nykyistä enemmän. Kokonaissadanta kesällä ei muutu, mutta rankkasateita tulee nykyistä enemmän. Rankkasateiden kohdalla on huomattava, että isot yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät lyhyessä ajassa. Tuuliin ei ennusteta suuria muutoksia, mutta kovimpien tuulten osalta suunta on epävarma. Lämpötila nousee talvella enemmän kuin kesällä.

Näistä ja muista seminaarin esityksistä lisää tietoa täällä.

Mainokset

Espoon luonnon helmiä: Finnoon lintukosteikko

Retkeilimme perheen kanssa joitakin viikkoja sitten Finnoon lintukosteikolla. Suomenojan jätevedenpuhdistamon altaan ympäri kiertää noin 1,5 kilometriä pitkä luontopolku, jolla on helppo liikkua ja kauniilla säällä liikkeellä olikin paljon ihmisiä lastenvaunujen kanssa sekä pyöräilijöitä lintuihmisten lisäksi. Lintutorneihin oli mukava kavuta, mutta polku ja opastaulut kaipaisivat kunnostusta. Lintuja pääsee luontopolulla näkemään todella läheltä ja kohde on siksi palkitseva myös pienten lasten kanssa retkeilyyn. Parkkipaikka on ihan polun vieressä.

Vihreät ovat pitäneet esillä lintukosteikon säilyttämisen tärkeyttä Finnoon alueen kaavoituksen yhteydessä. Finnoo on osa kosteikkojen ketjua pääkaupunkiseudulla. Finnoon lintukosteikolla ihmisen rakentama puhdistamo ja luonto kohtaavat kiinnostavalla tavalla toisensa.

Selvitys: Espoon lintuvedet uhanalaisten lintujen pesimäympäristönä

Tietoa Espoon muista lintutorneista