Lisää resursseja Espoon vesien suojeluun

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 27.6.2020

Espoon Pitkäjärven tilasta on keskusteltu Länsiväylässä pitkin kevättä. Jaamme huolen paitsi Pitkäjärven, myös laajemmin Espoon vesistöjen osalta. Pitkäjärven tilannetta on nostettu esiin Hopsun valtuustoaloitteella jo 2017, eikä järven tila valitettavasti ole tuosta ajasta juuri parantunut. Toimia tarvitaan, eikä asian kanssa voida odotella.

Jätevesien puhdistaminen, vesihuollon rakentaminen järven valuma-alueen asutukselle sekä peltojen ravinnehuuhtoutumien vähentäminen ovat tärkeimpiä vesiensuojelutoimia. Valtuuston vesihuollon kehittämissuunnitelmasta tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Vanhakartanoon vesihuolto on kuitenkin tulossa vasta vuonna 2026. Vesiensuojelun näkökulmasta vesihuollon rakentamista olisi järkevää useilla alueilla kiirehtiä.

Huonokuntoisten järvien kunnostamisen lisäksi virtavedet tarvitsevat huomiota ja tänä vuonna päivitetäänkin Espoon virtavesiselvitystä. Espoon virtavedet ovat luonnonarvoiltaan rikkaita ja rakentamisen lisäksi niihin vaikuttaa esimerkiksi vedenotto kasteluun. Uhanalaisia vaelluskaloja voidaan auttaa rakentamalla kalateitä.

Espoon järvet, virtavedet ja rannat ovat kovassa paineessa kaupungin kasvun ja runsaan rakentamisen takia. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että kaikki tahot ymmärtävät toimiensa vaikutuksen vesien tilaan. Tärkeää on monen tahon yhteistyö, jota kaupunki koordinoi. Esimerkiksi Pitkäjärven ranta-alueet ovat pitkälti yksityisessä omistuksessa. Kalastuskunnan tekemä työ on tärkeä osa järven kunnostamista (LV Areena 10.6.).

Espoon järvet ja muut vesialueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden virkistysalueina sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Vesiensuojelussa ei voi enää pihistellä. Toimia tulee yhä tehdä kustannustehokkaasti ja monen tahon yhteistyönä, mutta riittävästi. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman toteuttaminen on yksi valtuuston painopisteistä. Sen toimeenpanoon ei kuitenkaan ole vuosi toisensa perään varattu riittäviä resursseja. Tämä pitäisi korjata seuraavassa budjettiesityksessä.

Vesien tilaa heikentää myös ilmastonmuutos. Siksi pitkäjänteinen vesiensuojelu edellyttää myös tehokkaita ilmastotoimia.

Kaarina Saramäki Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja, varavaltuutettu (vihr.)

Inka Hopsu kansanedustaja, Espoon valtuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)

Kierrätystä kouluissa lisättävä

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 14.5.2020

Länsiväylä uutisoi 7.5. Espoon nuorisovaltuuston kokevan, että kouluissa ei kierrätetä riittävästi. Nuorisovaltuusto vaatii, että espoolaisissa perusasteen ja 2. asteen kouluissa tulee ottaa käyttöön aulatiloihin keskitetty bio-, muovi-, paperi- ja sekajätteen kierrätyspiste.

Espoon vihreät kannattavat nuorisovaltuuston ehdotusta lämpimästi. Espoossa on ollut käynnissä kokeilu, joissa muutamissa oppilaitoksissa on aulatiloihin sijoitettu lajittelupiste. Kokeilusta tulisi nyt siirtyä vakinaiseen käytäntöön.

Tilapalvelujen tulee selvittää kuhunkin oppilaitokseen sopivin tapa lisätä jätejakeiden lajittelua. Usein lajittelun lisäämisen esteenä on jätehuoneen pieni koko, jolloin sinne ei mahdu nykyistä enempää jäteastioita. Tällaiset käytännön ongelmat voidaan ratkaista koulujen ja tilapalvelujen yhteistyöllä.

Espoo on kestävän kehityksen edelläkävijä ja siihen kuuluu olennaisesti sekä kiertotalouden edistäminen, että nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Jätteiden parempi syntypaikkalajittelu lisää kierrätyskelpoisen materiaalin hyödyntämistä ja auttaa vähentämään neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

Koulujen kierrätyksen lisääminen on konkreettinen teko Espoon kestävän kehityksen tavoitteiden eteen. Nykyisten päättäjien tulee kantaa vastuunsa niin hiilineutraalin kiertotalouden kuin luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Ei jätetä ongelmia jälkipolville.

 

Kaarina Saramäki

Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja

Varavaltuutettu, Vihreät

 

Henna Partanen

Espoon kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja

Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja, Vihreät

 

Espoonlahden luonnonsuojelualue (Fiskarsinmäki)

Koronakeväänä tuli retkeiltyä paljon ja yksi ehdoton kevätkohde Espoossa on Espoonlahden luonnonsuojelualue. 

Kyseessä on Natura-alue ja lintutornista on oivallista tarkkailla rantaruovikon lintuja. Myös kasvien ja puiden ystäville alue on antoisa, sillä siellä on hienoja jalopuita, kuten metsälehmuksia ja vuorijalavia. Kukat ovat loistossaan varsinkin keväisin ja voi ihailla esimerkiksi valko- ja sinivuokkoja. Myös harvinaisia hyönteis- ja sammallajeja löytyy. Lapset tykkäsivät kivikkoisella mäellä kiipeilystä.