Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Mainokset

Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoasioita – Ympäristölautakunnan kokous 14.12.2017

Kokoonnuimme tällä kertaa kauniissa ja tunnelmallisessa Villa Elfvikissä. Riitta Pulkkinen esitteli meille talon historiaa ja Espoon ympäristökasvatustyötä. Lautakuntaa kiinnosti kovasti muun muassa koulu- ja lähimetsät.

Kokouksessa hyväksyimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kahdesta HSYn ympäristölupahakemuksesta, joista ensimmäinen koski jätehuoltotoimialan kivenlouhintaa ja murskausta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa ja toinen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkien ja kuonien kaatopaikan toiminnan muuttamista ja laajentamista.

Luonnon monimuotoisuus

Päätimme, että luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaa päivitetään ja sitä täydennetään luonnonsuojelusuunnitelmalla siten, että se toteuttaa Espoo-tarinaan kirjattuja strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lumo-ohjelmassa tärkeimmiksi suojelutyötä tarvitseviksi kohteiksi on priorisoitu pienvedet lähiympäristöineen, ekologiset yhteydet ja vanhat metsät. Määrällinen tavoite luonnonsuojelualueille on 17 % pinta-alasta.

Ohjelmassa on suunniteltu käytännön toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja työohjelmatyyppisenä sitä täydennetään ja päivitetään seurannan perusteella.

Espoo-tarinan mukaan kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Lumo-ohjelman päivityksen yhteydessä laadittavan luonnonsuojelusuunnitelman tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja löytää mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.

Luonnon monimuotoisuuden ohjelma löytyy täältä.

Ilmasto-ohjelman seuranta ja Espoon päästökehitys

Espoon kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2016 kolme prosenttia edellisvuodesta. Verrattuna vuoteen 1990 Espoon kokonaispäästöt ovat kuitenkin nousseet 12 %. Espoon päästökehitys selittyy väestönkasvulla ja asukasta kohden laskettuna päästöt laskevat. Vuodesta 1990 laskua on jo 29 % ja vuodesta 2015 viisi prosenttia.

Kaukolämmön tuotanto aiheuttaa suurimman osa Espoon kasvihuonekaasupäästöistä, mutta liikenteen ja sähkönkulutuksen osuudet ovat myös suuret. Lisätietoa päästöistä HSYn sivuilla.

Syksyllä 2016 hyväksytyn Espoon ilmasto-ohjelman mukaan Espoo on sitoutunut

1) parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisäämään vähäpäästöistä liikkumista;

2) tekemään Espoosta toimivan pyöräilykaupungin;

3) vauhdittamaan korjaus-, lisä-ja täydennysrakentamista;

4) edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa;

5) edistämään maankäytön suunnittelulla vähäpäästöistä elämäntapaa ja

6) vähentämään kaupungin oman toiminnan ilmastovaikutuksia.

 

Seurannan perusteella suurin osa ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt ainakin jollain tavalla. Esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen edistäminen kaupungin omissa hankkeissa ja rakentajille tarjottava energiatehokkuusneuvonta kaipaavat kovasti petraamista.

Taloyhtiöiden energiaremonttien vauhdittamiselle pitäisi löytää selkeä vastuutaho. Espoo tarvitsee myös kokonaisvaltaisen maamassojen hallintastrategian, sekä kiertotalouden että hiilineutraalisuustavoitteen edistämiseksi.

Ilmasto-ohjelman toimenpiteet ovat hyvin suunniteltuja ja oikeansuuntaisia. Toimenpiteiden päivitys vastaamaan tiukentunutta tavoitetta olla jo vuonna 2030 hiilineutraali kaupunki, on kuitenkin tarpeen.

Ilmasto-ohjelma löytyy täältä.

Ympäristölautakunnan kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Lue myös muut syksyn 2017 kokousblogini:

https://kaarinasaramaki.fi/2017/11/23/ymparistolautakunnan-kokous-16-11-2017-meluselvitys-ja-nasselkarrinojan-putkittaminen/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/10/24/ymparistolautakunnan-kokous-11-10-2017-luontoretkia-ja-jatevedenpuhdistusta/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/09/20/ymparistolautakunnan-kokous-14-9-2017-keskustelussa-tyon-nakyvyyden-lisaaminen-ja-vesiensuojelun-resurssit/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/08/27/ymparistolautakunnan-kausi-alkoi/

Miten Espoo siirretään kiertotalouteen?

Espoo-tarina eli Espoon tuore strategia (löytyy täältä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina) sisältää maininnan, että Espoo on kiertotalouden edelläkävijä. Avaan seuraavassa lyhyesti sitä, miksi maininta on tärkeä ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta kiertotalouden edelläkävijäksi päästään.

Kiertotalous tarkoittaa resurssien ja materiaalien käytön tehostamista siten, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotalous on siis paljon enemmän kuin jätteiden kierrätystä. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kiertotalous vahvistaa taloutta. Sitran teettämän arvion mukaan kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomessa 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä.

Yritystoiminta ja innovaatiot eivät yksin riitä kiertotalouden edistämiseen, vaan tarvitaan myös esimerkiksi tutkimusta ja poliittisten päättäjien aktiivisuutta. Yrityksille on tärkeää, että kiertotalouden ratkaisuille on kysyntää ja tähän voidaan vaikuttaa kunnissa esimerkiksi hankintojen avulla.

Espoon näkökulmasta kiertotalous tukee kaupungin muita ympäristötavoitteita. Erityisesti kiertotalous auttaa ilmastopäästöjen vähentämisessä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Espoo onkin asettanut uudessa strategiassa sangen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monesti kiertotalouden yhteydessä mainitaan mittavat työllisyyshyödyt, mutta niistä tarvitaan tarkempia selvityksiä niin kansainvälisesti kuin Suomen tasolla. Uskallan kuitenkin arvioida, että myös Espoossa kiertotalouden edistäminen loisi työpaikkoja. Espoolla on hyvät edellytykset edistää kiertotaloutta, koska kuten edellä mainitsin, kiertotaloutta tukevia tavoitteita on asetettu juuri hiljattain ja ilmapiiri vaikuttaa aiheelle suotuisalta. Kaupungin päättäjillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa kiertotaloutta edistäviin tekijöihin ja näitä mahdollisuuksia kannattaa nyt käyttää.

Mitä Espoossa sitten tarvitaan kiertotalouteen siirtymiseksi? Ensinnäkin tarvitaan selkeiden tavoitteiden asettamista ja johtajuutta. Lisäksi tarvitaan kiertotalousajattelulle kehikko, jonka voisi jakaa vaikka sisäisiin ja ulkoisiin kiertotaloustoimiin. Espoon sisäisillä toimilla tarkoitan kaupunkiorganisaation toimia. Tulisi määritellä kunkin tahon rooli (esimerkiksi opetustoimi, hankintakeskus, tekninen toimi jne) ja mahdollisuudet kiertotalouden edistäjänä. Ulkoinen kiertotalouden määrittely tarkoittaa tärkeimpien kumppanien tunnistamista ja sitä millainen toimintaympäristö mahdollistetaan esimerkiksi kaavoituksella, maankäytön suunnittelulla ja liikennesuunnittelulla.

Kokeilut ja pilottialueet kuten Espoon strategiassakin mainittu Kera ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, jos todella halutaan edelläkävijäksi. Kiertotaloutta ei tulisi tarkastella vain erillisenä kehittämiskohteena jollain yhdellä alueella tai yhdellä toimintasektorilla.

Kansainvälisesti paljon työtä kiertotalouden eteen on tehnyt Ellen McArthur Foundation, joka hiljattain julkisti tiiviin ja helppotajuisen selvityksen kaupunkien roolista kiertotaloudessa. (https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Cities-in-the-CE_An-Initial-Exploration.pdf) Julkaisussa kuvataan kiertotalouden elementtejä kaupungissa ja poimin tähän muutamia avainsanoja.

  • Rakennettu ympäristö (modulaarinen, joustava, terveet materiaalit, minimoidaan neitseellisten raaka-aineiden käyttö, energian ja ruoan tuotanto sekä suljetut kierrot)
  • Energiantuotanto (uusiutuva, paikallinen, hajautettu)
  • Liikkuminen (sähköistä, jakaminen, automaatio, julkinen liikenne, Kutsuplus-tyyppiset palvelut)
  • Urbaani biotalous (ravinteiden palauttaminen maahan, ruokahävikin minimointi)
  • Paikallinen tuotanto (miten kannustetaan, digitaalisuus, materiaali- ja resurssipankit)

Yllä luetelluista kiertotalouden elementeistä osassa Espoo on jo pidemmällä ja osassa tarvitaan enemmän toimenpiteitä. Seuraavassa nostan esille joitakin näkökulmia, joita Espoossa voisi miettiä. Lista ei ole tyhjentävä ja toisaalta kaikki näkökulmat eivät välttämättä osoittaudu tarkemmassa pohdinnassa Espoossa olennaisiksi.

Pohdittavaa:

– Millaisia kiertotalouskriteerejä julkisiin hankintoihin tulee asettaa? Mitkä hankinnat olennaisimpia?

– Ketkä ovat Espoon kumppaneita kiertotaloudessa? (ei vain perinteiset jäte- ja kierrätysalan toimijat, vaan laajemmin esimerkiksi rahoitussektorin rooli?)

– Miten otamme huomioon erityisesti isot materiaalivirrat ja mitkä ovat kaupungin keinoja materiaalivirroittain?

– Miten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan käyttää uusiomateriaalia ja vähentää jätteiden syntymistä?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta palveluissa?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta sisäisten kiertojen mahdollistamisessa? (esimerkiksi huonekalukierrätys Vantaan tyyliin, maamassapankki jne)

– Miten paikallinen energiantuotanto ja julkinen liikenne voisi edistää kiertotaloutta?

– Miten kaupunki voisi edistää jakamistaloutta ja toisaalta millaisia vaikutuksia jakamistaloudella on kaupungin toiminnalle?

– Millaisia kiertotalouden edistymistä mittaavia indikaattoreita ja millaista tutkimustietoa tarvitsemme?

– Millaista koulutusta kiertotaloudesta tarvitsemme?

– Miten edistämme työllisyyttä kiertotalouden avulla?

– Miten luomme kuluttajille mahdollisuuksia toimia myös tuottajina (uusiutuva energia, ruoka jne)?

– Miten edistämme ravinteiden kiertoa ja esimerkiksi fosforin kierrätyskokeiluja?

– Miten edistämme vesikiertotaloutta?

– Miten edistämme haitallisten kemikaalien saamista pois kierrosta?

– Mitä kiertotalouden saralla on tärkeintä edistää ensimmäisenä? Entä helpointa? (esimerkiksi ruokahävikin vähentämisestä jo kokemusta, hiekoitushiekan puhdistuskokeilu)

– Miten Espoon kiertotalouden edelläkävijyyden tulisi näkyä asukkaille?

 

Lisää kirjoituksiani kiertotaloudesta löydät toisesta blogistani Naturaatiopisteestä:

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2017/08/27/kiertotalouden-globaalia-eettisyytta-pohdittava/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/05/05/kiertotalousoppia/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2014/12/10/kiertotalouden-mahdollisuuksista/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/11/26/kela-kiertotalouden-asialle/