Vuoden 2018 toimintaa ja valvonta-asioita – Ympäristölautakunnan kokous 25.1.2018

Ennen kokousta saimme kuulla katsauksen vuoden 2017 toimintaan ja tuloksiin ympäristökeskuksessa sekä perehdytystä ympäristökeskuksen viestintään.

Isoimpina kokousasioina käsittelimme vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa ja valvontasuunnitelmaa.

Toimintasuunnitelmalla toteutetaan myös Espoon strategiaa.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen muun muassa valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa.

Ympäristökeskus tekee vaikuttavaa työtä suhteellisen pienin resurssein. Kun otetaan huomioon, miten kunnianhimoisia tavoitteita Espoo on ympäristön osalta asettanut, tulisi työhön varata myös kunnon resurssit.

Viime syksyn talousarvioneuvotteluissa lisättiinkin ympäristökeskuksen määrärahoihin limnologin vakanssiin 60 000 euroa vuosille 2018- 2020 ja Bergön lintutornin rakentamiseen 20 000 euroa vuodelle 2018.

Tässä joitakin poimintoja vuoden 2018 toiminnasta:

  • Satamien jätehuoltosuunnitelmat tarkastetaan
  • Teknisen toimialan valmiussuunnitelma häiriötilanteiden varalle on tekeillä
  • Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa toteutetaan
  • Hulevesiohjelma valtuuston hyväksyttäväksi
  • Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma valmistuu
  • Ilmasto-ohjelman seurantaa ja jalkauttamista kaupungin yksiköihin jatketaan
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten valmistelu aloitetaan
  • Aloitetaan Espoo-tarinaan sisältyvän Espoon luonnonsuojelun toimenpiteiden (luonnonsuojelusuunnitelma) laatiminen
  • Vieraslajitalkoiden mahdollisia kohteita kartoitetaan vuonna 2018 myös uusilla alueilla
  • Ympäristökeskus osallistuu Espoon viheralueohjelman 2016 – 2026 ohjaustyöhön
  • Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa uusitaan Sorlammen luontopolun infotaulut
  • Villa Elfvik jatkaa ympäristökasvatustyötä sekä työtä koulu- ja päiväkotimetsien monimuotoisuuden säilymiseksi

Näistä poiminnoista voi huomata, että iso osa ympäristökeskuksen työstä on yhteistyötä kaupungin sisällä muiden yksiköiden tai ulkopuolisten tahojen kanssa. Ympäristöasioiden kokonaisvaltaisuus heijastuu tässä hyvin.

Toisena isona kokousasiana oli valvontasuunnitelman 2016-2020 tarkistus, vuoden 2017 valvontaohjelman toteutuminen ja valvontaohjelman vuodelle 2018 hyväksyminen.

Ympäristökeskus tekee noin 600 tarkastusta vuosittain. Vuonna 2017 tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 643. Asiantunteva ja riittävä valvonta on keskeistä ympäristöä kuormittavan toiminnan haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristökeskus valvoo niin roskaantumista, polttoaineasemia, hevostalleja kuin teollisuuslaitoksiakin.

Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirjat löytyvät täältä.

Mainokset

Ympäristölautakunnan kokous 14.9.2017: keskustelussa työn näkyvyyden lisääminen ja vesiensuojelun resurssit

Ennen kokousta kuulimme teknisen toimen johtaja Olli Isotalon terveiset lautakunnalle. Isotalo korosti lautakunnan työn tekemistä näkyvämmäksi. Ympäristökeskus tekee paljon kaupungin muita toimijoita tukevaa ja asioita mahdollistavaa työtä kaupunkiorganisaation sisällä ja Isotalo kiittelikin yhteistyön ympäristökeskuksen kanssa sujuvan hyvin. Hän myös korosti yhteistyön ja hyvän työnjaon merkitystä ympäristölautakunnan ja poikkihallinnollisen Kestävä Espoo kehitysohjelman välillä. Sitä olenkin ympäristölautakunnan puheenjohtajana heti kauden alusta ollut edistämässä osallistumalla myös kehitysohjelman kokouksiin. Meillä on Espoossa todella hyvät edellytykset edistää muun muassa ilmastotyötä ja kiertotaloutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Ennen kokousta saimme myös perehdytystä lautakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kokousasioina käsittelimme lautakunnan toimintasuunnitelmaa ja taousarviota vuodelle 2018 sekä annoimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon diakoniasäätiön ympäristölupahakemuksesta ja Espoolle Bergön osayleiskaavaehdotuksesta.

Toimintasuunnitelmasta näkyy, miten monipuolista on Espoon ympäristökeskuksen työ. Vesiensuojelua painottaa nyt myös uusi valtuusto Espoon strategiassa ja vesiensuojelun toimenpideohjelman kohdalle ympäristölautakunnan toimintasuunnitelmaan lisättiin ehdotuksestani maininta muoveista ja mikromuoveista, joiden päätyminen vesistöihin on nyt noussut ajankohtaisena aiheena esiin. Lisäksi lautakunta halusi toimintasuunnitelmaan selkeämmän maininnan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimialan laajuudesta.

Talousarvion yhteydessä lautakunta päätti yksimielisesti esittää uutta limnologivirkaa perustettavaksi. Espoossa on päässyt ruuhkautumaan vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin liittämisen vapautushakemusten käsittely. Ympäristökeskus käsittelee vuosittain noin 140 tällaista hakemusta ja määrä on todella suuri verrattuna naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja Vantaaseen. Espoossa osa hakemuksista on myös erityisen hankalia, kun katujen rakentamista vanhoille asemakaavoitetuille alueille on rästissä, valumavesistä voi tulla kiistaa ja kiinteistön liittäminen jälkikäteen hulevesiviemäriin on kallista. Tämä hakemusten ruuhkatilanne olisi tärkeää purkaa sekä asukkaiden että ympäristön näkökulmasta. Ympäristökeskus tarvitsee toimintaansa riittävät resurssit. Tärkeää olisi, että resursseja riittäisi myös vesiensuojelun kehittämistehtäviin ja näenkin ristiriidan resurssitilanteen ja sen välillä, että vesiensuojelun toimenpideohjelma on mainittu Espoon strategiassakin yhtenä tärkeänä toimenpiteenä. Strategian painotusten pitäisi näkyä myös käytännössä. Vesiensuojeluohjelman toimenpiteet koskevat myös muita toimijoita kaupungin organisaatiossa kuin ympäristökeskusta, mutta hyvin monessa toimenpiteessä tarvitaan kuitenkin myös ympäristökeskuksen työntekijöiden asiantuntemusta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi aikaa täytyy jäädä myös  kehittämistyöhön.

Olen tyytyväinen ympäristölautakunnan kauden alkuun, sillä meillä on hyvä ja keskusteleva lautakunta. Uskon, että saamme hyvässä yhteisymmärryksessä nostettua ympäristöasioiden näkyvyyttä Espoossa.