Ilmastotoimiin tarvitaan sijoittajien panosta

Minun ja Finanssivalvonnan Mikko Sinersalon kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 4.3.2019

Ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat investoinnit ovat niin mittavia, että niitä ei kyetä kattamaan pelkästään julkisin varoin. Yksityisten sijoittajien kannattaa olla ajoissa mukana.

Finanssisektorin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole vielä saanut riittävästi painoa julkisuudessa. Keskustelu on keskittynyt poliittisten toimien lisäksi uhkakuviin ja yksittäisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin. Vaadittavien muutosten rahoittaminen on sen sijaan jäänyt liian vähälle huomiolle.

Pelkästään vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopassa tarvitaan vuosittain 200 miljardin euron lisäinvestointeja energiatehokkuuden parantamiseen, vähähiiliseen liikenteeseen ja puhtaan energian tuotantoon. Summa on lähes nelinkertainen verrattuna Suomen valtion vuosibudjettiin, joka on noin 55 miljardia ­euroa. Tällaista investointivajetta ei kyetä kattamaan julkisin varoin, vaan tarvitaan myös yksityisten sijoittajien osallistumista.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime lokakuussa raportin, jonka mukaan maapallon lämpötila on jo noussut asteella esiteollisesta ajasta. Lämpenemisen jatkuessa nykyistä vauhtia, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään jo vuosisadan puoleenväliin mennessä. Tästä selvästi nopeampi lämpeneminen olisi tuhoisaa yhteiskunnalle ja luonnolle. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia tarvitaan siksi kaikkialla yhteiskunnassa.

Valtiot ovat heränneet ongelman vakavuuteen, mitä varsinkin Pariisin ilmastosopimus kuvastaa. Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöistä saatiin sopu Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa joulukuussa. Valtioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt ja kunnat, ovat tehneet runsaasti erilaisia ilmastositoumuksia ja -aloitteita.

Vihreä sijoittaminen miellettiin aiemmin jossain määrin hyväntekeväisyydeksi, eikä se sellaisenaan herättänyt kiinnostusta pelkän tuoton ja riskin varassa toimivilla sijoitusmarkkinoilla. Kestävään maailmaan siirtyminen merkitsee kuitenkin valtavaa teknologian ja talouden murrosta. Se tulee ravistelemaan myös sijoittamista, joten viimeistään nyt ajattelun tulee muuttua.

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä teknologinen kehitys synnyttää uusia, nopeasti yleistyviä puhtaita toimintamalleja vanhojen, saastuttavien toimien sijaan. Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän teollisuuden arvo on nykyisin noin 25 biljoonaa dollaria. On aiheellista kysyä, miten tälle omaisuudelle käy tulevaisuudessa.

Sijoittajan kannalta käynnissä olevat muutokset ovat sekä uhka että mahdollisuus. Nopea ja valpas sijoittaja tiedostaa mahdollisuudet, mutta vanhoihin teknologioihin nojautuvalle sijoittajalle voi käydä heikosti. Hiilikaivoksen omistajalla on edessä varsin erilaiset ajat kuin tuulivoimaa painottavalla sijoittajalla.

Käynnissä olevaa murrosta voi havainnollistaa kotimaisella esimerkillä: ostitko Nokian osakkeita vuoden 1992 syksyllä vai juuri ennen ensimmäisen iPhonen esittelyä?

Yksityiset sijoittajat ovat nähneet vihreät hankkeet jossain määrin ­ongelmallisina sijoituskohteina. Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ei ole tiedotettu riittävästi, ja vihreiden sijoitusten tuotto on ollut toistaiseksi vaatimatonta.

EU:n komissio julkaisi vuosi sitten kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman, jolla pyritään helpottamaan vihreisiin kohteisiin tehtäviä sijoituksia ja lisäämään ilmastoriskien läpinäkyvyyttä. Kun ilmastoriskien hallinnointi paranee ja päästökauppa tehostuu, vihreiden hankkeiden houkuttelevuus lisääntyy ja päästöjä aiheuttavien sijoituskohteiden kannattavuus heikkenee.

Kotimaisten sijoittajien tulee olla hereillä ja kartoittaa ilmastoriskejä jo ennen kuin säännökset edellyttävät sitä. Suomalaisen finanssialan lähtötilanne käynnissä olevaan muutokseen on onneksi erinomainen, ja osa sektorin toimijoista on maailman mittakaavassakin alansa parhaita osaajia.

Lisäksi kotimaisia sijoittajia tukee se, että meillä on hyvin toimiva yhteiskunta ja erittäin koulutettu väestö. Tämä helpottaa osaltaan nopeisiin muutoksiin sopeutumista.

Suomalaisille sijoittajille on siis jaettu ilmastonmuutoksen torjumiseen osallistumisen kannalta hyvät kortit. Nyt on vain päätettävä, miten ne pelataan.

Kaarina Saramäki ja Mikko Sinersalo

(Saramäki on neuvotteleva virkamies ympäristöministeriössä ja Sinersalo riskiasiantuntija Finanssivalvonnassa. He toimivat Suomen edustajina ­komission kestävän rahoituksen jäsenmaiden asiantuntijatyöryhmässä.)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s