Retkikuvia Hanikasta ja Kaitalahdelta

Lämmin kevätsää on innostanut retkeilemään koko perheen voimin. Lasten kanssa parhaita ovat kohteet, jotka ovat melko lähellä ja joissa on helppo taaperoikäisenkin kulkea itse. Äitienpäiväviikonloppuna kävimme pariin otteeseen Hanikassa ja Kaitalahdella. Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Kaitalahden lintutorni. Käki kukkui lähistöllä.

 

 

Aurinko pilkotti kauniisti puiden välistä.

Kuopus kulkee vielä repussa mukana.

 

 

Mainokset

Monikonpuron suojelualue ja vesiasioita – ympäristölautakunnan kokous 19.4.2018

Ympäristölautakunnan esityslistalla 19.4.2018 oli useita vesiasioita. Esitämme Monikonpuroon perustettavaksi luonnonsuojelualuetta, annoimme lausunnon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta ja merkitsimme tiedoksi Espoon vesistötutkimuksen viime vuodelta.

Monikonpuron suojelualueen tarkoitus on turvata arvokkaiden pienvesien ja niiden lähiympäristöjen luontoarvoja. Purolaaksoa, sitä ympäröiviä kallio- ja metsäalueita sekä Gruvbergetiä on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1949. Suojeltavaksi esitetty noin 700 metriä pitkä alue on jyrkkäpiirteinen rehevä purolaakso Leppävaaran ulkoilureittien läheisyydessä. Alueen virkistykselliset ja opetukselliset arvot lisääntyvät suojelun myötä.

Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro kulkee osin hyvin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, mutta on esitetyllä suojelualueella vielä kaunis ja luonnontilainen. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy runsaasti ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita. Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm.  metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara talvehtii alueella säännöllisesti.

Purolaakso toimii tärkeänä ekoyhteysalueena niin vedessä kuin maallakin eläville eliöille. Alueen tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen ja hulevesien puhdistuminen ovat tärkeitä sekä asukkaille että koko puron alajuoksulle. Seuraavaksi suojelualueen perustamista käsittelee KH ja sitten Uudenmaan ELY.

Kuva esitetystä luonnonsuojelualueesta löytyy kokousaineistosta.

Lausuntomme Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksesta löytyy täältä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksessa on nostettu esille, että vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla, koululaisista ammatinharjoittajiin. Opetus vesistöasioista on nykyisellään vähäistä peruskoulussa ja lukiossa. Espoo voisi varmasti tehdä omalta osaltaan tässä jotain, meillä kun on paljon vesistöjä.

Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet ja niiden aktivointi. Rahoitusta onkin saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa viranomaistahoilta. Järviaktiiveille tarvitaan myös koulutusta, sillä järvien kunnostushankkeet vaativat paljon osaamista niin vesiekosyysteemistä kuin hankehallinnosta. Maatalouden päästöjen suhteen tärkein keino on yhä maatalouden ympäristötuki. Myös kansallisen tason toimia tarvitaan, jotta maatalouden päästöjä saataisiin ohjauksella vähenemään. Espoon tulisi hyödyntää myös niin sanotun vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää myös resurssien varaamista eri tasoilla.

Espoon vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien järvien ja virtavesien vedenlaatua ja vesiensuojelutoimien vaikutusta vesistöjen tilaan. Vesistöjen tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta ja tiedot vedenlaadusta löytyvät myös ympäristöhallinnon tietokannasta. Tärkeä huomio on, että valuma-alue on eri asia kuin kaava-alue. Kaavat eivät mene valuma-alueiden rajojen mukaan ja jonkin kaava-alueen maankäytön muutosten seuraukset voivat näkyä myös kaavan ulkopuolisilla valuma-alueilla, siksi tarvitaan yhteistyötä myös yli kuntarajojen.

Monet järvemme kaipaavat kunnostusta ja hapetuksia ja hoitokalastusta tulee jatkaa. Rehevöitymisen lisäksi myös tiesuolaus aiheuttaa ongelmia. Monien vesistöjen tila on melko stabiili mutta varsinaisesti toivottua paranemista ei ole saatu aikaan, työtä vesiensuojelussa siis riittää.

Lue lisää kokouspöytäkirjasta.

Myös Espoon valtuusto on keskustellut vesistöistä. Vihreiden Inka Hopsun puhe Pitkäjärven kunnostamisesta valtuustossa 23.4.2018 löytyy Inkan blogista.

Reilun Espoon vuosipäivä – hankinnoilla vastuullisempaa maailmaa

Espoo viettää tänään Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuosipäivää.  Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä 2009 ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa. Arvonimi edellyttää kaupungin lisäksi myös paikallisten oppilaitosten, työpaikkojen, seurakuntien ja yhdistysten yhteistyötä.

Minä vietän Reilun kaupan arvonimen vuosipäivää nauttien Reilun kaupan teetä ja kaakaota.

Olen mukana Espoon Reilun kaupan kannatusryhmässä, joka vastaa Reilun kaupan toiminnan ja arvonimen koordinoinnista. Kävin viime viikolla tapaamassa kaupungin toimialojen hankintapäälliköitä Reilun kaupan hankintojen tiimoilta. Keskustelimme mahdollisuuksista hankintojen avulla edistää vastuullisempaa maailmaa.

Espoon kaupunki on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Kestävä Espoo -ohjelmaryhmän työn etenemisen yhtenä mittarina on Reilun kaupan hankintojen osuus.

Espoo käyttää muun muassa Reilun kaupan kahvia ja monia muita elintarvikkeita sekä jonkin verran Reilun puuvillan tuotteita, kuten kangaskasseja. Laajentamisen varaa on. Välillä haasteeksi on koettu tukkukauppojen Reilujen valikoimien niukkuus. Uskon kuitenkin, että kysyntään vastataan, kun sitä tarpeeksi on.

Elintarvikkeiden lisäksi vastuullisuusnäkökulmaa tulisi painottaa esimerkiksi elektroniikkahankinnoissa, tekstiileissä ja huonekaluissa. Lisätietoa vastuullisuudesta tietokoneiden hankinnassa löytyy Hanselin sivuilta. Huonekalujen sosiaalisen vastuun pilottiprojektista löytyy tietoa KL-Kuntahankintojen sivuilta.

Lue lisää Reilun kaupan Espoosta.

Pitkäjärven kunnostaminen ja lausuntoja – Ympäristölautakunnan kokous 14.3.2018

Kokousasioina oli kolme lausuntoa sekä vastaus Inka Hopsun valtuustoaloitteeseen Pitkäjärven kunnostamisesta. Hyväksyimme myös ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen viime vuodelta. Se on hyvä kooste laajasta tehtäväkentästä, joka ympäristökeskuksella on.

Ensimmäinen lausuntoasia koski Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018-2022 luonnosta ja oli sikäli erityisen kiinnostava, koska Espoon oma vastaava meluntorjunnan toimintasuunnitelma on valmisteltavana. Melupäästöjen vähentämiseksi ja rajoittamiseksi käytettävät keinot Helsingissä ovat monilta osin samanlaisia kuin Espoossa on jo käytössä tai suunnitteilla.

Toinen lausunto koski Ämmässuon alueen vesientarkkailua. Kolmas lausuntoasia koski niin ikään Ämmässuon aluetta. Lausuimme Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta koskien Ämmässuon siirtokuormausasemaa ja toiminnan aloittamislupaa. Lupaa haetaan rakennusjätteen, pakkausjätteen, energiajätteen ja puujätteen vastaanotolle ja siirtokuormaukselle. Jätteet ovat peräisin pääkaupunkiseudulta ja Länsi-Uudeltamaalta.

Merkitsimme myös tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Lahnuksen ampumaradan ympäristöluvasta. Hakemus tuli vireille 31.12.2008, joten prosessissa vierähti jopa yhdeksän vuotta.

Valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi kirvoitti keskustelua Espoon vesiensuojelusta ja erityisesti maatalouden päästöistä, joita pyritään vähentämään neuvonnalla ja yhteistyössä maanomistajien kanssa. Espoon Pitkäjärvelle ja Lippajärvelle tullaan laatimaan uusi kunnostussuunnitelma, jossa painopisteenä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeintä on peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentäminen mm. talviaikaista kasvipeitteisyyttä lisäämällä, sekä suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja hyödyntämällä. Asutuksen osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat viemäriverkoston toiminta- alueen laajentaminen sekä viemäriverkoston saneeraaminen.

Kokouksen yhteydessä hyväksyimme myös lautakuntasopimuksen kaudelle 2018-2021.

Vaarallinen muovijäte?

#muovitonmaaliskuu -kampanjan kunniaksi julkaisen muokattuna uudelleen viisi vuotta sitten kirjoittamani blogitekstin. Teksti on julkaistu alunperin 19.6.2013 blogissani Naturaatiopisteessä. On muuten ilahduttavaa nähdä, miten itselle jo pitkään tärkeät aiheet, kuten ensin kiertotalous ja nyt muovit, nousevat valtavirtaan. Olisiko seuraavaksi vuorossa luonnon monimuotoisuus? 🙂

Nature-lehden puheenvuorossa  tutkijat esittävät, että haitallisimmat muovijätteet pitäisi luokitella vaarallisiksi jätteiksi. Jätelainsäädännössä jätteen luokittelu on yksi merkittävimpiä ohjausvälineitä. Luokittelu vaikuttaa siihen, miten jätteitä on mahdollista hyödyntää ja käsitellä.

Muovi on monin tavoin hyvä käyttömateriaali ja aika vaikea on kuvitella elämää ilman muovia. Silti muoviin liittyy ympäristönäkökulmasta ongelmia, joihin EU:kin etsii vastauksia parhaillaan.Tutkijoiden mukaan vuonna 2012 maailmassa tuotettiin 280 miljoonaa tonnia muovia. Alle puolet siitä päätyi kaatopaikoille tai kierrätykseen. Osa on yhä käytössä ja osa roskana esimerkiksi rannoilla ja merissä. EU:ssa syntyi arviolta 25 miljoonaa tonnia muovijätettä vuonna 2008 ja vain noin 20 prosenttia siitä kierrätettiin. Luvut eivät tosin välttämättä pidä ihan paikkaansa, sillä eri maiden tilastoissa mainitaan useimmiten vain muovipakkaukset. Joka tapauksessa muovin tuotanto lisääntyy ja sitä myötä myös muovijätteen määrä. Muovien tuotesuunnittelu ja jätehuolto kaipaisivat parantamista.

Meret ovat maailman suurin muovikaatopaikka ja meriin päätyy joka vuosi noin 10 miljoonaa tonnia roskaa, pääosin muovia. Suurin osa merien muovista on peräisin maalta. Muovi aiheuttaa monenlaista haittaa meriluonnolle ja mereneläville. Eikö ole myös aika ikävä ajatus, että syödessäsi mereneläviä syöt samalla pieniä muovihiukkasia?

Merten roskaamisen lisäksi muovijätteistä on muutakin haittaa. Muovit voivat sisältää haitallisia aineita, kuten bromattuja palonestoaineita. Bromatut palonestoaineet kuuluvat POP-yhdisteisiin (Persistent Organic Pollutant), jotka ovat haitallisimpia ympäristömyrkkyjä. Ne ovat erittäin pysyviä, kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä, kertyvät eliöihin ja voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Bromattuja palonestoaineita on käytetty eniten muovituotteissa ja tekstiileissä. Yli 50 % bromattujen palonestoaineiden maailmanlaajuisesta kulutuksesta on käytetty sähkö- ja elektroniikkalaitteiden muoviosien suojaamiseen. Bromattujen palonestoaineiden käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä ja niitä sisältävät tuotteet poistuvat käytöstä sitä mukaa kuin tuotteet tulevat käyttöikänsä päähän.

Nature-lehdessä tutkijat esittävät ensinnäkin kaikkein ongelmallisimpien muovien luokittelua vaarallisiksi. Näin estettäisiin muovien sisältämien vaarallisten aineiden päätyminen ympäristöön. Tutkijat viittaavat menestyksekkääseen CFC-aineiden kieltoon, jonka ansiosta CFC:n tuotanto pysähtyi seitsemässä vuodessa. Jos nykyinen muovin kulutus jatkuu, maapallolla on vuoteen 2050 mennessä 33 miljardia tonnia muovia. Aika uskomattoman kuuloinen luku. Korvaamalla haitallisimmat muovit turvallisemmilla, vähentyisi luku 4 miljardiin tonniin.

Muovin kierrätettävyys ja muutkin ominaisuudet riippuvat suurelta osin muovin koostumuksesta ja määräytyvät jo muovituotteen suunnitteluvaiheessa. Muovin kierrätyksen haasteita ovat muovien sekalainen koostumus ja eritoten kotitalouksista tulevien muovijätevirtojen pienuus. Teknologisten haasteiden lisäksi kierrätykselle on myös taloudellisia haasteita. Esimerkiksi, millainen on kierrätysmuovin hinta ja kysyntä suhteessa neitseelliseen muoviin.

Muovintuotannosta ja muovituotteiden suunnittelusta on tärkeä tehdä ympäristön kannalta kestävämpää. Myös muovien jätehuoltoa pitää parantaa. Lisäksi jokainen voi miettiä omaa muovijalanjälkeään ja voiko sitä pienentää. Tässä joitakin ajatuksia:

  1. Arvosta muovia. Jos muovia lakataan ajattelemasta kertakäyttöisenä materiaalina ja sille annetaan arvoa, todennäköisesti roskaaminenkin vähenee.
  2. Mieti ostaessasi muovia sisältävää tuotetta, tarvitsetko sitä todella ja miten kauan todennäköisesti käytät sitä. Onko tuote korjattavissa tai käytettävissä johonkin toiseen tarkoitukseen uudelleen?
  3. Autonrenkaat ovat merkittävä mikromuovin lähde, kannattaa siis suosia raideliikennettä.
  4. Muovihiukkasia pääsee meriin myös esimerkiksi teknisten materiaalien ja fleecevaatteiden pesusta ja muovihiukkaisia sisältävän kosmetiikan (esimerkiksi glitter-tuotteet) käytöstä.
  5. Siivoamiseen voi käyttää vanhankansan konsteja, kuten soodaa ja etikkaa, siivouskemikaalien sijaan. Näin välttyy monien muovipullojen kertymiseltä.
  6. Muoviroskat eivät kuulu luontoon.
  7. Mitä muita keinoja muovijalanjäljen pienentämiseen keksit?

Lähteitä:

Euroopan Komissio 2013. Vihreä kirja ympäristössä olevaa muovijätettä koskevasta eurooppalaisesta strategiasta. COM (2013) 123 final. Bryssel  7.3.2013.

Retkin R. 2012. Bromattujen palonestoaineiden rajoitusten vaikutus jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Suomen ympäristö 29/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

http://www.plastriot.se

Vesiensuojelua, mikromuoveja ja nitraattiasetus – Ympäristölautakunnan kokous 15.2.2018

Lautakunta hyväksyi selonteon Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman seurannasta. Ohjelma on tehty vuosille 2016 – 2021. Espoon pinta-alasta on melkein puolet vettä. Espoolle on tärkeä suojella vesistöjään niin merta, järviä kuin pieniä virtavesiä ja lampia. Tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Ympäristön muuttuminen luo vesistöille uhkia, joista suurimmat ovat haitallisten aineiden ja ravinnekuormituksen kasvaminen sekä eliöiden elinalueiden laadun ja määrän väheneminen.

Toimenpideohjelma sisältää sekä lakisääteisiä toimia, kuten haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen, että vapaaehtoisuuteen tai yhteiskunnalta saataviin tukiin perustuvia toimia, kuten maatalouden vesiensuojelutoimet.

Viime vuonna on esimerkiksi päivitetty suojavyöhykesuunnitelma Espoonjoen ja Mankinjoen alueille, käyty kaupungin tonttiyksikön kanssa keskusteluja vuokrapeltojen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisesta ja esitetty vesiensuojelulliset hotspotit, joihin kaupungin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Toimenpideohjelman vauhdittamiseen tarvitaan lisää resursseja, esimerkiksi kunnostussuunnitelmien laatimiseen Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöalueille.

Lautakunta antoi lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelmasta. ”Suomen meriympäristön tila 2018” raportti on hyvä ja kattava. Eri toteuttajatahoilta tarvitaan kuitenkin lisää käytännön ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta tavoitteisiin päästään.

Lautakunta hyväksyi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi vastauksen valtuutettu Helka Hosian ja 64 muun valtuutetun valtuustokysymykseen mikromuovien aiheuttamista haitoista. Mikromuovit olivat viime syksynä paljon mediassa esillä ja minäkin sain huolestuneita yhteydenottoja. Vastauksesta käy hyvin ilmi, miten monitahoisesta ongelmasta on kyse ja siksi ongelman torjumiseenkin tarvitaan monia keinoja. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja ennustan, että niin mikromuovit kuin muovien käyttö muutoinkin pysyvät ympäristöpolitiikan agendalla lähivuosina.

Lautakunta merkitsi tiedoksi yhteenvedon nitraattiasetuksen valvonnasta vuodelta 2017. Nitraattiasetuksessa on säädöksiä eläinsuojien lannan varastoinnista ja käsittelystä. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on esimerkiksi kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lantaa levitettäessä pellon tulee olla sula ja lumeton.

Espoon noin 60 eläinsuojasta suurin osa on talleja, ja niissä on noin 900 hevosta. Tallien ympäristötarkastuksia on tehty vuodesta 2001. Lähes kaikki tiedossa olevat tallit on tarkastettu. Tallien ympäristötarkastusten yhteydessä valvotaan myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksien toteutumista.

Espoossa on lukuisia talleja, joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Lisäksi espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitokselle hyödynnettäväksi energiantuotannon polttoaineena.

Pöytäkirja kokouksesta löytyy täältä.