Espoo-tarina eli Espoon tuore strategia (löytyy täältä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina) sisältää maininnan, että Espoo on kiertotalouden edelläkävijä. Avaan seuraavassa lyhyesti sitä, miksi maininta on tärkeä ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta kiertotalouden edelläkävijäksi päästään.

Kiertotalous tarkoittaa resurssien ja materiaalien käytön tehostamista siten, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotalous on siis paljon enemmän kuin jätteiden kierrätystä. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kiertotalous vahvistaa taloutta. Sitran teettämän arvion mukaan kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomessa 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä.

Yritystoiminta ja innovaatiot eivät yksin riitä kiertotalouden edistämiseen, vaan tarvitaan myös esimerkiksi tutkimusta ja poliittisten päättäjien aktiivisuutta. Yrityksille on tärkeää, että kiertotalouden ratkaisuille on kysyntää ja tähän voidaan vaikuttaa kunnissa esimerkiksi hankintojen avulla.

Espoon näkökulmasta kiertotalous tukee kaupungin muita ympäristötavoitteita. Erityisesti kiertotalous auttaa ilmastopäästöjen vähentämisessä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Espoo onkin asettanut uudessa strategiassa sangen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monesti kiertotalouden yhteydessä mainitaan mittavat työllisyyshyödyt, mutta niistä tarvitaan tarkempia selvityksiä niin kansainvälisesti kuin Suomen tasolla. Uskallan kuitenkin arvioida, että myös Espoossa kiertotalouden edistäminen loisi työpaikkoja. Espoolla on hyvät edellytykset edistää kiertotaloutta, koska kuten edellä mainitsin, kiertotaloutta tukevia tavoitteita on asetettu juuri hiljattain ja ilmapiiri vaikuttaa aiheelle suotuisalta. Kaupungin päättäjillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa kiertotaloutta edistäviin tekijöihin ja näitä mahdollisuuksia kannattaa nyt käyttää.

Mitä Espoossa sitten tarvitaan kiertotalouteen siirtymiseksi? Ensinnäkin tarvitaan selkeiden tavoitteiden asettamista ja johtajuutta. Lisäksi tarvitaan kiertotalousajattelulle kehikko, jonka voisi jakaa vaikka sisäisiin ja ulkoisiin kiertotaloustoimiin. Espoon sisäisillä toimilla tarkoitan kaupunkiorganisaation toimia. Tulisi määritellä kunkin tahon rooli (esimerkiksi opetustoimi, hankintakeskus, tekninen toimi jne) ja mahdollisuudet kiertotalouden edistäjänä. Ulkoinen kiertotalouden määrittely tarkoittaa tärkeimpien kumppanien tunnistamista ja sitä millainen toimintaympäristö mahdollistetaan esimerkiksi kaavoituksella, maankäytön suunnittelulla ja liikennesuunnittelulla.

Kokeilut ja pilottialueet kuten Espoon strategiassakin mainittu Kera ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, jos todella halutaan edelläkävijäksi. Kiertotaloutta ei tulisi tarkastella vain erillisenä kehittämiskohteena jollain yhdellä alueella tai yhdellä toimintasektorilla.

Kansainvälisesti paljon työtä kiertotalouden eteen on tehnyt Ellen McArthur Foundation, joka hiljattain julkisti tiiviin ja helppotajuisen selvityksen kaupunkien roolista kiertotaloudessa. (https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Cities-in-the-CE_An-Initial-Exploration.pdf) Julkaisussa kuvataan kiertotalouden elementtejä kaupungissa ja poimin tähän muutamia avainsanoja.

• Rakennettu ympäristö (modulaarinen, joustava, terveet materiaalit, minimoidaan neitseellisten raaka-aineiden käyttö, energian ja ruoan tuotanto sekä suljetut kierrot)
• Energiantuotanto (uusiutuva, paikallinen, hajautettu)
• Liikkuminen (sähköistä, jakaminen, automaatio, julkinen liikenne, Kutsuplus-tyyppiset palvelut)
• Urbaani biotalous (ravinteiden palauttaminen maahan, ruokahävikin minimointi)
• Paikallinen tuotanto (miten kannustetaan, digitaalisuus, materiaali- ja resurssipankit)

Yllä luetelluista kiertotalouden elementeistä osassa Espoo on jo pidemmällä ja osassa tarvitaan enemmän toimenpiteitä. Seuraavassa nostan esille joitakin näkökulmia, joita Espoossa voisi miettiä. Lista ei ole tyhjentävä ja toisaalta kaikki näkökulmat eivät välttämättä osoittaudu tarkemmassa pohdinnassa Espoossa olennaisiksi.

Pohdittavaa:

– Millaisia kiertotalouskriteerejä julkisiin hankintoihin tulee asettaa? Mitkä hankinnat olennaisimpia?

– Ketkä ovat Espoon kumppaneita kiertotaloudessa? (ei vain perinteiset jäte- ja kierrätysalan toimijat, vaan laajemmin esimerkiksi rahoitussektorin rooli?)

– Miten otamme huomioon erityisesti isot materiaalivirrat ja mitkä ovat kaupungin keinoja materiaalivirroittain?

– Miten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan käyttää uusiomateriaalia ja vähentää jätteiden syntymistä?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta palveluissa?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta sisäisten kiertojen mahdollistamisessa? (esimerkiksi huonekalukierrätys Vantaan tyyliin, maamassapankki jne)

– Miten paikallinen energiantuotanto ja julkinen liikenne voisi edistää kiertotaloutta?

– Miten kaupunki voisi edistää jakamistaloutta ja toisaalta millaisia vaikutuksia jakamistaloudella on kaupungin toiminnalle?

– Millaisia kiertotalouden edistymistä mittaavia indikaattoreita ja millaista tutkimustietoa tarvitsemme?

– Millaista koulutusta kiertotaloudesta tarvitsemme?

– Miten edistämme työllisyyttä kiertotalouden avulla?

– Miten luomme kuluttajille mahdollisuuksia toimia myös tuottajina (uusiutuva energia, ruoka jne)?

– Miten edistämme ravinteiden kiertoa ja esimerkiksi fosforin kierrätyskokeiluja?

– Miten edistämme vesikiertotaloutta?

– Miten edistämme haitallisten kemikaalien saamista pois kierrosta?

– Mitä kiertotalouden saralla on tärkeintä edistää ensimmäisenä? Entä helpointa? (esimerkiksi ruokahävikin vähentämisestä jo kokemusta, hiekoitushiekan puhdistuskokeilu)

– Miten Espoon kiertotalouden edelläkävijyyden tulisi näkyä asukkaille?

Lisää kirjoituksiani kiertotaloudesta löydät toisesta blogistani Naturaatiopisteestä:

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2017/08/27/kiertotalouden-globaalia-eettisyytta-pohdittava/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/05/05/kiertotalousoppia/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2014/12/10/kiertotalouden-mahdollisuuksista/

KELA kiertotalouden asialle?