Miten saada aikaan kestävyyden murros yhteiskunnassa – kirjasuositus

Elän ruuhkavuosien ytimessä ja pikkulapsiperheen arjessa tarvitaan aikuisille muutakin ajateltavaa kuin lapset ja työ. Minä saan energiaa lautakuntatyöstä, järjestötoiminnasta, musiikkiharrastuksesta ja lukemisesta. Luen vuorotellen tietokirjallisuutta ja kaunokirjallisuutta.

Joululomalla perehdyin systeemisiin muutoksiin kirjan ”Suomi seuraaville sukupolville – Taloudellisten murrosten käsikirja” avulla. Kirja kertoo käytännönläheisesti ja toteutuneita esimerkkejä käyttäen miten isompia yhteiskunnallisia uudistuksia voidaan saada aikaan.

Kirjan kiinnostavinta antia on osa 3, joka kertoo murrosten ja innovaatiopolkujen kehittymisestä uusiutuvan energian teknologioiden, rakennusten energiatehokkuuden, liikennejärjestelmän muutosten ja kestävän ravinnetalouden esimerkkien avulla.

Energiateknologioissa on hahmotettavissa kaksi keskeistä muutossuuntaa. Ensimmäinen on puuraaka-aineen käyttäminen siten, että saadaan enemmän lisäarvoa. Tästä esimerkkinä ovat toisaalta biojalostamot ja toisaalta korkean jalostusarvon tuotteiden, kuten lääkkeiden ja hienokemikaalien valmistaminen polttoaineiden sijaan.

Toinen muutossuunta on uusiutuvan energian monipuolistuminen. Tähän vaikuttavat puuenergian tuotannon kestävyyden reunaehdot. Kirjassa kerrotaan lämpöpumppualan, tuulivoiman ja aurinkoenergian muutospoluista.

Erityisen iloinen olen energiatehokkuutta käsittelevästä luvusta, sillä energiatehokkuus on jäänyt liian pienelle huomiolle niin tutkimuksessa kuin käytännössäkin. Suosittelen lukemaan ajatuksella ja kirjoitan aiheesta myöhemmin lisää.

Liikennejärjestelmän muutokset ovat olleet paljon esillä julkisuudessakin ja nähtäväksi jää, miten kirjassa kuvatut kolme innovaatiopolkua, biopolttoaineet, sähköiset ajoneuvot ja liikenne palveluna (MaaS) toteutuvat käytännössä. Liikennejärjestelmän muutos on myös todella olennainen ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Kestävä ravinnetalous on minulle maatilalla kasvaneena lähellä sydäntä. Kirjassa kuvatut murrokset antavat toivoa maailman ihmisten ruokkimisesta, vaikka kuvaus kaupan ja elintarviketeollisuuden asenteista herättää huolta.

Lämmin lukusuositus ja kiitos kirjoittajille Kati Berninger, Raimo Lovio, Armi Temmes, Mikko Jalas, Paula Kivimaa ja Eva Heiskanen!

Mainokset

Tuulivoiman tuki kannattaa

(kirjoitus julkaistu Merikarvia-lehdessä 5.3.2015)

Merikarvia-lehti 19.2.2015 kertoi, että Merikarvian kunta on esittänyt kiinteistöverolain muuttamista tuulivoimakuntia paremmin hyödyttäväksi. Vihreiden tuoreissa verolinjauksissa on esitetty samaa. Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa tulee korottaa, jotta voimaloiden sijaintikunnille kertyisi enemmän verotuloja.

Samassa Merikarvia-lehdessä Liisa Aittakari esitti tuulivoimasta väitteitä, jotka kaipaavat oikaisua. Veronmaksajien rahoilla tuetaan tällä hetkellä tuulivoimaa, mutta kirjoituksesta puuttui ne hyödyt, joita tukien vastineeksi saadaan. Sähkön hintaa on nimittäin alentanut juuri tuulivoima. Varsinkin hyvätuulisena päivänä tuulivoimatuotanto säästää sähkönkäyttäjän sähkölaskussa enemmän kuin sille maksetaan tukea (lisätietoa löytyy Energiakolmio oy:n julkaisusta tammikuulta 2015). Tuulivoiman tuen avulla siis saadaan halvempaa sähköä.

Sähkönhintavaikutuksen lisäksi tuulivoimalla on muitakin hyötyjä, esimerkiksi työllistävä vaikutus asentamisen ja huollon takia. Kotimaisen energian käyttö myös vähentää riippuvuutta tuontisähköstä ja parantaa Suomen vaihtotasetta. Varsinkin jos arvioidaan kokonaisuutta, on tuulivoima yhteiskunnalle kannattavaa. Lisäksi tuulivoiman tuotantotuki pienenee jo ensi vuonna. Tavoitteena tulee olla tuesta luopuminen asteittain, kun tuulivoimamarkkinat ovat kehittyneet ja alan kilpailukyky kasvanut.

Merikarvia-lehdessä on viime vuosien aikana käyty reipasta keskustelua tuulivoimasta. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja minusta on tärkeää rakentaa tuulivoimaa niin, että se on luontoarvojen ja sosiaalisten vaikutusten kannalta hyväksyttävää. Olen asunut jonkin aikaa Tanskassa ja siellä ainakin osataan rakentaa tuulivoimaa maisemaan ja asutukseen hyvin istuvalla tavalla. Näinä talousaikoina investointeja ei ole mitenkään liikaa tarjolla, joten toivon, että Merikarvian tuulivoimaprojektit toteutuvat myös asukkaita miellyttävällä tavalla.

Ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan Suomessa suurilla summilla erilaisten verotukien kautta. Tätä Vihreät haluavat lähteä purkamaan. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Ympäristöhaitallisia tukia purkamalla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita.

Kaarina Saramäki

maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Espoo

kesämerikarvialainen

Vihreiden taloustyöryhmän jäsen