Category Archives: Espoo

Pitkäjärven kunnostaminen ja lausuntoja – Ympäristölautakunnan kokous 14.3.2018

Posted on by
Vastaus

Kokousasioina oli kolme lausuntoa sekä vastaus Inka Hopsun valtuustoaloitteeseen Pitkäjärven kunnostamisesta. Hyväksyimme myös ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen viime vuodelta. Se on hyvä kooste laajasta tehtäväkentästä, joka ympäristökeskuksella on.

Ensimmäinen lausuntoasia koski Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018-2022 luonnosta ja oli sikäli erityisen kiinnostava, koska Espoon oma vastaava meluntorjunnan toimintasuunnitelma on valmisteltavana. Melupäästöjen vähentämiseksi ja rajoittamiseksi käytettävät keinot Helsingissä ovat monilta osin samanlaisia kuin Espoossa on jo käytössä tai suunnitteilla.

Toinen lausunto koski Ämmässuon alueen vesientarkkailua. Kolmas lausuntoasia koski niin ikään Ämmässuon aluetta. Lausuimme Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksesta koskien Ämmässuon siirtokuormausasemaa ja toiminnan aloittamislupaa. Lupaa haetaan rakennusjätteen, pakkausjätteen, energiajätteen ja puujätteen vastaanotolle ja siirtokuormaukselle. Jätteet ovat peräisin pääkaupunkiseudulta ja Länsi-Uudeltamaalta.

Merkitsimme myös tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Lahnuksen ampumaradan ympäristöluvasta. Hakemus tuli vireille 31.12.2008, joten prosessissa vierähti jopa yhdeksän vuotta.

Valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi kirvoitti keskustelua Espoon vesiensuojelusta ja erityisesti maatalouden päästöistä, joita pyritään vähentämään neuvonnalla ja yhteistyössä maanomistajien kanssa. Espoon Pitkäjärvelle ja Lippajärvelle tullaan laatimaan uusi kunnostussuunnitelma, jossa painopisteenä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeintä on peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentäminen mm. talviaikaista kasvipeitteisyyttä lisäämällä, sekä suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja hyödyntämällä. Asutuksen osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat viemäriverkoston toiminta- alueen laajentaminen sekä viemäriverkoston saneeraaminen.

Kokouksen yhteydessä hyväksyimme myös lautakuntasopimuksen kaudelle 2018-2021.

Advertisement

Vesiensuojelua, mikromuoveja ja nitraattiasetus – Ympäristölautakunnan kokous 15.2.2018

Posted on by
Vastaus

Lautakunta hyväksyi selonteon Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman seurannasta. Ohjelma on tehty vuosille 2016 – 2021. Espoon pinta-alasta on melkein puolet vettä. Espoolle on tärkeä suojella vesistöjään niin merta, järviä kuin pieniä virtavesiä ja lampia. Tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Ympäristön muuttuminen luo vesistöille uhkia, joista suurimmat ovat haitallisten aineiden ja ravinnekuormituksen kasvaminen sekä eliöiden elinalueiden laadun ja määrän väheneminen.

Toimenpideohjelma sisältää sekä lakisääteisiä toimia, kuten haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen, että vapaaehtoisuuteen tai yhteiskunnalta saataviin tukiin perustuvia toimia, kuten maatalouden vesiensuojelutoimet.

Viime vuonna on esimerkiksi päivitetty suojavyöhykesuunnitelma Espoonjoen ja Mankinjoen alueille, käyty kaupungin tonttiyksikön kanssa keskusteluja vuokrapeltojen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisesta ja esitetty vesiensuojelulliset hotspotit, joihin kaupungin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Toimenpideohjelman vauhdittamiseen tarvitaan lisää resursseja, esimerkiksi kunnostussuunnitelmien laatimiseen Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöalueille.

Lautakunta antoi lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelmasta. ”Suomen meriympäristön tila 2018” raportti on hyvä ja kattava. Eri toteuttajatahoilta tarvitaan kuitenkin lisää käytännön ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotta tavoitteisiin päästään.

Lautakunta hyväksyi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi vastauksen valtuutettu Helka Hosian ja 64 muun valtuutetun valtuustokysymykseen mikromuovien aiheuttamista haitoista. Mikromuovit olivat viime syksynä paljon mediassa esillä ja minäkin sain huolestuneita yhteydenottoja. Vastauksesta käy hyvin ilmi, miten monitahoisesta ongelmasta on kyse ja siksi ongelman torjumiseenkin tarvitaan monia keinoja. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja ennustan, että niin mikromuovit kuin muovien käyttö muutoinkin pysyvät ympäristöpolitiikan agendalla lähivuosina.

Lautakunta merkitsi tiedoksi yhteenvedon nitraattiasetuksen valvonnasta vuodelta 2017. Nitraattiasetuksessa on säädöksiä eläinsuojien lannan varastoinnista ja käsittelystä. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on esimerkiksi kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lantaa levitettäessä pellon tulee olla sula ja lumeton.

Espoon noin 60 eläinsuojasta suurin osa on talleja, ja niissä on noin 900 hevosta. Tallien ympäristötarkastuksia on tehty vuodesta 2001. Lähes kaikki tiedossa olevat tallit on tarkastettu. Tallien ympäristötarkastusten yhteydessä valvotaan myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksien toteutumista.

Espoossa on lukuisia talleja, joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Lisäksi espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitokselle hyödynnettäväksi energiantuotannon polttoaineena.

Pöytäkirja kokouksesta löytyy täältä.

Vuoden 2018 toimintaa ja valvonta-asioita – Ympäristölautakunnan kokous 25.1.2018

Posted on by
Vastaus

Ennen kokousta saimme kuulla katsauksen vuoden 2017 toimintaan ja tuloksiin ympäristökeskuksessa sekä perehdytystä ympäristökeskuksen viestintään.

Isoimpina kokousasioina käsittelimme vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa ja valvontasuunnitelmaa.

Toimintasuunnitelmalla toteutetaan myös Espoon strategiaa.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen muun muassa valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa.

Ympäristökeskus tekee vaikuttavaa työtä suhteellisen pienin resurssein. Kun otetaan huomioon, miten kunnianhimoisia tavoitteita Espoo on ympäristön osalta asettanut, tulisi työhön varata myös kunnon resurssit.

Viime syksyn talousarvioneuvotteluissa lisättiinkin ympäristökeskuksen määrärahoihin limnologin vakanssiin 60 000 euroa vuosille 2018- 2020 ja Bergön lintutornin rakentamiseen 20 000 euroa vuodelle 2018.

Tässä joitakin poimintoja vuoden 2018 toiminnasta:

  • Satamien jätehuoltosuunnitelmat tarkastetaan
  • Teknisen toimialan valmiussuunnitelma häiriötilanteiden varalle on tekeillä
  • Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa toteutetaan
  • Hulevesiohjelma valtuuston hyväksyttäväksi
  • Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma valmistuu
  • Ilmasto-ohjelman seurantaa ja jalkauttamista kaupungin yksiköihin jatketaan
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten valmistelu aloitetaan
  • Aloitetaan Espoo-tarinaan sisältyvän Espoon luonnonsuojelun toimenpiteiden (luonnonsuojelusuunnitelma) laatiminen
  • Vieraslajitalkoiden mahdollisia kohteita kartoitetaan vuonna 2018 myös uusilla alueilla
  • Ympäristökeskus osallistuu Espoon viheralueohjelman 2016 – 2026 ohjaustyöhön
  • Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa uusitaan Sorlammen luontopolun infotaulut
  • Villa Elfvik jatkaa ympäristökasvatustyötä sekä työtä koulu- ja päiväkotimetsien monimuotoisuuden säilymiseksi

Näistä poiminnoista voi huomata, että iso osa ympäristökeskuksen työstä on yhteistyötä kaupungin sisällä muiden yksiköiden tai ulkopuolisten tahojen kanssa. Ympäristöasioiden kokonaisvaltaisuus heijastuu tässä hyvin.

Toisena isona kokousasiana oli valvontasuunnitelman 2016-2020 tarkistus, vuoden 2017 valvontaohjelman toteutuminen ja valvontaohjelman vuodelle 2018 hyväksyminen.

Ympäristökeskus tekee noin 600 tarkastusta vuosittain. Vuonna 2017 tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 643. Asiantunteva ja riittävä valvonta on keskeistä ympäristöä kuormittavan toiminnan haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristökeskus valvoo niin roskaantumista, polttoaineasemia, hevostalleja kuin teollisuuslaitoksiakin.

Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirjat löytyvät täältä.

Miten Espoon strategia 2017-2021 suojelee ympäristöä?

Posted on by
1

Kaupungin toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä strategia. Se on keskeinen luottamushenkilöiden väline toiminnan ohjaamiseen. Käyn tässä blogitekstissä läpi strategian tärkeimpiä kohtia ympäristön kannalta.

Espoo-tarinassa todetaan muun muassa seuraavaa:

”Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus säilyvät. Lähiluonto, virkistysalueet, järvet sekä rantaraitti ja merellisyys ovat Espoon vahvuuksia, joita espoolaiset arvostavat. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema huomioidaan Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.”

Valtuustokauden 2017 – 2021 päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät monia ympäristötavoitteita. ”Ympäristö, rakentaminen ja liikenne” –otsikon alla tavoitteena on tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti mennään seuraavien toimien avulla:

– Päivitetään Espoon ilmasto-ohjelma siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Edistetään älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

– Edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

– Kehittyvä Kera on kansainvälinen esimerkki kiertotalouden digitaalisesta kaupunkialustasta, joka toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean -säätiön, Nokian ja useiden muiden yhteistyötoimijoiden kanssa.

Kestäviä ja innovatiivisia hankintoja olemme vihreiden toimesta edistäneet jo viime syksynä järjestämämme seminaarin avulla. Hankintoihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää päämäärätietoista kehittämistyötä.

Jotta Espoo voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on kaikissa lautakunnissa ja muissa elimissä huolehdittava, että strategian toimenpiteet toteutuvat. Myös Euroopan kestävimmän kaupungin tittelin pitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Espoo haluaa myös kaupungin kasvaessa huolehtia luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Siksi laaditaan Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet, joiden tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja jossa selvitetään mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Viime valtuustokaudella laaditun vesiensuojeluohjelman toteuttamista vauhditetaan.

Rakentamisen tavoitteissa korostetaan raideliikennettä ja ekologista rakentamista. Puurakentamista ja hiilivapaan energian käyttöä edistetään. Energiatehokkuutta parannetaan sekä julkisissa että yksityisissä kiinteistöissä ja rakennuksissa.

On mainiota, että energiatehokkuuden parantaminen nostetaan esiin. Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siksi siihen tulee panostaa tosissaan.

Liikenteen päästöjä vähennetään strategiassa kevyttä ja joukkoliikennettä edistämällä.

Poikkihallinnollisen Kestävä Espoo –ohjelman kuvauksen mukaan Espoo muun muassa toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Espoon mahdollisuuksista kiertotalouden edistämiseen kirjoitinkin blogissani jo aiemmin.

Espoon strategia asettaa mielestäni hyvät tavoitteet ja luettelee osan toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Paljon muitakin toimia toki tarvitaan. Nyt on virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kääriä hihat ja siirtyä käytännön toteutukseen.

 

Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoasioita – Ympäristölautakunnan kokous 14.12.2017

Posted on by
Vastaus

Kokoonnuimme tällä kertaa kauniissa ja tunnelmallisessa Villa Elfvikissä. Riitta Pulkkinen esitteli meille talon historiaa ja Espoon ympäristökasvatustyötä. Lautakuntaa kiinnosti kovasti muun muassa koulu- ja lähimetsät.

Kokouksessa hyväksyimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kahdesta HSYn ympäristölupahakemuksesta, joista ensimmäinen koski jätehuoltotoimialan kivenlouhintaa ja murskausta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa ja toinen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkien ja kuonien kaatopaikan toiminnan muuttamista ja laajentamista.

Luonnon monimuotoisuus

Päätimme, että luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaa päivitetään ja sitä täydennetään luonnonsuojelusuunnitelmalla siten, että se toteuttaa Espoo-tarinaan kirjattuja strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lumo-ohjelmassa tärkeimmiksi suojelutyötä tarvitseviksi kohteiksi on priorisoitu pienvedet lähiympäristöineen, ekologiset yhteydet ja vanhat metsät. Määrällinen tavoite luonnonsuojelualueille on 17 % pinta-alasta.

Ohjelmassa on suunniteltu käytännön toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja työohjelmatyyppisenä sitä täydennetään ja päivitetään seurannan perusteella.

Espoo-tarinan mukaan kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Lumo-ohjelman päivityksen yhteydessä laadittavan luonnonsuojelusuunnitelman tavoitteena on tukea olemassa olevia suojelukohteita ja löytää mahdollisuuksia täydentää luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.

Luonnon monimuotoisuuden ohjelma löytyy täältä.

Ilmasto-ohjelman seuranta ja Espoon päästökehitys

Espoon kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2016 kolme prosenttia edellisvuodesta. Verrattuna vuoteen 1990 Espoon kokonaispäästöt ovat kuitenkin nousseet 12 %. Espoon päästökehitys selittyy väestönkasvulla ja asukasta kohden laskettuna päästöt laskevat. Vuodesta 1990 laskua on jo 29 % ja vuodesta 2015 viisi prosenttia.

Kaukolämmön tuotanto aiheuttaa suurimman osa Espoon kasvihuonekaasupäästöistä, mutta liikenteen ja sähkönkulutuksen osuudet ovat myös suuret. Lisätietoa päästöistä HSYn sivuilla.

Syksyllä 2016 hyväksytyn Espoon ilmasto-ohjelman mukaan Espoo on sitoutunut

1) parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisäämään vähäpäästöistä liikkumista;

2) tekemään Espoosta toimivan pyöräilykaupungin;

3) vauhdittamaan korjaus-, lisä-ja täydennysrakentamista;

4) edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa;

5) edistämään maankäytön suunnittelulla vähäpäästöistä elämäntapaa ja

6) vähentämään kaupungin oman toiminnan ilmastovaikutuksia.

 

Seurannan perusteella suurin osa ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt ainakin jollain tavalla. Esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen edistäminen kaupungin omissa hankkeissa ja rakentajille tarjottava energiatehokkuusneuvonta kaipaavat kovasti petraamista.

Taloyhtiöiden energiaremonttien vauhdittamiselle pitäisi löytää selkeä vastuutaho. Espoo tarvitsee myös kokonaisvaltaisen maamassojen hallintastrategian, sekä kiertotalouden että hiilineutraalisuustavoitteen edistämiseksi.

Ilmasto-ohjelman toimenpiteet ovat hyvin suunniteltuja ja oikeansuuntaisia. Toimenpiteiden päivitys vastaamaan tiukentunutta tavoitetta olla jo vuonna 2030 hiilineutraali kaupunki, on kuitenkin tarpeen.

Ilmasto-ohjelma löytyy täältä.

Ympäristölautakunnan kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Lue myös muut syksyn 2017 kokousblogini:

https://kaarinasaramaki.fi/2017/11/23/ymparistolautakunnan-kokous-16-11-2017-meluselvitys-ja-nasselkarrinojan-putkittaminen/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/10/24/ymparistolautakunnan-kokous-11-10-2017-luontoretkia-ja-jatevedenpuhdistusta/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/09/20/ymparistolautakunnan-kokous-14-9-2017-keskustelussa-tyon-nakyvyyden-lisaaminen-ja-vesiensuojelun-resurssit/

https://kaarinasaramaki.fi/2017/08/27/ymparistolautakunnan-kausi-alkoi/

Ympäristölautakunnan kokous 16.11.2017: Meluselvitys ja Nässelkärrinojan putkittaminen

Posted on by
1

Ennen kokousta SITO:n asiantuntija Anne Kangasaho esitteli lautakunnalle pääkaupunkiseudun meluselvityksen tuloksia Espoon osalta.  Meluselvityksissä käytetään eri mittaustapoja: EU direktiivin mukaiset mittaukset tehdään 4 m korkeudesta ja kansalliset 2 metrin korkeudesta. Mittauskorkeus vaikuttaa tuloksiin esimerkiksi siten, että ylempänä maanpinnan vaimennus ja estevaimennus ovat pienempiä ja tulokset näin suurempia.  Melualtistujien määrän kasvu (+ 7 %) Espoossa selittyy asukasmäärän kasvulla. Rautateiden melulle altistuvien määrä on vähentynyt jopa 32 %. Kokouksessa käsittelimme Espoon ja Kauniaisten EU:n ympäristömeludirektiivin mukaista meluselvitystä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistellaan ensi kevään aikana ja siihen liittyen kuntalaisille avataan kysely alkuvuodesta. Myös suunnitelmaluonnos tulee myöhemmin nähtäville. Meluselvitys on luettavissa täällä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Nässelkärrinojan putkittamisesta kannatimme Nässelkärrinojan säilyttämistä avouomana ja sen kehittämistä hulevesi- ja tulvareittinä ilman putkittamista Espoon hulevesiohjelman tavoitteiden mukaisesti. Putkittaminen on nähty uhkana alueelle esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Niittykummun alueen ekologiaselvityksessä.

Lausunnossa Etelä-Suomen AVIlle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan laajentamisesta korostamme lupamääräysten merkitystä ja vähäisten ympäristövaikutusten takaamista tuotannon lisääntyessä. Lähtökohtaisesti on hyvä, että Fortum Power and Heat Oy lisää puupolttoaineen ja vähentää kivihiilen käyttöä Espoon laitoksissaan. Lausunnon yhteydessä keskustelimme hetken eri energiamuodoista ja muun muassa geotermisen energian kehittämisestä.

Lautakunnan seminaari päätettiin järjestää tammikuussa lautakuntasopimuksen valmistelemiseksi. Lautakuntasopimuksen tarkoitus on jäsentää lautakunnan työtä, auttaa varmistamaan työn strategisen ohjauksen ja asettamaan tavoitteet lautakuntatyölle sekä ehkäistä liian pieniin yksityiskohtiin takertumista. Sopimuksen taustalla on myös Espoon strategia tälle valtuustokaudelle. Mitkä ympäristökysymykset sinusta ovat tärkeimpiä seuraavan neljän vuoden aikana Espoossa ja millaisia toimia nämä kysymykset kaipaavat?

Saimme myös tiedoksi ympäristökeskuksen antamia lausuntoja, kirjelmiä ja päätöksiä. Esimerkiksi lausunto Kaisusta eli Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta on erinomaisen napakka. Kaupunkien ilmastotyön tueksi tarvittaisiin kunnianhimoisempia tavoitteita ja lisää konkretiaa. Ympäristölautakunnan kokouspöytäkirja löytyy täältä.

Kiertotalouskauppakeskus Espooseen?

Posted on by
Vastaus

Ruotsin Eskilstunassa toimii kauppakeskus, joka toteuttaa kiertotaloutta käytännössä. Kaikki liikkeet ovat joko kierrätyksen, uudelleenkäytön tai muiden ekologisten periaatteiden mukaan toimivia. Koska saamme Espooseen tällaisen tulevaisuuden kauppakeskuksen, Kiertotaloustavaratalon? Uudelleenkäyttöön  ja kierrätykseen toimintansa perustavien yritysten lisäksi Kiertotaloustavaratalosta löytyisi esimerkiksi erilaisia korjauspalveluita, ekokampaamo, ekopesula ja kasvis- sekä hävikkiruokaravintoloita.

Meillä Espoossa ja pääkaupunkiseudulla Kierrätyskeskus tekee hyvää työtä, mutta kaupallisessa mielessä sen toimipisteiden sijainnit eivät ole parhaita mahdollisia. Lisäksi toimialalle mahtuisi lisää yksityisiä toimijoita. Yrittäjiä Kiertotaloustavarataloon varmasti löytyisi, kun tilat olisivat olemassa. Voisiko edes yksi kerros jostain kauppakeskuksesta, vaikkapa uudistettavasta Lippulaivasta tai vaikkapa Heikintori olla omistettu kiertotalouden ajatukselle? Lähtisikö kauppakeskusten omistaja kaupungin kumppaniksi kiertotaloudessa? Esimerkiksi käytettyjen vaatteiden kaupalle sijainti on todella olennainen asia. Tilojen varaaminen kiertotalousyrityksille hyvällä sijainnilla olisi kaupungille yksi konkreettinen keino edistää kiertotaloutta.

Täällä vielä juttu ja video Eskilstunan ReTunasta Maailman talousfoorumin sivuilla.

Lue myös, millä muilla keinoin veisin Espoota kohti kiertotaloutta.

Ympäristölautakunnan kokous 11.10.2017: luontoretkiä ja jätevedenpuhdistusta

Posted on by
1

Espoon ympäristölautakunta kokoontui 11.10.2017 melko lyhyen, mutta sitäkin kiinnostavamman esityslistan kera. Ennen kokousta saimme hyvän perehdytyksen siihen, miten ympäristökeskus vaikuttaa maankäyttöön ja kaavoitukseen, ilmastotyöhön sekä ympäristökeskuksen tukipalvelutyyppiseen toimintaan. Ympäristökeskus esimerkiksi kouluttaa yli 500 ekotukihenkilön verkostoa ja tuottaa suoraan kaupungin johtoryhmälle tietoa Espoon ympäristöasioista. Paikkatiedon saatavuus on parantunut huikeasti määräaikaisen paikkatietoasiantuntijan aloitettua ja tämä on nopeuttanut kaupunkisuunnittelijoiden työtä. Toivon, että tämä muille hallinnonaloille tärkeä tehtävä vakinaistetaan lähivuosina. Uskon, että maksaa itsensä takaisin muiden työmäärää keventämällä ja nopeuttamalla.

Kokouksessa käsittelimme raporttia ympäristölautakunnan järjestämistä luontoretkistä vuonna 2017. Retket järjestää Villa Elfvikin luontotalo ja ne ovat olleet ilahduttavan suosittuja, eikä ihme, sillä Espoossa on runsaasti erinomaisia retkikohteita. Järjestetyt retket ovat  hyvä tapa tehdä lähiluontoa tutuksi. Erityisen tärkeitä ovat minusta päiväkodeille, kouluille ja lapsiperheille suunnatut retket.

Saimme tiedoksi yhteenvedot jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2016. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat niille annetut puhdistustavoitteet ja tilanne on parantunut edellisistä vuosista, jolloin yleensä muutama puhdistamo on jäänyt tavoitteista. Suunta on siis oikea.

Erikseen käsittelimme HSYn raporttia Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla vuonna 2016, joka löytyy täältä. Raportissa käydään läpi HSYn Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen tilanne sekä yleistä jätevedenpuhdistukseen liittyen. Kiinnostava raportti, kannattaa tutustua.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden jätevesimäärä vastaa lähes 1,1 miljoonaa asukkaan kuormitusta. Suomenojan osuus on tästä vajaa neljännes. Suomenojalla puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Suomenojalta käsitellyt jätevedet johdetaan 7,5 km pitkässä tunnelissa ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Suomenojan puhdistamo saavutti ympäristöluvan mukaisen puhdistustason. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,3 milj. m3, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Gasum Oy jalostaa Suomenojan biokaasusta liikennepolttoainetta. Suomenojan  puhdistamo ajetaan alas sen jälkeen kun Blominmäen puhdistamo on aloittanut toimintansa, mikä tapahtuu suunnitelmien mukaan vuonna 2020. Erityisellä kiinnostuksella luinkin raportista tutkimushankkeista rejektivesien erilliskäsittelystä, fosforinpoiston tehostamiseksi ja ravinteiden talteenottamiseksi. Näistä saadaan tärkeää tietoa Blominmäen puhdistamoa varten ja aion perehtyä tarkemmin erityisesti ravinnekierrätyshankkeiden tuloksiin. Nyt onkin niin sanotusti momentum tehdä Espoosta ravinteiden kierrätyksen mallikaupunki kun Blominmäen puhdistamoa valmistellaan. Fosfori on arvokas ja vähenevä luonnonvara ja Suomi on ylipäätään vielä kaukana tavoitteistaan ravinnekierrätyksen saralla. Lisää tietoa kansallisesta ravinteiden kierrätyksen tilanteesta ja tarvittavista ohjauskeinoista löytyy esimerkiksi täältä.  Fosforinkierrätys sopisi minusta hyvin yhdeksi Espoon kiertotaloustyön toimenpiteeksi.

Miten Espoo siirretään kiertotalouteen?

Posted on by
2

Espoo-tarina eli Espoon tuore strategia (löytyy täältä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina) sisältää maininnan, että Espoo on kiertotalouden edelläkävijä. Avaan seuraavassa lyhyesti sitä, miksi maininta on tärkeä ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta kiertotalouden edelläkävijäksi päästään.

Kiertotalous tarkoittaa resurssien ja materiaalien käytön tehostamista siten, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotalous on siis paljon enemmän kuin jätteiden kierrätystä. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kiertotalous vahvistaa taloutta. Sitran teettämän arvion mukaan kiertotalous tarjoaa pelkästään Suomessa 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä.

Yritystoiminta ja innovaatiot eivät yksin riitä kiertotalouden edistämiseen, vaan tarvitaan myös esimerkiksi tutkimusta ja poliittisten päättäjien aktiivisuutta. Yrityksille on tärkeää, että kiertotalouden ratkaisuille on kysyntää ja tähän voidaan vaikuttaa kunnissa esimerkiksi hankintojen avulla.

Espoon näkökulmasta kiertotalous tukee kaupungin muita ympäristötavoitteita. Erityisesti kiertotalous auttaa ilmastopäästöjen vähentämisessä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Espoo onkin asettanut uudessa strategiassa sangen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monesti kiertotalouden yhteydessä mainitaan mittavat työllisyyshyödyt, mutta niistä tarvitaan tarkempia selvityksiä niin kansainvälisesti kuin Suomen tasolla. Uskallan kuitenkin arvioida, että myös Espoossa kiertotalouden edistäminen loisi työpaikkoja. Espoolla on hyvät edellytykset edistää kiertotaloutta, koska kuten edellä mainitsin, kiertotaloutta tukevia tavoitteita on asetettu juuri hiljattain ja ilmapiiri vaikuttaa aiheelle suotuisalta. Kaupungin päättäjillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa kiertotaloutta edistäviin tekijöihin ja näitä mahdollisuuksia kannattaa nyt käyttää.

Mitä Espoossa sitten tarvitaan kiertotalouteen siirtymiseksi? Ensinnäkin tarvitaan selkeiden tavoitteiden asettamista ja johtajuutta. Lisäksi tarvitaan kiertotalousajattelulle kehikko, jonka voisi jakaa vaikka sisäisiin ja ulkoisiin kiertotaloustoimiin. Espoon sisäisillä toimilla tarkoitan kaupunkiorganisaation toimia. Tulisi määritellä kunkin tahon rooli (esimerkiksi opetustoimi, hankintakeskus, tekninen toimi jne) ja mahdollisuudet kiertotalouden edistäjänä. Ulkoinen kiertotalouden määrittely tarkoittaa tärkeimpien kumppanien tunnistamista ja sitä millainen toimintaympäristö mahdollistetaan esimerkiksi kaavoituksella, maankäytön suunnittelulla ja liikennesuunnittelulla.

Kokeilut ja pilottialueet kuten Espoon strategiassakin mainittu Kera ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, jos todella halutaan edelläkävijäksi. Kiertotaloutta ei tulisi tarkastella vain erillisenä kehittämiskohteena jollain yhdellä alueella tai yhdellä toimintasektorilla.

Kansainvälisesti paljon työtä kiertotalouden eteen on tehnyt Ellen McArthur Foundation, joka hiljattain julkisti tiiviin ja helppotajuisen selvityksen kaupunkien roolista kiertotaloudessa. (https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Cities-in-the-CE_An-Initial-Exploration.pdf) Julkaisussa kuvataan kiertotalouden elementtejä kaupungissa ja poimin tähän muutamia avainsanoja.

  • Rakennettu ympäristö (modulaarinen, joustava, terveet materiaalit, minimoidaan neitseellisten raaka-aineiden käyttö, energian ja ruoan tuotanto sekä suljetut kierrot)
  • Energiantuotanto (uusiutuva, paikallinen, hajautettu)
  • Liikkuminen (sähköistä, jakaminen, automaatio, julkinen liikenne, Kutsuplus-tyyppiset palvelut)
  • Urbaani biotalous (ravinteiden palauttaminen maahan, ruokahävikin minimointi)
  • Paikallinen tuotanto (miten kannustetaan, digitaalisuus, materiaali- ja resurssipankit)

Yllä luetelluista kiertotalouden elementeistä osassa Espoo on jo pidemmällä ja osassa tarvitaan enemmän toimenpiteitä. Seuraavassa nostan esille joitakin näkökulmia, joita Espoossa voisi miettiä. Lista ei ole tyhjentävä ja toisaalta kaikki näkökulmat eivät välttämättä osoittaudu tarkemmassa pohdinnassa Espoossa olennaisiksi.

Pohdittavaa:

– Millaisia kiertotalouskriteerejä julkisiin hankintoihin tulee asettaa? Mitkä hankinnat olennaisimpia?

– Ketkä ovat Espoon kumppaneita kiertotaloudessa? (ei vain perinteiset jäte- ja kierrätysalan toimijat, vaan laajemmin esimerkiksi rahoitussektorin rooli?)

– Miten otamme huomioon erityisesti isot materiaalivirrat ja mitkä ovat kaupungin keinoja materiaalivirroittain?

– Miten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan käyttää uusiomateriaalia ja vähentää jätteiden syntymistä?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta palveluissa?

– Miten hyödynnämme digitaalisuutta sisäisten kiertojen mahdollistamisessa? (esimerkiksi huonekalukierrätys Vantaan tyyliin, maamassapankki jne)

– Miten paikallinen energiantuotanto ja julkinen liikenne voisi edistää kiertotaloutta?

– Miten kaupunki voisi edistää jakamistaloutta ja toisaalta millaisia vaikutuksia jakamistaloudella on kaupungin toiminnalle?

– Millaisia kiertotalouden edistymistä mittaavia indikaattoreita ja millaista tutkimustietoa tarvitsemme?

– Millaista koulutusta kiertotaloudesta tarvitsemme?

– Miten edistämme työllisyyttä kiertotalouden avulla?

– Miten luomme kuluttajille mahdollisuuksia toimia myös tuottajina (uusiutuva energia, ruoka jne)?

– Miten edistämme ravinteiden kiertoa ja esimerkiksi fosforin kierrätyskokeiluja?

– Miten edistämme vesikiertotaloutta?

– Miten edistämme haitallisten kemikaalien saamista pois kierrosta?

– Mitä kiertotalouden saralla on tärkeintä edistää ensimmäisenä? Entä helpointa? (esimerkiksi ruokahävikin vähentämisestä jo kokemusta, hiekoitushiekan puhdistuskokeilu)

– Miten Espoon kiertotalouden edelläkävijyyden tulisi näkyä asukkaille?

 

Lisää kirjoituksiani kiertotaloudesta löydät toisesta blogistani Naturaatiopisteestä:

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2017/08/27/kiertotalouden-globaalia-eettisyytta-pohdittava/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/05/05/kiertotalousoppia/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2014/12/10/kiertotalouden-mahdollisuuksista/

https://naturaatiopiste.wordpress.com/2015/11/26/kela-kiertotalouden-asialle/

Ympäristölautakunnan kokous 14.9.2017: keskustelussa työn näkyvyyden lisääminen ja vesiensuojelun resurssit

Posted on by
1

Ennen kokousta kuulimme teknisen toimen johtaja Olli Isotalon terveiset lautakunnalle. Isotalo korosti lautakunnan työn tekemistä näkyvämmäksi. Ympäristökeskus tekee paljon kaupungin muita toimijoita tukevaa ja asioita mahdollistavaa työtä kaupunkiorganisaation sisällä ja Isotalo kiittelikin yhteistyön ympäristökeskuksen kanssa sujuvan hyvin. Hän myös korosti yhteistyön ja hyvän työnjaon merkitystä ympäristölautakunnan ja poikkihallinnollisen Kestävä Espoo kehitysohjelman välillä. Sitä olenkin ympäristölautakunnan puheenjohtajana heti kauden alusta ollut edistämässä osallistumalla myös kehitysohjelman kokouksiin. Meillä on Espoossa todella hyvät edellytykset edistää muun muassa ilmastotyötä ja kiertotaloutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Ennen kokousta saimme myös perehdytystä lautakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kokousasioina käsittelimme lautakunnan toimintasuunnitelmaa ja taousarviota vuodelle 2018 sekä annoimme lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon diakoniasäätiön ympäristölupahakemuksesta ja Espoolle Bergön osayleiskaavaehdotuksesta.

Toimintasuunnitelmasta näkyy, miten monipuolista on Espoon ympäristökeskuksen työ. Vesiensuojelua painottaa nyt myös uusi valtuusto Espoon strategiassa ja vesiensuojelun toimenpideohjelman kohdalle ympäristölautakunnan toimintasuunnitelmaan lisättiin ehdotuksestani maininta muoveista ja mikromuoveista, joiden päätyminen vesistöihin on nyt noussut ajankohtaisena aiheena esiin. Lisäksi lautakunta halusi toimintasuunnitelmaan selkeämmän maininnan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimialan laajuudesta.

Talousarvion yhteydessä lautakunta päätti yksimielisesti esittää uutta limnologivirkaa perustettavaksi. Espoossa on päässyt ruuhkautumaan vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin liittämisen vapautushakemusten käsittely. Ympäristökeskus käsittelee vuosittain noin 140 tällaista hakemusta ja määrä on todella suuri verrattuna naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja Vantaaseen. Espoossa osa hakemuksista on myös erityisen hankalia, kun katujen rakentamista vanhoille asemakaavoitetuille alueille on rästissä, valumavesistä voi tulla kiistaa ja kiinteistön liittäminen jälkikäteen hulevesiviemäriin on kallista. Tämä hakemusten ruuhkatilanne olisi tärkeää purkaa sekä asukkaiden että ympäristön näkökulmasta. Ympäristökeskus tarvitsee toimintaansa riittävät resurssit. Tärkeää olisi, että resursseja riittäisi myös vesiensuojelun kehittämistehtäviin ja näenkin ristiriidan resurssitilanteen ja sen välillä, että vesiensuojelun toimenpideohjelma on mainittu Espoon strategiassakin yhtenä tärkeänä toimenpiteenä. Strategian painotusten pitäisi näkyä myös käytännössä. Vesiensuojeluohjelman toimenpiteet koskevat myös muita toimijoita kaupungin organisaatiossa kuin ympäristökeskusta, mutta hyvin monessa toimenpiteessä tarvitaan kuitenkin myös ympäristökeskuksen työntekijöiden asiantuntemusta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi aikaa täytyy jäädä myös  kehittämistyöhön.

Olen tyytyväinen ympäristölautakunnan kauden alkuun, sillä meillä on hyvä ja keskusteleva lautakunta. Uskon, että saamme hyvässä yhteisymmärryksessä nostettua ympäristöasioiden näkyvyyttä Espoossa.