Viime aikoina olen törmännyt useampaan keskusteluun, jossa ollaan huolissaan siitä, että meneillään oleva teknologinen murros etenee ikään kuin hallitsemattomasti. On hyvä huomata, että ei ole olemassa pause- tai stop- nappulaa, jolla voisimme laittaa kehityksen tauolle siksi aikaa, että kaikki pääsevät kyytiin mukaan. 

Huolta on noussut mm siitä, että tekoälyyn perehtyminen on jätetty yksilöiden harteille. Työnantajien onkin syytä herätä. AI Finland julkaisi keväällä selvityksen suomalaisten yritysten tekoälyvalmiudesta ja noin puolella ei ollut vielä mitään strategiaa. Ehkä se heijastuu tässä, että osa ihmisistä tuntee olevansa omillaan asian kanssa. 

Lisäksi on esitetty huolta, että pitääkö kaikkien nyt innostua ja ymmärtää teknologiaa jotenkin pintaa syvemmältä. Suuri osa käyttää arjessaan reittioppaita, mobiilipankkia ja erilaisia työnantajan järjestelmiä sujuvasti ilman tarvetta ymmärtää, että miten ne on rakennettu. Samalla olen törmännyt moneen keskusteluun, joissa riemuitaan, että nyt nekin, jotka eivät osaa koodata, voivat tekoälyn avulla koodata omia sovelluksiaan. Kaikkien ei minusta tarvitse tai kannata tehdä omaa sovellusta, mutta jollain lailla teknologiaa on tarpeen ymmärtää laajemmin kuin ennen. 

Ehkä isoimpana huolena esille nousee muutaman suuren toimijan merkittävä valta. Moni heräsi riskeihin, kun Clauden parhaan version käyttö kiellettiin muilta kuin amerikkalaisilta. Jos liiketoimintasi on rakennettu täysin jonkin ison yhtiön kielimallista riippuvaiseksi, on varmasti tarpeen tehdä analyysiä riskeistä ja vaihtoehdoista. 

Teknologinen murros ei etene lineaarisesti ja tiellä voi olla isompia ja pienempiä edelläkuvatun kaltaisia kuoppia. Mutta murros etenee kuitenkin. Korostan aina sitä, että mietitään ensin ne maailman ongelmat, joita ratkaisemme ja vasta sen jälkeen niihin sopivat keinot ja siinä tekoäly astuu kuvaan. 

Kysymykseen, pitääkö olla huolissaan vastaan, että olen enemmän huolissani ilmastonmuutoksesta, luontokadosta, turvallisuudesta, demokratian tilasta ja eriarvoisuuden kasvusta maailmassa, kuin tekoälymurroksesta sinällään. Ja haluaisin, että tätä murrosta käytettäisiin kaikin tavoin hyväksi näiden globaalien ongelmien ratkomiseen. Tämä ajatus on NaturAIn taustalla.

#AI #teknologiamurros #AIFinland 

Tiesitkö, että jokaisella kuikalla on yksilöllinen tunnistettava ääni? 

Suomen Luonnon uusimmassa numerossa on hieno artikkeli kotijärvellään kuikkia pitkään seuranneesta Pekka Lehtosesta. Hän kertoo, miten jokaisella kuikalla on yksilöllinen tunnistettava ääni. https://suomenluonto.fi/artikkelit/kuikan-kutsu/

Kuikan ikonisen äänen takia olemme nimenneet NaturAI:n porukan kesken ensimmäisen tekoälymallimme Gaviaksi. https://naturai.fi

NaturAI Oy datassa näkyy myös, miten kuikkien lisäksi muillakin saman lajin linnuilla on persoonallisia ääniä. Lehtonen kertoo, miten äänimaailma on antanut hänelle paljon. En voisi olla enemmän samaa mieltä. Vaikka yliopistoissa tehdäänkin arvokasta bio/ekoakustiikan tutkimusta, näen tällä saralla myös paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. 

Ekoakustiikka yhdistettynä uuteen teknologiaan voi kertoa lajien esiintymisen lisäksi paljon syvällisempääkin tietoa. On hienoa kehittää uusia ratkaisuja, jotka voivat auttaa tekemään parempia ja tietoon pohjaavia päätöksiä maankäytön ja luonnonhoidon saralla. 

Miten sinä hyödyntäisit luonnon äänidataa? Ole yhteydessä, niin kehitetään yhdessä. 

#ekoakustiikka #NaturAI #luonto #AI #maankäyttö #suomenluonto

Kasvatustieteen professori Sanna Järvelä kirjoitti Suomen Kuvalehdessä erinomaisesti tekoälystä ja siitä, miten ihmisen ja koneen muodostama yhteinen älykkyys on väline ratkaista aikamme suuret haasteet ja rakentaa tulevaisuuden taitoja.

Keskustelu tekoälystä keskittyy minustakin välillä liikaa uhkiin. Kuten Järvelä kirjoittaa, on tärkeä keskustella siitä, miten tekoäly muuttaa työmarkkinoita, työpaikkoja ja miten se vaikuttaa oppimiseen, heikentääkö ja passivoiko.  Sen lisäksi Järvelä korostaa ymmärryksen kehittämistä siitä, miten ihmiset ja tekoäly voivat toimia yhdessä ja mitä se edellyttää oppimiselta ja yhteiskunnalta. 

Tekoälyllä on kasvava rooli yhteiskunnassa, halusimme tai emme. Siksi on hyvä miettiä, miten ja mihin tekoälyä käytetään. Ja toisilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin toisilla. Teknojäteillä on valtava määrä dataa, jota voidaan käyttää hyviin ja järkeviin tarkoitusperiin tai sitten ihmiskunnan tulevaisuutta heikentäen. Tähän pitää pystyä vaikuttamaan. 

Kun uudesta ollaan innoissaan, syntyy tohkeissaan lieveilmiöitä. Yksi tällainen on kommunikaation heikentyminen. Ainakin minä keskustelen mieluummin oikean ihmisen kuin botin kanssa. Jopa Linkkariviestejä tulee nykyään boteilta.Sen kyllä huomaa, kun oikean ihmisen nimissä saa botilta tulevia viestejä. 

Ehkä tällaisen myyntiviestinnän osalta riittää, jos edes osa botin viesteistä menee oikealle taholle. Mutta vaikuttaa siltä, että riski päätyä myymään putkimiehen palveluita putkimiehelle, tai kuten minun tapauksessani, tekoälypalvelua tekoäly-yrittäjälle, on jonkin asteinen. 

Tässäkään tapauksessa syy ei ole tekoälyn, vaan sen, miten ja mihin ihminen sitä käyttää. Ja ehkä ihan kaikkien on hyvä ymmärtää, ettei edes tekoäly tuo varsinaisesti ilmaisia lounaita tai tee kaikkea työtä. Elämässä tarvitaan edelleen ihan raakaa työtä, ajattelua, opettelua ja vaivannäköä. Tekoälyn avulla se vaan voi olla luovempaa ja innostavampaa. 

Voimme myös päättää, annammeko esimerkiksi Linkkarin ja netin täyttyä tekoälyn ideoimista ja sanoittamista teksteistä, jotka usein ovat sisällöllisesti melko tyhjiä, vai jaammeko toisillemme luovuutemme ja osaamisemme antia. Toki tekoäly voi olla hyvin käytettynä siinäkin oiva tuki. 

#AI #luovuus #kommunikaatio #oppiminen