Category Archives: sijoittaminen

Why companies need climate and environmental scenario analysis

Posted on by
Vastaus

The European Banking Authority (EBA) has published its Guidelines on Environmental Scenario Analysis. 

https://www.eba.europa.eu/publications-and-media/press-releases/eba-publishes-its-final-guidelines-environmental-scenario-analysis

Many in my network working in the banking sector are already familiar with these developments, but their implications for other industries are far less widely recognised. Although addressed to banks and investment firms, these guidelines may have implications beyond the financial sector. As the EBA notes, ”climate and other environmental risks, such as extreme weather events, ecosystem degradation, and growing pressures on land and water resource, pose considerable challenges for the economy”. These risks are already driving economic transitions that affect financial institutions and the companies they finance.

The guidelines outline expectations for how credit institutions and investment firms should assess their resilience to environmental risks, primarily climate-related physical and transition risks, through scenario analysis. Scenario analysis evaluates how different plausible futures might affect an institution’s strategy, operations, and risk exposure. It can be a straightforward “what if” exercise or a more advanced analysis backed by data, models, and narrative pathways. In all cases, it is designed to help organisations anticipate risks, strengthen preparedness, and identify emerging opportunities.

Environmental risks are becoming more material and can influence every financial-risk category. By setting common EU-wide expectations, the EBA aims to improve how these risks are recognised, assessed, and integrated. Although the guidelines are directed at banks, they may also influence the expectations placed on companies that rely on external financing, including how they assess environmental risks and the resilience of their business models.

Being proactive now helps companies stay ahead of evolving requirements, supervisory expectations, and market pressures. Conducting environmental scenario analysis can support access to capital, strengthen strategic planning, and offer a competitive edge as the transition to a low-carbon, resource-efficient economy accelerates. 

It is important not to underestimate the potential economic and business impacts of climate change and nature loss.

#biodiversity #climate #scenario #eba #banking #esgrisk #climaterisk #adaptation 

An overview of adaptation taxonomies

Posted on by
Vastaus

Already in the early stages of the EU Taxonomy I was specifically interested in the adaptation criteria. And also a bit worried how companies would succeed to use them. For me they seem somewhat complicated without clear thresholds such as those included in the mitigation criteria. When the EU taxonomy was being formulated, adaptation didn’t gather significant attention.

I’m thankful for a true adaptation specialist Maaria Parry who recommended this analysis of adaptation taxonomies (written by University of Oxford experts) to me. Climate adaptation is a must whether we want it or not.

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4874598

Here are some main points of the analysis which I find important.

  • There are 24 adaption taxonomies published in the last four years
  • Growing adaptation finance gap is around 194-366 billion USD per year
  • The lack of understanding and standardized definitions of what is and is not adaptation is one of the barriers to adaptation finance
  • A difference to mitigation is that adaptation is location-specific and dynamic and requires a process-based component

In the analysis some common features and differences of the 24 adaptation taxonomies are pointed out.

  • Taxonomies include typically activities that are adapted and activities that enable adaptation
  • Some include even a third type of activity, activities that share goals with adaptation and development
  • Certain principles are common, such as risk assessment, DNSH, plans and targets
  • The least mentioned principle is alignment with net-zero
  • Some taxonomies include a list of eligible activities and some not
  • There is also variation in the sectoral coverage, eg the EU Taxonomy misses some sectors relevant for adaptation, such as agriculture

As recommendations the analysis suggests clear international principles for taxonomy development, richer lists of eligible activities and through forming a global inventory of adaptation investments addressing the question ’what is an effective adaptation intervention for a specific climate-related risk and specific asset type?’

Thanks for an interesting paper and I recommend all interested in climate risks, resilience and adaptation to read this and pay attention to finance taxonomies possible role in making our societies and businesses more climate resilient. Still a lot to achieve there I guess.

#eutaxonomy #taxonomy #adaptation #resilience #sustainablefinance #comparison #futuredevelopment #climate

Ilmastotoimiin tarvitaan sijoittajien panosta

Posted on by
Vastaus

Minun ja Finanssivalvonnan Mikko Sinersalon kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 4.3.2019

Ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat investoinnit ovat niin mittavia, että niitä ei kyetä kattamaan pelkästään julkisin varoin. Yksityisten sijoittajien kannattaa olla ajoissa mukana.

Finanssisektorin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole vielä saanut riittävästi painoa julkisuudessa. Keskustelu on keskittynyt poliittisten toimien lisäksi uhkakuviin ja yksittäisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin. Vaadittavien muutosten rahoittaminen on sen sijaan jäänyt liian vähälle huomiolle.

Pelkästään vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopassa tarvitaan vuosittain 200 miljardin euron lisäinvestointeja energiatehokkuuden parantamiseen, vähähiiliseen liikenteeseen ja puhtaan energian tuotantoon. Summa on lähes nelinkertainen verrattuna Suomen valtion vuosibudjettiin, joka on noin 55 miljardia ­euroa. Tällaista investointivajetta ei kyetä kattamaan julkisin varoin, vaan tarvitaan myös yksityisten sijoittajien osallistumista.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime lokakuussa raportin, jonka mukaan maapallon lämpötila on jo noussut asteella esiteollisesta ajasta. Lämpenemisen jatkuessa nykyistä vauhtia, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään jo vuosisadan puoleenväliin mennessä. Tästä selvästi nopeampi lämpeneminen olisi tuhoisaa yhteiskunnalle ja luonnolle. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia tarvitaan siksi kaikkialla yhteiskunnassa.

Valtiot ovat heränneet ongelman vakavuuteen, mitä varsinkin Pariisin ilmastosopimus kuvastaa. Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöistä saatiin sopu Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa joulukuussa. Valtioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt ja kunnat, ovat tehneet runsaasti erilaisia ilmastositoumuksia ja -aloitteita.

Vihreä sijoittaminen miellettiin aiemmin jossain määrin hyväntekeväisyydeksi, eikä se sellaisenaan herättänyt kiinnostusta pelkän tuoton ja riskin varassa toimivilla sijoitusmarkkinoilla. Kestävään maailmaan siirtyminen merkitsee kuitenkin valtavaa teknologian ja talouden murrosta. Se tulee ravistelemaan myös sijoittamista, joten viimeistään nyt ajattelun tulee muuttua.

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä teknologinen kehitys synnyttää uusia, nopeasti yleistyviä puhtaita toimintamalleja vanhojen, saastuttavien toimien sijaan. Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän teollisuuden arvo on nykyisin noin 25 biljoonaa dollaria. On aiheellista kysyä, miten tälle omaisuudelle käy tulevaisuudessa.

Sijoittajan kannalta käynnissä olevat muutokset ovat sekä uhka että mahdollisuus. Nopea ja valpas sijoittaja tiedostaa mahdollisuudet, mutta vanhoihin teknologioihin nojautuvalle sijoittajalle voi käydä heikosti. Hiilikaivoksen omistajalla on edessä varsin erilaiset ajat kuin tuulivoimaa painottavalla sijoittajalla.

Käynnissä olevaa murrosta voi havainnollistaa kotimaisella esimerkillä: ostitko Nokian osakkeita vuoden 1992 syksyllä vai juuri ennen ensimmäisen iPhonen esittelyä?

Yksityiset sijoittajat ovat nähneet vihreät hankkeet jossain määrin ­ongelmallisina sijoituskohteina. Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ei ole tiedotettu riittävästi, ja vihreiden sijoitusten tuotto on ollut toistaiseksi vaatimatonta.

EU:n komissio julkaisi vuosi sitten kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman, jolla pyritään helpottamaan vihreisiin kohteisiin tehtäviä sijoituksia ja lisäämään ilmastoriskien läpinäkyvyyttä. Kun ilmastoriskien hallinnointi paranee ja päästökauppa tehostuu, vihreiden hankkeiden houkuttelevuus lisääntyy ja päästöjä aiheuttavien sijoituskohteiden kannattavuus heikkenee.

Kotimaisten sijoittajien tulee olla hereillä ja kartoittaa ilmastoriskejä jo ennen kuin säännökset edellyttävät sitä. Suomalaisen finanssialan lähtötilanne käynnissä olevaan muutokseen on onneksi erinomainen, ja osa sektorin toimijoista on maailman mittakaavassakin alansa parhaita osaajia.

Lisäksi kotimaisia sijoittajia tukee se, että meillä on hyvin toimiva yhteiskunta ja erittäin koulutettu väestö. Tämä helpottaa osaltaan nopeisiin muutoksiin sopeutumista.

Suomalaisille sijoittajille on siis jaettu ilmastonmuutoksen torjumiseen osallistumisen kannalta hyvät kortit. Nyt on vain päätettävä, miten ne pelataan.

Kaarina Saramäki ja Mikko Sinersalo

(Saramäki on neuvotteleva virkamies ympäristöministeriössä ja Sinersalo riskiasiantuntija Finanssivalvonnassa. He toimivat Suomen edustajina ­komission kestävän rahoituksen jäsenmaiden asiantuntijatyöryhmässä.)