Category Archives: kestävä rahoitus

⭐ Huomioita taksonomiaraportoinnista ⭐

Posted on by
Vastaus

Komissio julkaisi joulukuussa 2025 ohjeluonnoksen Omnibus-sääntelyn soveltamisesta taksonomiaraportointiin.

Ohje vahvistaa tulkinnan, että taksonomiaraportoinnille on kaksi vaihtoehtoa vuodelle 2026 (eli vuoden 2025 tietojen raportointi):
☘️ Omnibus-sääntelyn mukainen raportointi: Yhtiöt voivat hyödyntää uusia helpotuksia ja yksinkertaistettuja raportointimalleja.
☘️ Vanhan mallin mukainen raportointi: Yhtiöt voivat vaihtoehtoisesti noudattaa 31.12.2025 asti voimassa olleita raportointisääntöjä täysimääräisesti.

https://ec.europa.eu/finance/docs/law/251217-draft-commission-notice-faqs-omnibus-delegated-act_en.pdf

Omnibus-sääntelyn mukaisessa raportoinnissa raportointilomakkeiden määrää on vähennetty ja esimerkiksi erilliset ydinvoimaa ja maakaasua koskevat lomakkeet on poistettu.

Olennaisuusraja

Yksi Omnibusin tuomista isoimmista uudistuksista taksonomiaraportointiin jatkossa on mahdollisuus tehdä olennaisuusarviointi. Yhtiöt eivät ole velvollisia arvioimaan ja raportoimaan sellaisten taloudellisten toimintojen taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta, joiden osuus on kumulatiivisesti alle 10 % liikevaihdosta, pääomamenoista tai käyttömenoista. Tämän hyödyntämisessä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä samaa toimintoa ei voi esimerkiksi pilkkoa osiin eri maiden tai liiketoimintojen osalta, vaan olennaisuus on arvioitava kokonaisuutena. Lisäksi on huomioitava, että jos toiminto on taloudellisesti olennainen IFRS-raportoinnissa, se on yleensä arvioitava myös taksonomiassa.

Finanssialalle omia lisähelpotuksia

Rahoitusalan yhtiöt voivat jättää taksonomiaraportoinnin tekemättä vuosina 2026 ja 2027 (tilikaudet 2025–2026), jos yhtiö antaa lausunnon, ettei toiminnot ole taksonomian mukaisia. Vaikka monilla yhtiöillä on aiemmilta vuosilta raportoitua taksonomiamukaisuutta, komission ohjeen mukaan aiempi raportointi ei estä tämän helpotuksen käyttöä. Käytännössä yhtiö voi siis jättää raportoinnin tekemättä, kunhan ei millään tavalla viesti ulkoisille sidosryhmille rahoittavansa taksonomian mukaisia kohteita, vaikka se tekisi niin tosiasiallisesti.


Erityisen tarkkana on oltava sijoitustuotteiden ja joukkovelkakirjojen kanssa. Helpotusta ei voi käyttää, jos yhtiö esimerkiksi hallinnoi tai tarjoaa sijoitustuotteita, joilla on taksonomiatavoitteita (SFDR 8/9), tai esimerkiksi jos se on neuvonut tai edistänyt kolmansien osapuolten taksonomian mukaisten vihreiden bondien liikkeeseenlaskua.

Kaipaatko apua?

Aikani kuluu pääosin luontoteknologian (NaturAI Oy) parissa, mutta tarjoan asiantuntijatukea esimerkiksi taksonomiaan liittyvissä kysymyksissä sivutyönäni. Mikäli kaipaat apua, laita viestiä, niin katsotaan miten voin auttaa!

EUtaksonomia #kestävärahoitus #Omnibus #vihreäsiirtymä #kestävyysluokittelu

Sustainability 2026: Beyond the ”year of Omnibus”

Posted on by
Vastaus

As we wrap up the ”year of Omnibus,” what should we expect for corporate sustainability in 2026? My focus remains on the real-world impacts and the critical role of finance. 

Many have expressed concern about a dip in ambition after the EU streamlined certain reporting requirements. However, I believe that despite the so-called ”ESG backlash,” underlying issues like climate change and social inequity are only intensifying. This makes a structured framework more essential, not less.

The escalating cost of physical climate risks and social pressures across supply chains are not abstract concepts, they are fundamental to business continuity. Sustainability isn’t just a ”nice to have”, it is our most viable tool for translating real-world phenomena into corporate strategy and accountability

I remain also positive about the future of sustainability reporting. While it will take time for the market to settle with the updated CSRD/CSDDD expectations and voluntary reporting (VSME), we must remember where we started.

I remember five to ten years ago, the financial sector was constantly highlighting the lack of reliable sustainability data. You cannot price risk or allocate capital effectively without mandatory, assured, and standardized data. Because the financial sector (banks, insurers, and asset managers) needs this data for transition finance and systemic risk management, I believe market practice will demand high-quality disclosures regardless of regulatory changes and Omnibus. To me, the ongoing revision of the SFDR is a perfect example of this. It is not about lowering the bar, but rather refining the framework to keep up the pace with market needs and ensure it remains a credible tool for the transition.

My final key point is the role of SMEs. For sustainability to truly work, SMEs must be brought into the ”sustainability bubble” to access green finance. Value chain requirements, especially Scope 3 and social impact, are the most challenging but also the most transformative parts of EU regulation. Large companies must continue to engage and mobilize their smaller partners to provide auditable data. I am confident this will become standard practice, even with the current restrictions on information requests.

While disclosures are essential, so much is happening on a voluntary basis. For example, biodiversity is a field where many companies are now leading the way outside of mandates. I’ve seen this firsthand since starting our naturetech company, NaturAI Oy.

Let’s focus on cooperation and supporting one another in this field.

I wish everyone reading my blog a joyful holiday season and a wonderful new year!

#omnibus #sustainability #greenfinance #sustainablefinance #SFDR #greentransition #climate #humanrights #biodiversity 

Why companies need climate and environmental scenario analysis

Posted on by
Vastaus

The European Banking Authority (EBA) has published its Guidelines on Environmental Scenario Analysis. 

https://www.eba.europa.eu/publications-and-media/press-releases/eba-publishes-its-final-guidelines-environmental-scenario-analysis

Many in my network working in the banking sector are already familiar with these developments, but their implications for other industries are far less widely recognised. Although addressed to banks and investment firms, these guidelines may have implications beyond the financial sector. As the EBA notes, ”climate and other environmental risks, such as extreme weather events, ecosystem degradation, and growing pressures on land and water resource, pose considerable challenges for the economy”. These risks are already driving economic transitions that affect financial institutions and the companies they finance.

The guidelines outline expectations for how credit institutions and investment firms should assess their resilience to environmental risks, primarily climate-related physical and transition risks, through scenario analysis. Scenario analysis evaluates how different plausible futures might affect an institution’s strategy, operations, and risk exposure. It can be a straightforward “what if” exercise or a more advanced analysis backed by data, models, and narrative pathways. In all cases, it is designed to help organisations anticipate risks, strengthen preparedness, and identify emerging opportunities.

Environmental risks are becoming more material and can influence every financial-risk category. By setting common EU-wide expectations, the EBA aims to improve how these risks are recognised, assessed, and integrated. Although the guidelines are directed at banks, they may also influence the expectations placed on companies that rely on external financing, including how they assess environmental risks and the resilience of their business models.

Being proactive now helps companies stay ahead of evolving requirements, supervisory expectations, and market pressures. Conducting environmental scenario analysis can support access to capital, strengthen strategic planning, and offer a competitive edge as the transition to a low-carbon, resource-efficient economy accelerates. 

It is important not to underestimate the potential economic and business impacts of climate change and nature loss.

#biodiversity #climate #scenario #eba #banking #esgrisk #climaterisk #adaptation 

Taksonomian päivitys: hiljainen hiipuminen vai uusi alku? 

Posted on by
Vastaus

Komissio julkaisi kesällä täydentävän delegoidun asetuksen taksonomiasta. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta hyväksymisperiodin jälkeen. 

Muutokset koskevat raportointia ja isompaa remonttia taksonomian kriteereihin vielä odotellaan. 

Komissio toteaa delegoidun säädöksen johdannossa, että rahoitusala tarvitsee useita vuosia EU taksonomian sisäistämiseen ja tarkan ja täyden raportoinnin tuottamiseksi. Rahoitusalan raportoinnin odotetaankin paranevan tulevina vuosina, kun datavirrat vakiintuvat ja datan kattavuus paranee. Tosin Omnibus nimenomaan vähentää datan kattavuutta ja saman tekee taksonomiaraportointiin ehdotetut muutokset, joskin molemmissa on myös paljon hyvää. 

Taksonomian päivityksessä muutetaan ainoastaan yhtä kriteeriä eli yleistä pilaantumisen ja kemikaalien ei merkittävää haittaa -kriteeriä (DNSH) . Se on koettu usealla toimialalla suhteettoman hankalaksi. Jatkossa myös muita DNSH-kriteereitä tullaan tarkastelemaan ja mahdollisesti yksinkertaistamaan. Aiemmissa EU:n kestävän rahoituksen foorumin raporteissa onkin ollut työhön hyviä eväitä. DNSH on nähdäkseni saanut suuremman painoarvon käytännön soveltamisessa, kuin mikä ehkä oli alkuperäinen ajatus. Sama koskee osin sosiaalisia vähimmäissuojatoimia. 

Komissio ottaa taksonomiassa käyttöön olennaisuusrajan. Tämä on uusi ajattelutapa suhteessa taksonomian alkuperäiseen ideaan. Kestävyyssiirtymä yrityksen sisällä alkaa usein niin, että toiminta on alkuun pientä. Taksonomiassa ei alunperin ollut olennaisuusrajaa, jotta kaikki kestävä toiminta tulisi näkyväksi ja samasta syystä taksonomia ei ole yrityskohtainen, vaan kriteerit on luotu toiminnoille. Raportointi pienistä virroista on kuitenkin koettu niin työläänä, että 10 % olennaisuusrajaa voi jatkossa soveltaa kuhunkin tunnuslukuun (KPI) erikseen. Lisäksi ei-rahoitusalan yhtiöt voivat jättää operatiiviset menot kokonaan raportoimatta, jos ne ovat yrityksen liiketoimintamallissa epäolennaisia. 

Myös rahoitusalan tunnuslukuja muutetaan. Tästä johtuen raportointiin tulee epäjatkuvuutta eli rahoitusalan raportoimat taksonomiaosuudet saattavat nousta, mutta eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ne yhtiöt, joilla ei ole taksonomiaraportointivelvollisuutta (eli pk-yhtiöt ja osa suuremmistakin)  poistetaan GAR:n nimittäjästä. Rahoitusala saa kuitenkin sisällyttää tunnuslukuihin taksonomiaa vapaaehtoisesti raportoivien yhtiöiden luvut. Rahoitusalalle on myös mahdollista jättää taksonomia kahden vuoden ajan raportoimatta, mikäli eivät rahoita taksonomian mukaisia kestäviä toimintoja. 

Varmasti monella herää kysymys, mikä on taksonomian merkitys jatkossa. Itse ajattelin aiemmin, että taksonomian merkityksen ratkaisee soveltamisalan laajeneminen. Raportoinnin sijaan huomio kannattaa kuitenkin  kiinnittää kriteerien ja koko kehikon toimivuuteen. 

Komission mukaan vuonna 2024 raportoitiin 250 miljardin edestä taksonomian mukaisia investointeja ja se tarkoittaa 34 % kasvua edelliseen vuoteen. Ottaen huomioon ilmastokriisin etenemisen ja suuren tarpeen sekä päästöjen vähentämiseen, että sopeutumiseen, tämän kasvusuunnan soisi jatkuvan. Taksonomiakriteereissä on omat puutteensa, joita voidaan korjata, mutta isossa kuvassa taksonomiassa on kyse samoista asioista, joita tulee joka tapauksessa tehdä ilmastonmuutoksen takia. 

#eutaksonomia #kestävyysluokittelu #omnibus #ilmasto 

Recommendations for corporates working with EU Taxonomy

Posted on by
Vastaus

Many sustainability experts are nowadays working hard with sustainability and EU taxonomy reporting. Reporting feels more impactful if it is combined with strategic thinking leading to sustainable practices.

The EU Platform on Sustainable Finance published A Compendium of Market Practices in January 2024. It presents a compendium of early practices, financial products, instruments and initiatives that market participants are employing to transition their business models and investments. Findings on taxonomy capex numbers show that transition is happening, specifically in certain sectors.

https://finance.ec.europa.eu/publications/platform-sustainable-finance-report-compendium-market-practices_en

What I find interesting, relating to the first mentioned strategic thinking behind reporting, are the peer-to-peer recommendations in the platform’s report.

The Corporate stakeholder group encourages peers to:

☘️Define EU Taxonomy alignment roadmaps and targets

☘️Integrate Taxonomy-aligned capex KPI and plans as part of the CSRD ESRS transition plan disclosures

☘️Issue sustainable finance transactions, making use of green or sustainability-linked instruments that are based on KPIs that signal a Taxonomy transition

☘️Actively engage with supply chains and prepare for CSRD ESRS disclosures and CSDDD

☘️Use the EU Taxonomy stakeholder request mechanism to suggest new activities or revision of existing criteria

☘️Consider providing Taxonomy-alignment analysis to credit institutions when they seek activity-specific financing to improve information flows

#eutaxonomy #csrd #csddd #esrs #transition #climate #greenfinance

An overview of adaptation taxonomies

Posted on by
Vastaus

Already in the early stages of the EU Taxonomy I was specifically interested in the adaptation criteria. And also a bit worried how companies would succeed to use them. For me they seem somewhat complicated without clear thresholds such as those included in the mitigation criteria. When the EU taxonomy was being formulated, adaptation didn’t gather significant attention.

I’m thankful for a true adaptation specialist Maaria Parry who recommended this analysis of adaptation taxonomies (written by University of Oxford experts) to me. Climate adaptation is a must whether we want it or not.

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4874598

Here are some main points of the analysis which I find important.

  • There are 24 adaption taxonomies published in the last four years
  • Growing adaptation finance gap is around 194-366 billion USD per year
  • The lack of understanding and standardized definitions of what is and is not adaptation is one of the barriers to adaptation finance
  • A difference to mitigation is that adaptation is location-specific and dynamic and requires a process-based component

In the analysis some common features and differences of the 24 adaptation taxonomies are pointed out.

  • Taxonomies include typically activities that are adapted and activities that enable adaptation
  • Some include even a third type of activity, activities that share goals with adaptation and development
  • Certain principles are common, such as risk assessment, DNSH, plans and targets
  • The least mentioned principle is alignment with net-zero
  • Some taxonomies include a list of eligible activities and some not
  • There is also variation in the sectoral coverage, eg the EU Taxonomy misses some sectors relevant for adaptation, such as agriculture

As recommendations the analysis suggests clear international principles for taxonomy development, richer lists of eligible activities and through forming a global inventory of adaptation investments addressing the question ’what is an effective adaptation intervention for a specific climate-related risk and specific asset type?’

Thanks for an interesting paper and I recommend all interested in climate risks, resilience and adaptation to read this and pay attention to finance taxonomies possible role in making our societies and businesses more climate resilient. Still a lot to achieve there I guess.

#eutaxonomy #taxonomy #adaptation #resilience #sustainablefinance #comparison #futuredevelopment #climate