Author Archives: kaarinasaramaki

Nature Positive: Taking action now

Posted on by
Vastaus

Many companies, cities, and organizations are actively striving to be Nature Positive, but what does that truly mean?

It’s a concept that is not easy to define. A useful starting point is, that we must conserve and restore more nature than we destroy. The reality is, that many of the things we need and want in life impact nature. To manage these impacts effectively, we need a deeper understanding of nature. 

This is where we at NaturAI come in. We believe that progress towards Nature Positive requires more direct data and information from nature itself. Our current knowledge about species and the precise effects of human activities is incomplete.

Yet, our economy is deeply connected to and reliant on nature. The one cannot flourish without the other.

I recently finished reading the excellent book, ”Becoming Nature Positive” by Marco Lambertini and co-authors, which explores this critical topic from multiple angles. (Marco was also a compelling speaker at the EU Business and Nature Summit in Helsinki this autumn.)

I highly recommend this book for anyone looking to integrate nature and ecosystems into business, finance, or societal decisions.

I especially enjoyed the sections detailing the difficulties in ”pricing” nature. This reminded me of my time working with Nordic environmental co-operation, where we introduced the TEEB model to Nordics and also analyzed how the GDP model could be changed to account for environmental and societal effects (this was about 15 years ago).

Developing these complex frameworks takes time. But as an experienced expert told me at the EBNS: ”The most important thing is to take steps and make actions in the right direction.”

We shouldn’t wait for all the perfect models and answers. We can all start taking action today and that means getting better data.

At NaturAI, we’re making this possible by using ecoacoustics and AI to provide cost-efficient, comprehensive and accurate species detection. 

What is the first step your organization is taking to become Nature Positive? Share your thoughts in comments.

#naturepositive #biodiversity #ecosystems #nature #ecoacoustics #bioacoustics #AI #startups #innovation #NaturAI #EBNS 

Why companies need climate and environmental scenario analysis

Posted on by
Vastaus

The European Banking Authority (EBA) has published its Guidelines on Environmental Scenario Analysis. 

https://www.eba.europa.eu/publications-and-media/press-releases/eba-publishes-its-final-guidelines-environmental-scenario-analysis

Many in my network working in the banking sector are already familiar with these developments, but their implications for other industries are far less widely recognised. Although addressed to banks and investment firms, these guidelines may have implications beyond the financial sector. As the EBA notes, ”climate and other environmental risks, such as extreme weather events, ecosystem degradation, and growing pressures on land and water resource, pose considerable challenges for the economy”. These risks are already driving economic transitions that affect financial institutions and the companies they finance.

The guidelines outline expectations for how credit institutions and investment firms should assess their resilience to environmental risks, primarily climate-related physical and transition risks, through scenario analysis. Scenario analysis evaluates how different plausible futures might affect an institution’s strategy, operations, and risk exposure. It can be a straightforward “what if” exercise or a more advanced analysis backed by data, models, and narrative pathways. In all cases, it is designed to help organisations anticipate risks, strengthen preparedness, and identify emerging opportunities.

Environmental risks are becoming more material and can influence every financial-risk category. By setting common EU-wide expectations, the EBA aims to improve how these risks are recognised, assessed, and integrated. Although the guidelines are directed at banks, they may also influence the expectations placed on companies that rely on external financing, including how they assess environmental risks and the resilience of their business models.

Being proactive now helps companies stay ahead of evolving requirements, supervisory expectations, and market pressures. Conducting environmental scenario analysis can support access to capital, strengthen strategic planning, and offer a competitive edge as the transition to a low-carbon, resource-efficient economy accelerates. 

It is important not to underestimate the potential economic and business impacts of climate change and nature loss.

#biodiversity #climate #scenario #eba #banking #esgrisk #climaterisk #adaptation 

Reflections from the EU Business and Nature Summit 2025: Building the Business Case for Nature

Posted on by
Vastaus

A week ago, I attended the EU Business and Nature Summit (EBNS). Reading through my notes and reflecting on two days of discussions across multiple sessions, keynotes, panels, and coffee-break conversations, gave me a hopeful outlook on the work being done for nature.

Over the past few years, I’ve grown used to biodiversity events full of enthusiasm but a bit lacking practical perspectives. EBNS turned out to be a very positive surprise. Huge thanks to the organisers for blending policy and business perspectives so smoothly.

Nature is vital to all of us, and to the economy and business. Still, as many discussions highlighted, we need a stronger and clearer business case for nature. There are already many promising tools and concepts in place, including nature-based solutions, regenerative farming, nature restoration, ecological compensation, and nature credits. Biodiversity Net Gain policy in the UK also came up frequently during the sessions.

Thank you to all the colleagues and new contacts I had the chance to speak with over lunch or coffee. I listened carefully to your insights and came away with several ideas for how NaturAI can further support companies in their nature-related work. While many impacts on nature occur within value chains and are assessed through different forms of nature footprinting, there is a clear and growing need for data gathered directly from nature. To make better-informed decisions that reduce impacts and enhance biodiversity, it is wise to make use of the possibilities that technologies such as ecoacoustics and AI can offer.

EBNS showed that restoring nature is not only possible, it’s already underway. With the right data, partnerships, and ambition, we can accelerate this nature-positive shift together. 

#EBNS #EBNS25 #nature #biodiversity #restoration #naturecredits #businessandbiodiversity #NBS #naturefinance #sustainablefinance #ecoacoustics #AI #naturetech 

Millä keinoin Suomi voi saavuttaa päästövähennystavoitteet? 

Posted on by
Vastaus

Kuuntelin aamulla Suomen Ilmastopaneelin webinaaria, jossa esiteltiin paneelin laatimia suosituksia erityisesti taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin päästövähennystoimiksi. Niillä päästöjen vähentäminen on ollut vaikeinta ja toimet herättävät paljon keskustelua. Päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, mutta on tärkeää jatkaa energiatehokkuuden edistämistä ja teknologiakehitystä. 

Samoin kuin talouspolitiikassa, myös ilmastopolitiikassa pitää katsoa vaalikausien yli. Pitkäjänteinen ja ennustettava sääntely on myös yritysten etu. 

Liikenteeseen ilmastopaneeli suosittelee 

  • joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tukemista
  • liikenteen verotuksen uudistamista sähköistymistä tukevaksi
  • jakeluvelvoite on nostettava aiemman lainsäädännön mukaiseksi 

Maatalouteen paneeli suosittelee

  • typpilannoitusta tarkennettava ja vähennettävä
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 
  • naudoille on annettava metaanipäästöjä vähentävää rehulisäainetta 
  • vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa ja teollisuusalueiden latausinfran kehittämistä on tuettava
  • kevyen polttoöljyn jakeluvelvoite nostettava 30 %:iin

Maankäyttösektorille paneeli suosittelee

  • metsälakiin tulee kirjata hiilinielua vahvistavat käytännöt metsien käsittelyyn 
  • päästöjä lisäävälle maankäytön muutokselle on asetettava riittävän suuri maksu 
  • puunpolton verotuki on poistettava 
  • kannusteita on suunnattava metsäteollisuuden uudistumiseen 
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 

Päästökauppasektorille paneeli suosittelee

  • päästökauppatulojen kohdentamista vaikuttaviin vihreän siirtymän toimiin 
  • bioperäisen hiilidioksidin teknisen talteenoton tukemista 

Koko raportti löytyy täältä 

Ilmastopaneelin politiikkasuositukset: 14 keinoa kuilun kuromiseen

Tilaisuudessa esitettiin hyviä yleisökysymyksiä/kommentteja muun muassa toimien kustannuksista ja luonnon huomioimisesta toimissa. Myös tekoälyn ja datakeskusten vaikutuksista kysyttiin. Ilmastopaneelin suositukset ovat hyvä pohja keskustelulle, jota epäilemättä syntyy ja monet toimet ovat poliittisesti vaikeita edistää. Tärkeää olisi katsoa, mistä löytyy sellainen kokonaisuus, johon on saatavilla riittävän laaja tuki ja riittävän laaja osallistujajoukko yhteiskunnassa. Kyseessä kun  on yhteinen ponnistus. Itse katson ehdotuksia myös sillä silmällä, että missä oma tai muut tuntemani startupit voisivat auttaa. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan optimoida monia järjestelmiä ja toimia. Tarvitsemme myös uusia näkökulmia toimintatapoihin ja uutta liiketoimintaa. 

#ilmasto #ilmastopaneeli #päästökuilu #taakanjakosektori #maankäyttösektori #päästökauppa #päästöt #ilmastopolitiikka #luonto #tekoäly 

Taksonomian päivitys: hiljainen hiipuminen vai uusi alku? 

Posted on by
Vastaus

Komissio julkaisi kesällä täydentävän delegoidun asetuksen taksonomiasta. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta hyväksymisperiodin jälkeen. 

Muutokset koskevat raportointia ja isompaa remonttia taksonomian kriteereihin vielä odotellaan. 

Komissio toteaa delegoidun säädöksen johdannossa, että rahoitusala tarvitsee useita vuosia EU taksonomian sisäistämiseen ja tarkan ja täyden raportoinnin tuottamiseksi. Rahoitusalan raportoinnin odotetaankin paranevan tulevina vuosina, kun datavirrat vakiintuvat ja datan kattavuus paranee. Tosin Omnibus nimenomaan vähentää datan kattavuutta ja saman tekee taksonomiaraportointiin ehdotetut muutokset, joskin molemmissa on myös paljon hyvää. 

Taksonomian päivityksessä muutetaan ainoastaan yhtä kriteeriä eli yleistä pilaantumisen ja kemikaalien ei merkittävää haittaa -kriteeriä (DNSH) . Se on koettu usealla toimialalla suhteettoman hankalaksi. Jatkossa myös muita DNSH-kriteereitä tullaan tarkastelemaan ja mahdollisesti yksinkertaistamaan. Aiemmissa EU:n kestävän rahoituksen foorumin raporteissa onkin ollut työhön hyviä eväitä. DNSH on nähdäkseni saanut suuremman painoarvon käytännön soveltamisessa, kuin mikä ehkä oli alkuperäinen ajatus. Sama koskee osin sosiaalisia vähimmäissuojatoimia. 

Komissio ottaa taksonomiassa käyttöön olennaisuusrajan. Tämä on uusi ajattelutapa suhteessa taksonomian alkuperäiseen ideaan. Kestävyyssiirtymä yrityksen sisällä alkaa usein niin, että toiminta on alkuun pientä. Taksonomiassa ei alunperin ollut olennaisuusrajaa, jotta kaikki kestävä toiminta tulisi näkyväksi ja samasta syystä taksonomia ei ole yrityskohtainen, vaan kriteerit on luotu toiminnoille. Raportointi pienistä virroista on kuitenkin koettu niin työläänä, että 10 % olennaisuusrajaa voi jatkossa soveltaa kuhunkin tunnuslukuun (KPI) erikseen. Lisäksi ei-rahoitusalan yhtiöt voivat jättää operatiiviset menot kokonaan raportoimatta, jos ne ovat yrityksen liiketoimintamallissa epäolennaisia. 

Myös rahoitusalan tunnuslukuja muutetaan. Tästä johtuen raportointiin tulee epäjatkuvuutta eli rahoitusalan raportoimat taksonomiaosuudet saattavat nousta, mutta eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ne yhtiöt, joilla ei ole taksonomiaraportointivelvollisuutta (eli pk-yhtiöt ja osa suuremmistakin)  poistetaan GAR:n nimittäjästä. Rahoitusala saa kuitenkin sisällyttää tunnuslukuihin taksonomiaa vapaaehtoisesti raportoivien yhtiöiden luvut. Rahoitusalalle on myös mahdollista jättää taksonomia kahden vuoden ajan raportoimatta, mikäli eivät rahoita taksonomian mukaisia kestäviä toimintoja. 

Varmasti monella herää kysymys, mikä on taksonomian merkitys jatkossa. Itse ajattelin aiemmin, että taksonomian merkityksen ratkaisee soveltamisalan laajeneminen. Raportoinnin sijaan huomio kannattaa kuitenkin  kiinnittää kriteerien ja koko kehikon toimivuuteen. 

Komission mukaan vuonna 2024 raportoitiin 250 miljardin edestä taksonomian mukaisia investointeja ja se tarkoittaa 34 % kasvua edelliseen vuoteen. Ottaen huomioon ilmastokriisin etenemisen ja suuren tarpeen sekä päästöjen vähentämiseen, että sopeutumiseen, tämän kasvusuunnan soisi jatkuvan. Taksonomiakriteereissä on omat puutteensa, joita voidaan korjata, mutta isossa kuvassa taksonomiassa on kyse samoista asioista, joita tulee joka tapauksessa tehdä ilmastonmuutoksen takia. 

#eutaksonomia #kestävyysluokittelu #omnibus #ilmasto 

Ajatuksia lintumessuilta

Posted on by
Vastaus

Kävin eilen Viikissä Birdlifen lintumessuilla. Oli hieno päivä. Ilahduttavaa, että Suomessa on niin aktiivinen lintuharrastajien joukko. Harrastajien toiminta on hyvin järjestäytynyttä ja tiede hyötyy siitä myös paljon. Ja sitä kautta tietysti luonto ja me kaikki. Messut tarjosivat kiinnostavia esityksiä. Esimerkiksi kirjailija Juha Kauppista oli tosi hienoa kuulla livenä. Lämmin lukusuositus hänen kirjoilleen.

Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöämme monin tavoin. Paitsi että lajeja katoaa, myös lajien väliset suhteet sekä kaikenlaiset luonnon aikataulut ja systeemit muuttuvat. Linnuista nähdään muutoksen vauhti ja muutos vaikuttaa jo nyt. Lintuja on helppo havainnoida ja lintujen kautta hahmottuu koko ravintoverkossa tapahtuvat muutokset. Linnuissa havaitut muutokset havaittaneen aikaa myöten muussa luonnossa. Mitä väliä sillä sitten on, että luonto muuttuu? Sillä on hyvinkin paljon väliä, sillä tarvitsemme monimuotoista luontoa sopeutuaksemme ilmastonmuutokseen ja monin tavoin myös elinkeinojemme ylläpitämiseen.

Messuilla oli kuitenkin iloinen tunnelma ja oli mukava nähdä vanhoja kollegoita ja uusia ja vanhoja ystäviä.

Nappasin vähän utuisen kuvan Viikin pelloista. Viikkiläisenä eli siellä opiskeluaikani viettäneenä on aina yhtä sykähdyttävää, että yliopistokampuksen vieressä on peltoja ja huikeita luontoalueita. Siellä jossain on myös Helsingin maantieteellinen keskipiste.

lintumessut #ilmastonmuutos #luontokato #sopeutuminen #viikki

Paluu arkeen, havaintoja lomalta

Posted on by
Vastaus

Kesälomalla tuli nautittua luonnosta ja sen antimista. Perheessäni on aktiivisia kalamiehiä useampikin ja saan siksi nauttia hyvästä ruoasta läpi kesän. Särkikalojen syöminen on myös rehevöitymisen torjumisessa tärkeää. Sorva oli yllättävän pehmeää ja maukasta, joskin toki ruotoista. Kalataloustieteen perusteissa piti aikoinaan tenttiä kalalajit, mutta muiden kuin yleisimpien lajien tunnistukseen tarvitsen apuvälineitä. Mökin hyllystä löytynyt ”Kalat” oli kiva tapa kertailla kalatietoutta. 

Jenni Räinän Veden ajat on hieno kirja Suomen pienvesien muutoksesta. Kirja on kaunokirjallinen ja peilaa kirjailijan omaa taustaa, mutta myös asiapitoinen. Vaikka olen jossain määrin opinnoissa ja työssä perehtynyt myös vesiasioihin, opin kirjasta uutta ja näkökulmia, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Miten kaikki vedet ovat linkittyneinä toisiinsa ja lähdekään ei ole vain yksittäinen lähde. 

Kirjassa viitataan myös muuttuvan perustason käsitteeseen (shifting baseline). Sama ilmiö pätee muihinkin ympäristökysymyksiin kuin vesistöjen muutokseen. Jos vertaamme tilannetta aina vuoden tai parin takaiseen, jäävät hiipivät isot muutokset meiltä havaitsematta. 

Vesien ja kalojen lisäksi lomalla ei voinut välttyä ajattelemasta vieraslajeja, yhtä luontokadon ajuria. Ainakin omilla kesälomareiteilläni olin havaitsevani enemmän lupiinia kuin vielä muutama vuosi sitten. Suomen Kuvalehti julkaisi haitallisista vieraskasveista hyvän artikkelin. Torjunta on työvoimavaltaista ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Olen iloinen, että OP Ryhmä yhdessä WWF:n kanssa mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen vieraslajitalkoisiin. Talkoissa saadut opit toivottavasti rohkaisevat kitkemään vieraslajeja myös omassa pihassa. 

Näkemiäni lomanpäättymispostauksia on yhdistänyt havainto, voisiko arjessa olla enemmän samoja elementtejä kuin loma-aikana? Esimerkiksi ystävien näkemistä, lepoa ja ulkona puuhastelua. Omalla lomallani visioin ja ajattelin keskittyneesti. Ajattelun kirkkaus on asia, jota tietotyössä ja tekoälyn aikakaudella kannattaa mielestäni vaalia. 

About the costs of climate change, hidden or not 

Posted on by
Vastaus

Climate change has widespread but often overlooked economic and social costs, particularly in how it affects human capital development, labor productivity, and educational outcomes. In his book ”Slow Burn – the Hidden Costs of a Warming World” R. Jisung Park gives an economist’s view on the everyday implications of climate change and what it will cost us. But before telling more about Park’s book I want to remind of an interesting Finnish research publication, exploring the costs of climate change for Finland. The KUITTI project assessed the direct and indirect costs of climate change risks for Finland a few years ago. 

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164032

The key takeaway for me from Kuitti was that slowly changing operating conditions, driven by rising temperatures and changes in precipitation, known as chronic physical climate risks, can cause significantly greater economic damage than extreme weather events if adaptation remains insufficient. The KUITTI project highlights that proactive adaptation is worthwhile. So, we should not only look at climate catastrophe events, but try to better understand the costs of chronic risks and also the hidden costs Park writes about.

Even though I don’t agree with some conclusions that Park makes based on statistics, I can recommend this book, if you are interested in learning more about the costs were are facing with rising temperatures and how the costs occur. 

Debates over proper adaptation will increase in the future, also in countries where the most visible climate hazards do not occur. 

Having a clearer picture of physical climate risks of an area is a good start but it is not enough. We also need to learn about socioeconomical details of climate vulnerability. The hotter temperature is not the only thing hurting us, but also how it impacts human institutions, economic, educational, legal, and political. 

In his book Park analyzes the negative effects global warming has on learning and human capital. Global warming and education is a topic not covered very often and I found it interesting. Rising temperatures and climate-induced disruptions, such as heat waves and school closures, are not just environmental challenges but economic issues. These factors silently undermine learning, reduce cognitive function, and limit future earnings potential, particularly for vulnerable populations. Forest fires are one example in the book too. The smoke has severe costs, not only the flames. 

Park also writes about justice. According to Park, at least two dimensions of climate justice are in danger of being overlooked within the prevailing narrative.The first is the highly local way in which climate change may vary. The second is that we still know little about why some groups are hurt more than others and how the impacts spread across the global economy through interlinkages. These questions go beyond the familiar thinking that poor countries and poorer people suffer more. 

Also for those interested in supply chains and housing markets, Park offers food for thought. 

We need to shift perspective. Climate change is not just about extreme weather events or long-term sea level rise; it is already affecting daily life, workforce performance, and social mobility according to Park. He calls for integrating climate resilience into education, labor policies, and infrastructure planning to mitigate these hidden costs.

#climatechange #adaptation #resilience #climatejustice #economics #physicalrisks #transitionrisks #policy 

Johtamisesta eri tilanteissa

Posted on by
Vastaus

Harvard Business Review:n artikkeli johtamisesta ja päätöksenteosta erilaisissa tilanteissa on minusta kiinnostava. 

https://hbr.org/2007/11/a-leaders-framework-for-decision-making

Kun olosuhteet muuttuvat, myös johtamisen pitää muuttua. Esimerkiksi kriisitilanteessa toimiva johtamistapa ei toimikaan enää, kun kriisi menee ohi. Yksi ja sama tapa johtaa ei siis millään toimi kaikissa tilanteissa. Hyvä johtaminen myös reagoi maailman monimutkaistumiseen. 

Artikkeli esittelee viitekehyksen, joka luokittelee johtajien kohtaamat tilanteet viiteen kontekstiin syyn ja seurauksen välisen suhteen perusteella. Näistä neljä eli yksinkertainen, monimutkainen, kompleksinen ja kaoottinen edellyttävät, että johtajat tunnistavat tilanteen ja toimivat kontekstiin sopivalla tavalla. Viides eli epäjärjestys koskee tilanteita, joissa ei ole selvää, mikä neljästä muusta kontekstista on vallitseva. Artikkelissa käydään läpi esimerkkejä neljästä ensimmäisestä. 

Viitekehyksen käyttäminen voi auttaa johtajia hahmottamaan, missä kontekstissa he toimivat, jotta he voivat tehdä parempia päätöksiä. Samalla voidaan myös välttää ongelmia, joita syntyy, kun heidän suosimansa johtamistyyli johtaa virheisiin. Artikkeli käy näitä tilanteita ansiokkaasti läpi. 

Monissa tilanteissa johtajat ovat alttiita kaavamaiselle ja opitulle ajattelulle sekä reagoimaan aiemman kokemuksen, koulutuksen ja menestyksen perusteella. Tämä voi estää uusia ajattelutapoja. Pätee minusta kyllä kaikkiin työntekijöihin, ei vain johtamiseen. 

Kompleksisessa ympäristössä huolena on houkutus palata perinteiseen käskyttävään johtamistapaan. Vaaditaan virheettömiä liiketoimintasuunnitelmia ja tarkasti määriteltyjä lopputuloksia. Kokeilevampi johtamistapa voi kuitenkin olla menestyksellisempi. Epäonnistumisten sieto, kyky vetäytyä välillä hieman taustalle ja sallia toiminnan muodostua voikin artikkelin mukaan auttaa menestymään. 

Kuten kirjoittajat toteavat, epävarmemmassa  maailmassa johtajien on välillä jaettava valtaa ja välillä käytettävä sitä yksin, välillä taas on hyvä turvautua ryhmän näkemyksiin ja välillä taas luottaa omaan harkintaansa. 

Tosielämässä päätöksiä joudutaan hyvin usein tekemään vajavaisin tiedoin, eikä sen hahmottaminen, millainen päätöksentekotilanne itse asiassa on käsillä, ole helppoa. Kuitenkin artikkelissa esiteltyjen kontekstien ymmärtäminen, kyky monimutkaisuuden ja ristiriitaisuuksien kohtaamiseen sekä joustavuus auttavat tulosten aikaansaamisessa. Näiden lisäksi ”ihminen ihmiselle” on minusta hyvä ohje moniin tilanteisiin elämässä, erityisesti johtamiseen. 

About Climate Issues in Corporate Boards

Posted on by
Vastaus

Tere is so much talk about climate and corporates nowadays that one could almost assume every company has a climate governance in place. The Harvard Business Review article “How Robust Is Your Climate Governance?” reveals that the practice of climate governance varies widely. The article is based on corporate disclosures and interviews conducted by the authors. It outlines key features of effective board engagement in climate governance. 

The article provided me with plenty of insights, which is why I want to share the key points I found most significant.

https://hbr.org/2024/11/how-robust-is-your-climate-governance

Five points I like to highlight based on the HBR article:

1 Understanding the climate-profile of the company 

The article actually talks about understanding the double materiality of climate issues. How the company affects the climate and climate-related matters, and how climate and climate-related matters affect the company. Both risks and opportunities should be analyzed. 

The authors also reflect on climatepositioning and targetsetting. According to the authors all companies don’t need to be frontrunners. In my opinion, however, just following regulation can also mean a lot of work and changes to business as usual. Also for smaller companies understanding their climate profile may be essential due to the many expectations in their value chain. 

2 Climate issues part of the board’s mandate 

Establishing clear responsibilities within the board for climate-related issues helps to ensure that climate considerations are integrated into corporate governance. The authors recommend assigning different aspects of climate oversight to different committees within the board. Board oversight of at least some climate issues is increasingly expected also by many stakeholders. 

3 The need for climate-related knowledge and experience in the boardroom

I agree with the authors of the need for continuous learning because the field is evolving so rapidly. However, I see more opportunities than the authors in having a specialist in the board for companies spesifically in sectors where climate is a fundamental question. There will still be need for educating the whole board too. 

4 Incorporating  climate into executive performance evaluation

This is a much debated issue. The authors point out that their experience with companies that tie compensation to climate metrics is that the very act of doing so gives the organization a reason to better measure and track the metrics.

5 Aknowledging the challenges of climate governance 

It’s sometimes said that climate targets and policies are difficult or even impossible to set because the lack of real data. There are a lot of uncertainties in the world. Also trade-offs are present. But boards still need to make decisions based on available information. 

Having a clearly articulated climate positioning  of the company can help balance the decision-making in difficult topics. 

I consider these elements crucial for companies aiming to strengthen their climate governance frameworks and effectively address climate-related challenges. If you need someone specialised in above mentioned topics in your board, I’m a certified board member. 

#climate #boardwork #governance #climatepositioning #climaterisks #opportunities #climatetargets #oversight #hbr