Valtuuskuntapuhe

Posted on by
Vastaus

(Puheenvuoroni puoluevaltuuskunnassa 22.11.2014)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuuskunta,

pari sanaa vaaleista ja vastuunkannosta. Uskon, että vaikka arvomme ovat laajasti yhteiskunnassa tuettuja, niin äänestäjät kaipaavat arvojen lisäksi vastuunkantoa. Meidän pitää pystyä osoittamaan, että kannoimme vastuuta hallituksessa ja että hallituksesta lähtö hallituksen linjan muuttuessa oli myös vastuullinen päätös. Haluamme jatkossakin kantaa vastuuta.

Yhteiskunnassa on nyt aika paljon esillä kriisipuhetta, jonka varjolla esitetään kaikenlaista. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ison kuvan näkemistä. Aika puutteellisia analyysejä esimerkiksi Suomen taloustilanteesta on esillä. Monissa kunnissa on viime aikoina käyty budjettineuvotteluita ja yritetty tehdä kriisipuheen varjolla lyhytnäköisiä kustannussäästöjä. Esimerkiksi lapsiperheiden palveluista säästäminen usein näkyy kustannuksissa toisessa kohtaa myöhemmin.

Myös erilaisten kikkojen esittämistä ratkaisuna Suomen ongelmiin on paljon esillä. Kokoomuksella on normitalkoot, keskusta vähentää julkisen sektorin työntekijöitä ja vasemmisto haluaa kansanrahaston. Millään yhdellä konstilla ei kuitenkaan saada Suomen asioita paremmalle tolalle. Kevään vaaleissa on omien teemojen esiin tuomisen lisäksi puhuttava siitä, mistä muut puhuvat. Ja yksi tällainen asia on julkisen sektorin roolin lisäksi normitalkoot. Nyt näyttäisi EU:n tasollakin olevan meneillään samaa keskustelua, ja kappas vaan sielläkin esillä ovat erityisesti ympäristönormit. Julkisen sektorin roolista ja normitalkoista keskusteltaessa tarvitaan sisällöt esiin trenditermien viljelyn sijaan. Meiltä pitää löytyä vihreä näkemys näihin kysymyksiin. Tottakai eduskunnan tulee säätää lakeja, jotka ovat järkeviä ja tarpeellisia. Arvot tulevat esille kun keskustellaan, mikä on tarpeellista tai turhaa sääntelyä. Normeille on yleensä joku hyvä tausta, miksi ne on luotu, esimerkiksi ympäristönsuojelu, ihmisten turvallisuus ja terveys.

Vielä pari sanaa cleantechistä. Edelleen tynkähallituskin puhuu cleantechin edistämisestä, mutta valtioneuvoston periaatepäätös ja strategia eivät riitä, jos toisaalta esimerkiksi kuntien miljoonat sidotaan Fennovoimaan. Fennovoimapäätöksessä on kyse laajemmasta asiasta kuin yhdestä ydinvoimalasta. Koko meidän energiapolitiikasta ja Suomen sähkönhuollon päälinjoista tällä vuosisadalla. Kuntien miljoonat ollaan laittamassa Fennovoimaan, kun ne pitäisi laittaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja cleantech-ratkaisuihin. Tarvitaan enemmän tekoja cleantechin ja uusiutuvien eteen.

Jos jotain hyvää voisi koitua tästä ajasta, voisi se olla tietyn yksilö- ja menestysihannoinnin vaihtuminen elämän perusasioiden ja toisten ihmisten arvostamiseen. Huolenpito itsestä ja toisista, myös ympäristöstä olkoon vaalivoittoon vievä vihreä sanoma. Ei sanota, että edustamme parempia arvoja ja luomme parempaa maailmaa kuin muut, vaan sanotaan, että me Vihreät välitämme ja kannamme vastuuta.

Ehdolla seurakuntavaaleissa: tasa-arvoinen ja reilu kirkko

Posted on by
Vastaus

Olen ehdolla Espoonlahden seurakunnassa kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon Armon vihreiden listalla. Kirkkovaltuustoon ehdokasnumeroni on 46 ja seurakuntaneuvostoon 76.

Armon vihreiden vaaliohjelma kuvaa hyvin minun ajatuksiani kirkosta. Allekirjoitin myös Tulkaa kaikki –liikkeen ohjelman ja kannatan siinä esitettyjä ajatuksia.

Lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus, armo, tasa-arvo ja kestävä kehitys ovat minulle läheisiä periaatteita. Kirkon toiminnassa perheiden  ja yksinäisten arjen tukeminen on tärkeää.

Kirkon päätöksenteon tulee olla demokraattista ja läpinäkyvää ja päättäjien kytkösten olla julkisia. Minusta olisi hyvä, että seurakuntavaalien ehdokaslistoilla on selkeä ohjelma, jotta äänestäjät todella tietävät, mitä ehdokkaat ajattelevat.

Hyvä ja asiantunteva taloudenpito on perusta seurakuntalaisten palveluille ja seurakunnan laajalle toiminnalle. Kirkon tulee myös olla hyvä ja reilu työnantaja. Niin seurakuntien jäseniä kuin työntekijöitäkin on kohdeltava tasa-arvoisesti ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat on toivotettava tervetulleiksi.

En halua jättää kirkkoa vain konservatiivien temmellyskentäksi vaan olla vaikuttamassa siihen, että kirkko on jäsentensä näköinen ja että kirkon toiminta kutsuu mukaansa kaikenlaisia ihmisiä. Kirkon piirissä toimii eri tavoin ajattelevia ryhmiä ja näiden välinen vuoropuhelu on toki tärkeää. Minusta kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. Haluan naispuolisten pappien syrjimisen loppuvan kaikissa seurakunnissa.

Minulla on paljon kokemusta erilaisista luottamustoimista niin järjestöissä kuin kuntatasollakin ja päättäjänä perehdyn asioihin huolellisesti. Haluan käyttää osaamistani ja aikaani seurakuntalaisten parhaaksi.

Ennakkoäänestys seurakuntavaaleissa on 27.–31.10.2014 ja vaalipäivä 9.11.2014. Muistathan käyttää ääntäsi!

Yhteisellä polulla kohti vaaleja

Posted on by
Vastaus

(kirjoitus on julkaistu Uudenmaan vihreiden blogissa 6.10.2014.)

Eduskuntavaalit lähestyvät ja nyt on tukiryhmien muodostamisen ja kampanjan rakentamisen aika. Monet vihreät ehdokkaat ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Vaaleihin valmistautumisen huomaa olevan käynnissä myös eduskuntakeskusteluita seuraamalla: politiikassa käytettävä kieli on jo koventunut ja poliitikot eri puolueista ovat tavallista kärjekkäämpiä.

Uudenmaan vihreät järjestivät menneenä viikonloppuna kampanjapotkua –tilaisuuden, joka herätti varsin paljon ajatuksia. Koolla oli iso joukko uusmaalaisia vihreitä. Kanssanne on mahtavaa olla rakentamassa kampanjaa ja kulkemassa yhteistä polkua kohti vaaleja!

 

Tärkeä kysymys, jota pohdin tilaisuuden jälkeen, on, miten saamme ihmiset innostumaan vaalityöstä. Miksi käyttää vapaa-aikaansa vaalityöhön? Minua motivoi vihreän politiikan edistämisen lisäksi osaavien ja innostuneiden ehdokkaiden auttaminen eteenpäin. Kaikkein kokeneimmat ja suosituimmatkin poliitikot tarvitsevat hyvät taustajoukot: ihmisiä, jotka kannustavat kun väsyttää ja joiden kanssa voi keskustella kaikesta mahdollisesta kampanjassa eteen tulevasta. Ihmisten innostaminen on tärkeää, sillä vihreitä kampanjoita harvemmin tehdään isojen rahalahjoitusten avulla. Tarvitsemme auttavia käsiä kampanjaan. Yhdistyksille vaalit tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden jäsenhankintaan. Voi olla pienempi askel tulla mukaan tukemaan hyvää ehdokasta ja sitä kautta tutustumaan muihin vihreisiin kuin suoraan mukaan järjestötoimintaan.

Espoon vihreissä olemme auttaneet ehdokkaita kampanjan suunnittelussa ja järjestäneet tilaisuuden, jossa jäsenemme pääsivät tutustumaan ehdokkaisiin ja ideoimaan yhdessä kampanjan tekemistä. On vahva tunne siitä, että teemme kampanjaa kaikki yhdessä. Koko ajan mietimme, miten parhaiten voimme tukea ehdokkaita ja tukiryhmiä vaalityössä.

Tekemisen ilo on tärkeää vaalityössä, kuten yhdistystoiminnassa yleensäkin. Hyvä meininki ei kuitenkaan riitä äänestäjille, vaan on osattava kristallinkirkkaasti kiteyttää se, miksi vihreitä kannattaa äänestää. Anu Heikkilä pohtikin keväällä tässä blogissa että kevään eurovaaleissa ongelmana oli juuri se, että emme osanneet tarpeeksi hyvin kertoa ihmisille vaalikentillä, miksi pitäisi äänestää vihreitä. Syitä äänestää vihreitä on lopulta yhtä monta kuin on äänestäjiämmekin. Miksi sinä äänestät vihreitä? Minä äänestän vihreitä, koska minusta vihreillä on parhaat ratkaisut ajankohtaisiin politiikan kysymyksiin ja selkeä tulevaisuuskuva. Ympäristönsuojelu, tasa-arvo ja heikoimpien puolustaminen ovat arvoja, jotka todella näkyvät vihreiden politiikassa.

 

Olen usein kuullut sanottavan, että vihreät menestyvät vaaleissa silloin, kun keskustelua käydään meille tyypillisistä teemoista, kuten ilmastonmuutoksesta. On toki hyvä, että yritämme itse nostaa esille meille tärkeitä aiheita. On selvää, ettei esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen voi odottaa seuraaviin vaaleihin. Toisaalta, meidän pitää myös itse vahvemmin puhua ratkaisuistamme niihin asioihin, jotka kulloinkin ovat esillä. Jos turvallisuus, talous ja työllisyys ovat eniten ihmisiä askarruttavat asiat, on silloin puhuttava niistä. Olemme yleispuolue, jolla on uskottavia vaihtoehtoja myös niihin.Puoluevaltuuskunta esimerkiksi hyväksyi työllisyysohjelman viime keväänä ja vihreän veropolitiikan linjauksia uudistetaan parhaillaan. Ei asetuta itse marginaaliin, vaan otetaan politiikka kokonaisuudessaan haltuun. Ihmisten arkipäivässä merkityksellisten asioiden esille nostaminen tarjoaa tarttumapintaa äänestäjille.

 

Vihreälle politiikalle on enemmän potentiaalista kannatusta kuin me vihreät aktiivit ehkä aina uskommekaan. Länsiväylä- lehti teetti kyselyn, jonka tulos oli, että Espoossa kaksi kolmesta vaihtaa tulevaisuudessa auton julkiseen liikenteeseen. Samoin Länsiväylän kyselyn mukaan enemmistö espoolaisista korottaisi mieluummin kunnallisveroa kuin leikkaisi palveluista. Minusta nämä lupaavat hyvää vihreälle politiikalle Espoossa. Espoossa vihreät ovat olleet sitkein joukkoliikenteen puolustaja ja kehittäjä. Samoin vihreät ovat puolustaneet palveluita ja nähneet veronkorotuksen mahdollisena. Suurin puolue kokoomus taas tuntuu vastustavan kunnallisveron korotusta viimeiseen asti. Kannattaa muistaa, että jokainen kohtaamasi ihminen ikään, ammattiin ja sukupuoleen katsomatta on mahdollinen vihreiden äänestäjä. Sillä on väliä, miten kohtaamme ihmisiä.

 

Onnistunut vaalikampanja on yhdistelmä monenlaisia kampanjoinnin tapoja. Tarvitaan esimerkiksi äänestäjien kohtaamista niin verkossa kuin tapahtumissa, medianäkyvyyttä, uusia sissikampanjoinnin keinoja, hyviä esitteitä ja mainoksia sekä paljon muuta. Polku vaalimenestykseen tehdään ja kuljetaan yhdessä. Nyt kaikki mukaan vaalityöhön!

 

Kaarina Saramäki

Espoon vihreiden puheenjohtaja

Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja taloustyöryhmän jäsen

 

 

 

 

Ilolla työelämään!

Posted on by
Vastaus

Tässä vaiheessa vuotta monella kesäloma loppuu ja työn alku lähestyy. Itse aloitin jo töissä ja vieläpä kesälomaa pitemmän tauon jälkeen. Mietin vanhempainvapaani aikana paljon työelämää, miten työurani on tähän asti mennyt, mitä kaikkea olen oppinut ja ennen kaikkea sitä, miten haluaisin työurani kulkevan tästä eteenpäin. Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nousi työnteon ilo.

Saadakseni inspiraatiota ja uusia ajatuksia tartuin Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion kirjaan Työkirja – Työelämän vallankumouksen perusteet. Kirjassa käydään läpi (välillä vähän liiankin toiston kera) sitä, miksi niin moni väsyy työelämässä. Kirjoittavat uskovat sen johtuvan siitä, että liian monet tekevät liian vähän merkityksellistä työtä. Ei siis siitä, että töitä sinällään tehtäisiin liikaa.

Kirjassa annetaan monia ehdotuksia, miten työelämää voisi parantaa. On 925-timanttia, 1234-portaita ja muita ajatuksia. En käy niitä nyt tässä esittelemään, enkä itse asiassa tiedä, aionko soveltaa mitään kirjan ajatuksista sellaisenaan. Kirjan kääntöpuolelle on muuten myös koottu harjoituksia kirjassa esitettyjen ajatusten käytäntöön viemiseksi.

Tärkeä havainto minusta kirjassa oli muun muassa se, että ihmiselämä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kirjoittajat esimerkiksi suosittelevat, että jos jokin yksityisasia haittaa keskittymistä töissä, kannattaa se hoitaa ensin alta pois. Samoin minua puhutteli ajatus, että kannattaa kiinnittää huomiota hyvien työtuntien määrään. Kirjoittajat suosittelevat neljää hyvää tuntia jokaiseen päivään. Se kuulostaa aluksi vähäiseltä, mutta itse asiassa, jos miettii miten kokoukset, puhelut jne helposti pirstovat työpäivää, lisää neljän tehokkaan tunnin ajatus keskittymistä olennaiseen. Korvan taakse jäi myös neuvo, että jos sähköpostin määrä on häiritsevän suuri,niin aloita siitä, että lähetät itse vähemmän sähköpostia. Itse olen idearikas ja nopeatempoinen ihminen ja saatan liiankin helposti naputella sähköpostilla ideoitani menemään eteenpäin. Tästä lähtien sovellan toisenlaista tapaa. Kirjaan ajatuksiani ylös ja hauduttelen ja esitän niitä mieluummin kasvotusten eri tilanteissa. Katsotaan, miten toimii.

Työkirja on siinä mielessä nerokas kirja, että vaikka se lukiessa tuntui hiukan itsestäänselvyyksiä latelevalta ja turhaa toistoa sisältävältä, niin huomaan sen laittaneen päässäni monenlaisia itseni ja työyhteisöni kehitysideoita muhimaan. Kirjan inspiroima ajatustyö on avuksi työni muokkaamisessa unelmaduunikseni.

 

Toivon kaikille töissä oleville työniloa ja työnetsijöille kärsivällisyyttä ja menestystä!

Työllisyyslinjaukset hyväksyttiin puoluevaltuuskunnassa

Posted on by
Vastaus

Puoluevaltuuskunnan kokouksessa 26.-27.4. keskusteltiin pitkään hallituksen työstä tähän asti ja hallituksen loppukaudesta. Ympäristöministeri Niinistön puheen voi lukea täältä
ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodon puheen täältä.

Itse pohdin puheenvuorossani kehysriihessä päätetyn lapsilisäleikkauksen mahdollisia vaikutuksia. Ainakin periaatteellisena kysymyksenä leikkaaminen lapsilisistä on iso asia ja varsinkin köyhemmille perheille myös käytännössä merkityksellinen asia. Peräänkuulutin vanhempainvapaiden uudistamista ja jakamista vihreiden esittämän 6+6+6-mallin tapaisesti. Viime syksynä päätetty kotihoidontuen kiintiöiminen ei edistä tasa-arvoa riittävästi ja moni perhe kokee sen ainoastaan kotihoidontuen leikkauksena.

 

Isoimpana asiana kokouksessa hyväksyttiin vihreät työllisyyslinjaukset. Puoluevaltuuskunnan kokouksessa annettiin myös evästystä poliittisen ohjelman valmisteluun. Poliittinen ohjelma hyväksytään kesäkuun alussa puoluekokouksessa. Lisäksi annettiin ideoita vihreiden asumispoliittisten linjausten laatimiseen. Asumispoliittiset linjaukset ovat valtuuskunnan käsittelyssä ensi syksynä.

 

Työllisyyslinjaukset: Kotimainen työllisyys pohjoismaiselle tasolle

Lainaus tiedotteesta: ”Työllisyysasteen nostaminen on Vihreän valtuuskunnan tänään sunnuntaina hyväksymän uuden työllisyysohjelman keskeinen tavoite. Ohjelma esittelee kattavat vastaukset siihen, miten talouden ja työelämän murrokseen tulisi vastata.”
Työllisyyslinjauksista on laadittu helppolukuinen kooste
sekä kokonaisuutena löydät linjaukset täältä

 

Oli antoisa kokous ja nyt kohti eurovaaleja! Vihreät ehdokkaat löydät täältä.

 

 

Hävikkiruoka kannattaa hyödyntää

Posted on by
1

(Mielipidekirjoitus julkaistiin Länsiväylässä 9.4.2014)

Hävikkiruoka kannattaa hyödyntää

Tähdelounaskäytäntö on levinnyt Suomessa jo lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Käytäntö on lähtenyt leviämään Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeilusta Vaajakummun koulussa, jossa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet, että he eivät välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Kokeilun toteuttanut koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla.

Sitran laskelmien mukaan kaikissa Suomen kouluissa tähdelounaskäytäntö voisi säästää noin kaksi miljoonaa ateriaa vuodessa.  Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä olisi noin 2,5 miljoonaa kiloa hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa lähes 15 miljoonan kilometrin autoilua.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti on arvioitu, että noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana.

Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä. Koulujen ja päiväkotien kasvatustyö ja ”syö ottamasi ruoka” -kampanjat ovat tärkeitä. Ruokahävikin vähentäminen kouluissa heijastuu parhaimmillaan myös käytäntöihin kotona. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona onkin monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Julkisen sektorin ruokailussa käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Espoon Catering valmistaa vuosittain noin 15 miljoonaa ateriaa. Tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi.

Myös meillä Espoossa Aarnivalkean koulun oppilaat ovat halunneet ryhtyä myymään ylijäänyttä kouluruokaa lähialueen vanhuksille ja muille halukkaille. Tätä kokeilua tulisi kaupungin tukea, markkinoida ja seurata.

Toivomme, että Espoo lähtisi kokeilun onnistuttua myös laajemmin toteuttamaan koulujen ja laitosten syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua. Tämä olisi yksi keino toimia Espoossa resurssiviisaasti: vähentää luonnonvarojen kulutusta ja lisätä samalla kuntalaisten hyvinvointia.

 

Inka Hopsu

Espoon vihreän valtuustoryhmän pj

 

Kaarina Saramäki

Espoon vihreiden pj

 

 

Tiedote Espoon vihreiden puheenjohtajuudesta

Posted on by
Vastaus

Espoon Vihreät valitsivat kevätkokouksessaan yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Kaarina Saramäen. Espoonlahtelainen Saramäki työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja vaikuttaa Vihreissä myös puoluevaltuuskunnan jäsenenä sekä puolueen talouspoliittisessa työryhmässä.

”Politiikan teemoista minulle ovat läheisimpiä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ympäristö, lapset ja nuoret sekä talous- ja työelämäkysymykset. Näitä asioita haluan edistää myös Espoon Vihreiden puheenjohtajana.”

Saramäellä on vankka kokemus niin kunnallis-, europarlamentti- kuin eduskuntavaalikampanjoista. Uudesta tehtävästään innostuneen Saramäen mielessä ovatkin jo tulevat haasteet:

”Puheenjohtajakauteni aikana meillä on edessä sekä eurovaalit että eduskuntavaalit ja molemmissa lähdemme tekemään kaikkien aikojen parhaita tuloksiamme. Vihreillä on paljon annettavaa talouden ja työllisyyden parantamiseksi kestävällä tavalla niin EU:ssa kuin Suomessa.”

”Ajamme myös niitä asioita, jotka ovat monelle arjessa merkityksellisimpiä, kuten hyvät lähipalvelut ja kaikkien ihmisten inhimillinen kohtelu. Espoossa on paljon lapsiperheitä ja esimerkiksi päivähoidosta on vaikea säästää laatua heikentämättä. Toivonkin päättäjiltämme inhimillistä viisautta ja kaukokatseisuutta. ”

Hiilineutraali Suomi – vihreät ilmastolinjaukset

Posted on by
Vastaus

Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui Porissa 1.-2.3.2014 ja hyväksyi ilmastolinjaukset. Ilmastotyöryhmä laati mielestäni kattavan listan tärkeitä linjauksia ja ne oli saatu koottua tiiviiksi paketiksi. Esimerkiksi esitys paikannukseen perustuvista ruuhkamaksuista on minusta tärkeä, kunhan samalla huolehditaan yksityisyydensuojasta. Ruuhkamaksuilla saataisiin mahdollisesti myös rahoitusta tulevaisuuden tärkeisiin joukkoliikenneinvestointeihin.

Toivoin puoluevaltuuskunnan keskustelussa ilmastolinjauksiin lisättävän sukupuolinäkökulman, ruokahävikin vähentäminen ja neuvonnan ilmastopäästöjen vähentämiseen maatiloilla. Muutosesitykseni suurelta osin hyväksyttiinkin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti erityisesti kehitysmaiden naisiin, sillä voimistuvat sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat pienviljelyä ja vedenhakumatkoja eli juuri niitä töitä, joista usein vastaavat naiset. Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset tuleekin ottaa huomioon ilmastopoliittisessa päätöksenteossa ja naisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.  Lisäksi on tärkeää, että ilmastorahoitus ei pienennä kehitysyhteistyövaroja ja kohdentuu niihin, jotka erityisesti kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Kepa on linjannut ilmastorahoituksesta hyvin tavoitteissaan.

Maatalous aiheuttaa ilmastopäästöjä monin tavoin ja päästöjen vähentämiseen kannustava tukipolitiikka on tärkeää. Yleensä taloudellinen ohjaus tarvitsee rinnalleen tiedollista ohjausta ja minusta olisi tärkeää, että viljelijöille tarjotaan tietoa ilmastopäästöjen vähentämisestä tuotannossa. Toki esimerkiksi energiatehokkuusneuvontaa jo annetaankin. Ilmastopäästöjen lähteitä maataloudessa ovat esimerkiksi maaperän päästöjä vapauttavat toimet ja tuotantoeläinten sekä lannan päästöt. Lisäksi energiankäytöstä maataloudessa aiheutuu päästöjä. Päästöjä voidaan vähentää erilaisilla maatalouskäytännöillä, parantamalla tilan energiatehokkuutta sekä lisäämällä bioenergian tuotantoa. Maatiloilla on kiinnostusta bioenergian tuotantoon ja sitä pitäisi tukea.  Ei pidä myöskään unohtaa luomutuotantoa ja lähiruokaa.

Lue myös kiinnostava näkökulma maatalouden päästöjen vähentämiseen Hinku-hankkeesta ja kattava artikkeli maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisestä.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti arviolta noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Pelkästään EU:ssa noin 90 miljoonaa tonnia ruokaa päätyy jätteeksi joka vuosi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana. Syötäväksi kelpaavan ruoan poisheittäminen aiheuttaa täysin turhia päästöjä. Esimerkkejä ruokajätteestä ovat jääkaappiin unohtuneet ja pilaantumaan päässeet ruoat, nahistuneet hedelmät ja kasvikset, homeinen leipä ja lautastähteet. Ruokajäte voi olla syömäkelpoista tai syömäkelvotonta, mutta raja on häilyvä. Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä.

Hävikkiä voidaan vähentää parantamalla maatiloilla syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Kauppojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteistyö on tärkeää, jotta vanhenevia elintarvikkeita ei päädy kaupoista suoraan jätteeksi. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona on monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Kaupat voisivat entistä laajemmin myydä alennettuun hintaan tuotteita, joiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Ruokahävikin syntymistä tulee siis vähentää kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa, – jakelua ja –kulutusta.