Kolme kirjaa yrittäjyydestä tukena arjessa

Olen viime aikoina uppoutunut kolmeen teokseen, jotka ovat antaneet raameja työlleni luontoteknologian startup-perustajana: Lean Startup, Startup-käsikirja ja Woltin tarina. Vaikka kirjat tarjoavat erinomaisia työkaluja, tärkein oppini on ollut tämä: valmista polkua ei ole olemassa. Jokainen yritys on omanlaisensa organismi, mutta tietyt lainalaisuudet auttavat pitämään pään pinnalla rakentaessamme uusia juttuja tekoälyn ja luonnon parissa.

Tässä kolme tärkeintä oivallustani, jotka otin käyttöön

1. Tasapaino: Koodia ja kohtaamisia ⚖️

Teknologiaa ei voi kehittää tyhjiössä. Olen ottanut nyrkkisäännöksi, että jokaisen viikon on sisällettävä etenemistä kahdella rintamalla:

• Teknologinen kehitys: Hiomme tekoälyämme ja tuotetta paremmaksi.

• Asiakastyö: Kuuntelemme ja opimme niiltä, joille ratkaisua rakennamme.

Jos toinen näistä pysähtyy, koko yritys kompuroi.

2. Mentorit ja yhteisö: kukaan ei onnistu yksin 🤝

Woltin tarina muistutti kokeneiden mentoreiden merkityksestä. Yrittäjyys voi olla yksinäistä, mutta sen ei tarvitse olla. Osaavien sparraajien löytäminen on yksi keskeisistä tehtävistäni toimitusjohtajana. Viisaus ei asu vain yhdessä päässä, tai NaturAI:n tapauksessa neljässä päässä. 😉

3. Merkityksellisyys on polttoainetta 🔥

Kaiken ketteryyden ja prosessien keskellä tärkeintä on se, miksi tätä teemme. Minua motivoi tehdä asioita, jotka ovat merkityksellisiä sekä asiakkaillemme että meille ja meidän tapauksessa koko luonnolle. Kun tavoite on kirkas, vastoinkäymisetkin osaa ehkä ottaa oppitunteina. 

Matka on alussa ja rakennamme omaa polkuamme päivä kerrallaan. Laitoin myös muistiin Miki Kuusen sitaatin pienten askelten ottamisesta epävarmoinakin hetkinä.🌲💻

Sustainability 2026: Beyond the ”year of Omnibus”

As we wrap up the ”year of Omnibus,” what should we expect for corporate sustainability in 2026? My focus remains on the real-world impacts and the critical role of finance. 

Many have expressed concern about a dip in ambition after the EU streamlined certain reporting requirements. However, I believe that despite the so-called ”ESG backlash,” underlying issues like climate change and social inequity are only intensifying. This makes a structured framework more essential, not less.

The escalating cost of physical climate risks and social pressures across supply chains are not abstract concepts, they are fundamental to business continuity. Sustainability isn’t just a ”nice to have”, it is our most viable tool for translating real-world phenomena into corporate strategy and accountability

I remain also positive about the future of sustainability reporting. While it will take time for the market to settle with the updated CSRD/CSDDD expectations and voluntary reporting (VSME), we must remember where we started.

I remember five to ten years ago, the financial sector was constantly highlighting the lack of reliable sustainability data. You cannot price risk or allocate capital effectively without mandatory, assured, and standardized data. Because the financial sector (banks, insurers, and asset managers) needs this data for transition finance and systemic risk management, I believe market practice will demand high-quality disclosures regardless of regulatory changes and Omnibus. To me, the ongoing revision of the SFDR is a perfect example of this. It is not about lowering the bar, but rather refining the framework to keep up the pace with market needs and ensure it remains a credible tool for the transition.

My final key point is the role of SMEs. For sustainability to truly work, SMEs must be brought into the ”sustainability bubble” to access green finance. Value chain requirements, especially Scope 3 and social impact, are the most challenging but also the most transformative parts of EU regulation. Large companies must continue to engage and mobilize their smaller partners to provide auditable data. I am confident this will become standard practice, even with the current restrictions on information requests.

While disclosures are essential, so much is happening on a voluntary basis. For example, biodiversity is a field where many companies are now leading the way outside of mandates. I’ve seen this firsthand since starting our naturetech company, NaturAI Oy.

Let’s focus on cooperation and supporting one another in this field.

I wish everyone reading my blog a joyful holiday season and a wonderful new year!

#omnibus #sustainability #greenfinance #sustainablefinance #SFDR #greentransition #climate #humanrights #biodiversity 

Nature Positive: Taking action now

Many companies, cities, and organizations are actively striving to be Nature Positive, but what does that truly mean?

It’s a concept that is not easy to define. A useful starting point is, that we must conserve and restore more nature than we destroy. The reality is, that many of the things we need and want in life impact nature. To manage these impacts effectively, we need a deeper understanding of nature. 

This is where we at NaturAI come in. We believe that progress towards Nature Positive requires more direct data and information from nature itself. Our current knowledge about species and the precise effects of human activities is incomplete.

Yet, our economy is deeply connected to and reliant on nature. The one cannot flourish without the other.

I recently finished reading the excellent book, ”Becoming Nature Positive” by Marco Lambertini and co-authors, which explores this critical topic from multiple angles. (Marco was also a compelling speaker at the EU Business and Nature Summit in Helsinki this autumn.)

I highly recommend this book for anyone looking to integrate nature and ecosystems into business, finance, or societal decisions.

I especially enjoyed the sections detailing the difficulties in ”pricing” nature. This reminded me of my time working with Nordic environmental co-operation, where we introduced the TEEB model to Nordics and also analyzed how the GDP model could be changed to account for environmental and societal effects (this was about 15 years ago).

Developing these complex frameworks takes time. But as an experienced expert told me at the EBNS: ”The most important thing is to take steps and make actions in the right direction.”

We shouldn’t wait for all the perfect models and answers. We can all start taking action today and that means getting better data.

At NaturAI, we’re making this possible by using ecoacoustics and AI to provide cost-efficient, comprehensive and accurate species detection. 

What is the first step your organization is taking to become Nature Positive? Share your thoughts in comments.

#naturepositive #biodiversity #ecosystems #nature #ecoacoustics #bioacoustics #AI #startups #innovation #NaturAI #EBNS 

Why companies need climate and environmental scenario analysis

The European Banking Authority (EBA) has published its Guidelines on Environmental Scenario Analysis. 

https://www.eba.europa.eu/publications-and-media/press-releases/eba-publishes-its-final-guidelines-environmental-scenario-analysis

Many in my network working in the banking sector are already familiar with these developments, but their implications for other industries are far less widely recognised. Although addressed to banks and investment firms, these guidelines may have implications beyond the financial sector. As the EBA notes, ”climate and other environmental risks, such as extreme weather events, ecosystem degradation, and growing pressures on land and water resource, pose considerable challenges for the economy”. These risks are already driving economic transitions that affect financial institutions and the companies they finance.

The guidelines outline expectations for how credit institutions and investment firms should assess their resilience to environmental risks, primarily climate-related physical and transition risks, through scenario analysis. Scenario analysis evaluates how different plausible futures might affect an institution’s strategy, operations, and risk exposure. It can be a straightforward “what if” exercise or a more advanced analysis backed by data, models, and narrative pathways. In all cases, it is designed to help organisations anticipate risks, strengthen preparedness, and identify emerging opportunities.

Environmental risks are becoming more material and can influence every financial-risk category. By setting common EU-wide expectations, the EBA aims to improve how these risks are recognised, assessed, and integrated. Although the guidelines are directed at banks, they may also influence the expectations placed on companies that rely on external financing, including how they assess environmental risks and the resilience of their business models.

Being proactive now helps companies stay ahead of evolving requirements, supervisory expectations, and market pressures. Conducting environmental scenario analysis can support access to capital, strengthen strategic planning, and offer a competitive edge as the transition to a low-carbon, resource-efficient economy accelerates. 

It is important not to underestimate the potential economic and business impacts of climate change and nature loss.

#biodiversity #climate #scenario #eba #banking #esgrisk #climaterisk #adaptation 

Reflections from the EU Business and Nature Summit 2025: Building the Business Case for Nature

A week ago, I attended the EU Business and Nature Summit (EBNS). Reading through my notes and reflecting on two days of discussions across multiple sessions, keynotes, panels, and coffee-break conversations, gave me a hopeful outlook on the work being done for nature.

Over the past few years, I’ve grown used to biodiversity events full of enthusiasm but a bit lacking practical perspectives. EBNS turned out to be a very positive surprise. Huge thanks to the organisers for blending policy and business perspectives so smoothly.

Nature is vital to all of us, and to the economy and business. Still, as many discussions highlighted, we need a stronger and clearer business case for nature. There are already many promising tools and concepts in place, including nature-based solutions, regenerative farming, nature restoration, ecological compensation, and nature credits. Biodiversity Net Gain policy in the UK also came up frequently during the sessions.

Thank you to all the colleagues and new contacts I had the chance to speak with over lunch or coffee. I listened carefully to your insights and came away with several ideas for how NaturAI can further support companies in their nature-related work. While many impacts on nature occur within value chains and are assessed through different forms of nature footprinting, there is a clear and growing need for data gathered directly from nature. To make better-informed decisions that reduce impacts and enhance biodiversity, it is wise to make use of the possibilities that technologies such as ecoacoustics and AI can offer.

EBNS showed that restoring nature is not only possible, it’s already underway. With the right data, partnerships, and ambition, we can accelerate this nature-positive shift together. 

#EBNS #EBNS25 #nature #biodiversity #restoration #naturecredits #businessandbiodiversity #NBS #naturefinance #sustainablefinance #ecoacoustics #AI #naturetech 

Millä keinoin Suomi voi saavuttaa päästövähennystavoitteet? 

Kuuntelin aamulla Suomen Ilmastopaneelin webinaaria, jossa esiteltiin paneelin laatimia suosituksia erityisesti taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin päästövähennystoimiksi. Niillä päästöjen vähentäminen on ollut vaikeinta ja toimet herättävät paljon keskustelua. Päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, mutta on tärkeää jatkaa energiatehokkuuden edistämistä ja teknologiakehitystä. 

Samoin kuin talouspolitiikassa, myös ilmastopolitiikassa pitää katsoa vaalikausien yli. Pitkäjänteinen ja ennustettava sääntely on myös yritysten etu. 

Liikenteeseen ilmastopaneeli suosittelee 

  • joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tukemista
  • liikenteen verotuksen uudistamista sähköistymistä tukevaksi
  • jakeluvelvoite on nostettava aiemman lainsäädännön mukaiseksi 

Maatalouteen paneeli suosittelee

  • typpilannoitusta tarkennettava ja vähennettävä
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 
  • naudoille on annettava metaanipäästöjä vähentävää rehulisäainetta 
  • vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa ja teollisuusalueiden latausinfran kehittämistä on tuettava
  • kevyen polttoöljyn jakeluvelvoite nostettava 30 %:iin

Maankäyttösektorille paneeli suosittelee

  • metsälakiin tulee kirjata hiilinielua vahvistavat käytännöt metsien käsittelyyn 
  • päästöjä lisäävälle maankäytön muutokselle on asetettava riittävän suuri maksu 
  • puunpolton verotuki on poistettava 
  • kannusteita on suunnattava metsäteollisuuden uudistumiseen 
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 

Päästökauppasektorille paneeli suosittelee

  • päästökauppatulojen kohdentamista vaikuttaviin vihreän siirtymän toimiin 
  • bioperäisen hiilidioksidin teknisen talteenoton tukemista 

Koko raportti löytyy täältä 

Tilaisuudessa esitettiin hyviä yleisökysymyksiä/kommentteja muun muassa toimien kustannuksista ja luonnon huomioimisesta toimissa. Myös tekoälyn ja datakeskusten vaikutuksista kysyttiin. Ilmastopaneelin suositukset ovat hyvä pohja keskustelulle, jota epäilemättä syntyy ja monet toimet ovat poliittisesti vaikeita edistää. Tärkeää olisi katsoa, mistä löytyy sellainen kokonaisuus, johon on saatavilla riittävän laaja tuki ja riittävän laaja osallistujajoukko yhteiskunnassa. Kyseessä kun  on yhteinen ponnistus. Itse katson ehdotuksia myös sillä silmällä, että missä oma tai muut tuntemani startupit voisivat auttaa. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan optimoida monia järjestelmiä ja toimia. Tarvitsemme myös uusia näkökulmia toimintatapoihin ja uutta liiketoimintaa. 

#ilmasto #ilmastopaneeli #päästökuilu #taakanjakosektori #maankäyttösektori #päästökauppa #päästöt #ilmastopolitiikka #luonto #tekoäly 

Ajatuksia lintumessuilta

Kävin eilen Viikissä Birdlifen lintumessuilla. Oli hieno päivä. Ilahduttavaa, että Suomessa on niin aktiivinen lintuharrastajien joukko. Harrastajien toiminta on hyvin järjestäytynyttä ja tiede hyötyy siitä myös paljon. Ja sitä kautta tietysti luonto ja me kaikki. Messut tarjosivat kiinnostavia esityksiä. Esimerkiksi kirjailija Juha Kauppista oli tosi hienoa kuulla livenä. Lämmin lukusuositus hänen kirjoilleen.

Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöämme monin tavoin. Paitsi että lajeja katoaa, myös lajien väliset suhteet sekä kaikenlaiset luonnon aikataulut ja systeemit muuttuvat. Linnuista nähdään muutoksen vauhti ja muutos vaikuttaa jo nyt. Lintuja on helppo havainnoida ja lintujen kautta hahmottuu koko ravintoverkossa tapahtuvat muutokset. Linnuissa havaitut muutokset havaittaneen aikaa myöten muussa luonnossa. Mitä väliä sillä sitten on, että luonto muuttuu? Sillä on hyvinkin paljon väliä, sillä tarvitsemme monimuotoista luontoa sopeutuaksemme ilmastonmuutokseen ja monin tavoin myös elinkeinojemme ylläpitämiseen.

Messuilla oli kuitenkin iloinen tunnelma ja oli mukava nähdä vanhoja kollegoita ja uusia ja vanhoja ystäviä.

Nappasin vähän utuisen kuvan Viikin pelloista. Viikkiläisenä eli siellä opiskeluaikani viettäneenä on aina yhtä sykähdyttävää, että yliopistokampuksen vieressä on peltoja ja huikeita luontoalueita. Siellä jossain on myös Helsingin maantieteellinen keskipiste.

lintumessut #ilmastonmuutos #luontokato #sopeutuminen #viikki

Paluu arkeen, havaintoja lomalta

Kesälomalla tuli nautittua luonnosta ja sen antimista. Perheessäni on aktiivisia kalamiehiä useampikin ja saan siksi nauttia hyvästä ruoasta läpi kesän. Särkikalojen syöminen on myös rehevöitymisen torjumisessa tärkeää. Sorva oli yllättävän pehmeää ja maukasta, joskin toki ruotoista. Kalataloustieteen perusteissa piti aikoinaan tenttiä kalalajit, mutta muiden kuin yleisimpien lajien tunnistukseen tarvitsen apuvälineitä. Mökin hyllystä löytynyt ”Kalat” oli kiva tapa kertailla kalatietoutta. 

Jenni Räinän Veden ajat on hieno kirja Suomen pienvesien muutoksesta. Kirja on kaunokirjallinen ja peilaa kirjailijan omaa taustaa, mutta myös asiapitoinen. Vaikka olen jossain määrin opinnoissa ja työssä perehtynyt myös vesiasioihin, opin kirjasta uutta ja näkökulmia, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Miten kaikki vedet ovat linkittyneinä toisiinsa ja lähdekään ei ole vain yksittäinen lähde. 

Kirjassa viitataan myös muuttuvan perustason käsitteeseen (shifting baseline). Sama ilmiö pätee muihinkin ympäristökysymyksiin kuin vesistöjen muutokseen. Jos vertaamme tilannetta aina vuoden tai parin takaiseen, jäävät hiipivät isot muutokset meiltä havaitsematta. 

Vesien ja kalojen lisäksi lomalla ei voinut välttyä ajattelemasta vieraslajeja, yhtä luontokadon ajuria. Ainakin omilla kesälomareiteilläni olin havaitsevani enemmän lupiinia kuin vielä muutama vuosi sitten. Suomen Kuvalehti julkaisi haitallisista vieraskasveista hyvän artikkelin. Torjunta on työvoimavaltaista ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Olen iloinen, että OP Ryhmä yhdessä WWF:n kanssa mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen vieraslajitalkoisiin. Talkoissa saadut opit toivottavasti rohkaisevat kitkemään vieraslajeja myös omassa pihassa. 

Näkemiäni lomanpäättymispostauksia on yhdistänyt havainto, voisiko arjessa olla enemmän samoja elementtejä kuin loma-aikana? Esimerkiksi ystävien näkemistä, lepoa ja ulkona puuhastelua. Omalla lomallani visioin ja ajattelin keskittyneesti. Ajattelun kirkkaus on asia, jota tietotyössä ja tekoälyn aikakaudella kannattaa mielestäni vaalia. 

Lisää resursseja Espoon vesien suojeluun

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 27.6.2020

Espoon Pitkäjärven tilasta on keskusteltu Länsiväylässä pitkin kevättä. Jaamme huolen paitsi Pitkäjärven, myös laajemmin Espoon vesistöjen osalta. Pitkäjärven tilannetta on nostettu esiin Hopsun valtuustoaloitteella jo 2017, eikä järven tila valitettavasti ole tuosta ajasta juuri parantunut. Toimia tarvitaan, eikä asian kanssa voida odotella.

Jätevesien puhdistaminen, vesihuollon rakentaminen järven valuma-alueen asutukselle sekä peltojen ravinnehuuhtoutumien vähentäminen ovat tärkeimpiä vesiensuojelutoimia. Valtuuston vesihuollon kehittämissuunnitelmasta tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Vanhakartanoon vesihuolto on kuitenkin tulossa vasta vuonna 2026. Vesiensuojelun näkökulmasta vesihuollon rakentamista olisi järkevää useilla alueilla kiirehtiä.

Huonokuntoisten järvien kunnostamisen lisäksi virtavedet tarvitsevat huomiota ja tänä vuonna päivitetäänkin Espoon virtavesiselvitystä. Espoon virtavedet ovat luonnonarvoiltaan rikkaita ja rakentamisen lisäksi niihin vaikuttaa esimerkiksi vedenotto kasteluun. Uhanalaisia vaelluskaloja voidaan auttaa rakentamalla kalateitä.

Espoon järvet, virtavedet ja rannat ovat kovassa paineessa kaupungin kasvun ja runsaan rakentamisen takia. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että kaikki tahot ymmärtävät toimiensa vaikutuksen vesien tilaan. Tärkeää on monen tahon yhteistyö, jota kaupunki koordinoi. Esimerkiksi Pitkäjärven ranta-alueet ovat pitkälti yksityisessä omistuksessa. Kalastuskunnan tekemä työ on tärkeä osa järven kunnostamista (LV Areena 10.6.).

Espoon järvet ja muut vesialueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden virkistysalueina sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Vesiensuojelussa ei voi enää pihistellä. Toimia tulee yhä tehdä kustannustehokkaasti ja monen tahon yhteistyönä, mutta riittävästi. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman toteuttaminen on yksi valtuuston painopisteistä. Sen toimeenpanoon ei kuitenkaan ole vuosi toisensa perään varattu riittäviä resursseja. Tämä pitäisi korjata seuraavassa budjettiesityksessä.

Vesien tilaa heikentää myös ilmastonmuutos. Siksi pitkäjänteinen vesiensuojelu edellyttää myös tehokkaita ilmastotoimia.

Kaarina Saramäki Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja, varavaltuutettu (vihr.)

Inka Hopsu kansanedustaja, Espoon valtuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)

Toimintakertomus 2018 ja lausuntoja – ympäristölautakunnan kokous 14.3.2019

Maaliskuun kokouksessa 14.3.2019 ympäristölautakunta hyväksyi lautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen viime vuodelta. Paljon saatiin taas aikaan niin luonnon- kuin vesiensuojelussa, ilmastotyössä ja ympäristövastuullisuuden edistämisessä kuin ympäristönsuojelun valvonta- ja viranomaistehtävissä.  Toimintakertomus on luettavissa täällä.

Muina isoimpina asioina annoimme kaksi lausuntoa, joista toinen Etelä-Suomen AVIlle Länsimetron vesilain mukaisen luvan muutoshakemuksesta. Toinen olikin vaikeampi lausunto eli annoimme lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle Högnäsissa sijaitsevan tammen rauhoituksen purkamisesta tehdystä valituksesta. Keskustelimme itse asiasta eli ns Koivurannan tammen rauhoituksen purkuhakemuksesta tammikuun kokouksessamme pitkään ja silloin päädyimme tiukan äänestyksen jälkeen purkamaan rauhoituksen. Tässä kokouksessa äänestimme lausunnosta ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan äänen ratkaistessa päädyimme lausunnossamme valittajan kannalle. Tammen rauhoituksen purkaminen jakaa lautakunnan suurin piirtein puoliksi. Erityisesti rauhoituksen purkua hakeneiden asukkaiden puolesta toivon, että oikeuden käsittelyaika olisi kohtuullinen.

Pöytäkirja on luettavissa täällä.