Category Archives: luonto

Nature Positive: Taking action now

Posted on by
Vastaus

Many companies, cities, and organizations are actively striving to be Nature Positive, but what does that truly mean?

It’s a concept that is not easy to define. A useful starting point is, that we must conserve and restore more nature than we destroy. The reality is, that many of the things we need and want in life impact nature. To manage these impacts effectively, we need a deeper understanding of nature. 

This is where we at NaturAI come in. We believe that progress towards Nature Positive requires more direct data and information from nature itself. Our current knowledge about species and the precise effects of human activities is incomplete.

Yet, our economy is deeply connected to and reliant on nature. The one cannot flourish without the other.

I recently finished reading the excellent book, ”Becoming Nature Positive” by Marco Lambertini and co-authors, which explores this critical topic from multiple angles. (Marco was also a compelling speaker at the EU Business and Nature Summit in Helsinki this autumn.)

I highly recommend this book for anyone looking to integrate nature and ecosystems into business, finance, or societal decisions.

I especially enjoyed the sections detailing the difficulties in ”pricing” nature. This reminded me of my time working with Nordic environmental co-operation, where we introduced the TEEB model to Nordics and also analyzed how the GDP model could be changed to account for environmental and societal effects (this was about 15 years ago).

Developing these complex frameworks takes time. But as an experienced expert told me at the EBNS: ”The most important thing is to take steps and make actions in the right direction.”

We shouldn’t wait for all the perfect models and answers. We can all start taking action today and that means getting better data.

At NaturAI, we’re making this possible by using ecoacoustics and AI to provide cost-efficient, comprehensive and accurate species detection. 

What is the first step your organization is taking to become Nature Positive? Share your thoughts in comments.

#naturepositive #biodiversity #ecosystems #nature #ecoacoustics #bioacoustics #AI #startups #innovation #NaturAI #EBNS 

Why companies need climate and environmental scenario analysis

Posted on by
Vastaus

The European Banking Authority (EBA) has published its Guidelines on Environmental Scenario Analysis. 

https://www.eba.europa.eu/publications-and-media/press-releases/eba-publishes-its-final-guidelines-environmental-scenario-analysis

Many in my network working in the banking sector are already familiar with these developments, but their implications for other industries are far less widely recognised. Although addressed to banks and investment firms, these guidelines may have implications beyond the financial sector. As the EBA notes, ”climate and other environmental risks, such as extreme weather events, ecosystem degradation, and growing pressures on land and water resource, pose considerable challenges for the economy”. These risks are already driving economic transitions that affect financial institutions and the companies they finance.

The guidelines outline expectations for how credit institutions and investment firms should assess their resilience to environmental risks, primarily climate-related physical and transition risks, through scenario analysis. Scenario analysis evaluates how different plausible futures might affect an institution’s strategy, operations, and risk exposure. It can be a straightforward “what if” exercise or a more advanced analysis backed by data, models, and narrative pathways. In all cases, it is designed to help organisations anticipate risks, strengthen preparedness, and identify emerging opportunities.

Environmental risks are becoming more material and can influence every financial-risk category. By setting common EU-wide expectations, the EBA aims to improve how these risks are recognised, assessed, and integrated. Although the guidelines are directed at banks, they may also influence the expectations placed on companies that rely on external financing, including how they assess environmental risks and the resilience of their business models.

Being proactive now helps companies stay ahead of evolving requirements, supervisory expectations, and market pressures. Conducting environmental scenario analysis can support access to capital, strengthen strategic planning, and offer a competitive edge as the transition to a low-carbon, resource-efficient economy accelerates. 

It is important not to underestimate the potential economic and business impacts of climate change and nature loss.

#biodiversity #climate #scenario #eba #banking #esgrisk #climaterisk #adaptation 

Reflections from the EU Business and Nature Summit 2025: Building the Business Case for Nature

Posted on by
Vastaus

A week ago, I attended the EU Business and Nature Summit (EBNS). Reading through my notes and reflecting on two days of discussions across multiple sessions, keynotes, panels, and coffee-break conversations, gave me a hopeful outlook on the work being done for nature.

Over the past few years, I’ve grown used to biodiversity events full of enthusiasm but a bit lacking practical perspectives. EBNS turned out to be a very positive surprise. Huge thanks to the organisers for blending policy and business perspectives so smoothly.

Nature is vital to all of us, and to the economy and business. Still, as many discussions highlighted, we need a stronger and clearer business case for nature. There are already many promising tools and concepts in place, including nature-based solutions, regenerative farming, nature restoration, ecological compensation, and nature credits. Biodiversity Net Gain policy in the UK also came up frequently during the sessions.

Thank you to all the colleagues and new contacts I had the chance to speak with over lunch or coffee. I listened carefully to your insights and came away with several ideas for how NaturAI can further support companies in their nature-related work. While many impacts on nature occur within value chains and are assessed through different forms of nature footprinting, there is a clear and growing need for data gathered directly from nature. To make better-informed decisions that reduce impacts and enhance biodiversity, it is wise to make use of the possibilities that technologies such as ecoacoustics and AI can offer.

EBNS showed that restoring nature is not only possible, it’s already underway. With the right data, partnerships, and ambition, we can accelerate this nature-positive shift together. 

#EBNS #EBNS25 #nature #biodiversity #restoration #naturecredits #businessandbiodiversity #NBS #naturefinance #sustainablefinance #ecoacoustics #AI #naturetech 

Millä keinoin Suomi voi saavuttaa päästövähennystavoitteet? 

Posted on by
Vastaus

Kuuntelin aamulla Suomen Ilmastopaneelin webinaaria, jossa esiteltiin paneelin laatimia suosituksia erityisesti taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin päästövähennystoimiksi. Niillä päästöjen vähentäminen on ollut vaikeinta ja toimet herättävät paljon keskustelua. Päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, mutta on tärkeää jatkaa energiatehokkuuden edistämistä ja teknologiakehitystä. 

Samoin kuin talouspolitiikassa, myös ilmastopolitiikassa pitää katsoa vaalikausien yli. Pitkäjänteinen ja ennustettava sääntely on myös yritysten etu. 

Liikenteeseen ilmastopaneeli suosittelee 

  • joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tukemista
  • liikenteen verotuksen uudistamista sähköistymistä tukevaksi
  • jakeluvelvoite on nostettava aiemman lainsäädännön mukaiseksi 

Maatalouteen paneeli suosittelee

  • typpilannoitusta tarkennettava ja vähennettävä
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 
  • naudoille on annettava metaanipäästöjä vähentävää rehulisäainetta 
  • vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa ja teollisuusalueiden latausinfran kehittämistä on tuettava
  • kevyen polttoöljyn jakeluvelvoite nostettava 30 %:iin

Maankäyttösektorille paneeli suosittelee

  • metsälakiin tulee kirjata hiilinielua vahvistavat käytännöt metsien käsittelyyn 
  • päästöjä lisäävälle maankäytön muutokselle on asetettava riittävän suuri maksu 
  • puunpolton verotuki on poistettava 
  • kannusteita on suunnattava metsäteollisuuden uudistumiseen 
  • turvepeltojen vettämistä on laajennettava 

Päästökauppasektorille paneeli suosittelee

  • päästökauppatulojen kohdentamista vaikuttaviin vihreän siirtymän toimiin 
  • bioperäisen hiilidioksidin teknisen talteenoton tukemista 

Koko raportti löytyy täältä 

Ilmastopaneelin politiikkasuositukset: 14 keinoa kuilun kuromiseen

Tilaisuudessa esitettiin hyviä yleisökysymyksiä/kommentteja muun muassa toimien kustannuksista ja luonnon huomioimisesta toimissa. Myös tekoälyn ja datakeskusten vaikutuksista kysyttiin. Ilmastopaneelin suositukset ovat hyvä pohja keskustelulle, jota epäilemättä syntyy ja monet toimet ovat poliittisesti vaikeita edistää. Tärkeää olisi katsoa, mistä löytyy sellainen kokonaisuus, johon on saatavilla riittävän laaja tuki ja riittävän laaja osallistujajoukko yhteiskunnassa. Kyseessä kun  on yhteinen ponnistus. Itse katson ehdotuksia myös sillä silmällä, että missä oma tai muut tuntemani startupit voisivat auttaa. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan optimoida monia järjestelmiä ja toimia. Tarvitsemme myös uusia näkökulmia toimintatapoihin ja uutta liiketoimintaa. 

#ilmasto #ilmastopaneeli #päästökuilu #taakanjakosektori #maankäyttösektori #päästökauppa #päästöt #ilmastopolitiikka #luonto #tekoäly 

Ajatuksia lintumessuilta

Posted on by
Vastaus

Kävin eilen Viikissä Birdlifen lintumessuilla. Oli hieno päivä. Ilahduttavaa, että Suomessa on niin aktiivinen lintuharrastajien joukko. Harrastajien toiminta on hyvin järjestäytynyttä ja tiede hyötyy siitä myös paljon. Ja sitä kautta tietysti luonto ja me kaikki. Messut tarjosivat kiinnostavia esityksiä. Esimerkiksi kirjailija Juha Kauppista oli tosi hienoa kuulla livenä. Lämmin lukusuositus hänen kirjoilleen.

Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöämme monin tavoin. Paitsi että lajeja katoaa, myös lajien väliset suhteet sekä kaikenlaiset luonnon aikataulut ja systeemit muuttuvat. Linnuista nähdään muutoksen vauhti ja muutos vaikuttaa jo nyt. Lintuja on helppo havainnoida ja lintujen kautta hahmottuu koko ravintoverkossa tapahtuvat muutokset. Linnuissa havaitut muutokset havaittaneen aikaa myöten muussa luonnossa. Mitä väliä sillä sitten on, että luonto muuttuu? Sillä on hyvinkin paljon väliä, sillä tarvitsemme monimuotoista luontoa sopeutuaksemme ilmastonmuutokseen ja monin tavoin myös elinkeinojemme ylläpitämiseen.

Messuilla oli kuitenkin iloinen tunnelma ja oli mukava nähdä vanhoja kollegoita ja uusia ja vanhoja ystäviä.

Nappasin vähän utuisen kuvan Viikin pelloista. Viikkiläisenä eli siellä opiskeluaikani viettäneenä on aina yhtä sykähdyttävää, että yliopistokampuksen vieressä on peltoja ja huikeita luontoalueita. Siellä jossain on myös Helsingin maantieteellinen keskipiste.

lintumessut #ilmastonmuutos #luontokato #sopeutuminen #viikki

Paluu arkeen, havaintoja lomalta

Posted on by
Vastaus

Kesälomalla tuli nautittua luonnosta ja sen antimista. Perheessäni on aktiivisia kalamiehiä useampikin ja saan siksi nauttia hyvästä ruoasta läpi kesän. Särkikalojen syöminen on myös rehevöitymisen torjumisessa tärkeää. Sorva oli yllättävän pehmeää ja maukasta, joskin toki ruotoista. Kalataloustieteen perusteissa piti aikoinaan tenttiä kalalajit, mutta muiden kuin yleisimpien lajien tunnistukseen tarvitsen apuvälineitä. Mökin hyllystä löytynyt ”Kalat” oli kiva tapa kertailla kalatietoutta. 

Jenni Räinän Veden ajat on hieno kirja Suomen pienvesien muutoksesta. Kirja on kaunokirjallinen ja peilaa kirjailijan omaa taustaa, mutta myös asiapitoinen. Vaikka olen jossain määrin opinnoissa ja työssä perehtynyt myös vesiasioihin, opin kirjasta uutta ja näkökulmia, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Miten kaikki vedet ovat linkittyneinä toisiinsa ja lähdekään ei ole vain yksittäinen lähde. 

Kirjassa viitataan myös muuttuvan perustason käsitteeseen (shifting baseline). Sama ilmiö pätee muihinkin ympäristökysymyksiin kuin vesistöjen muutokseen. Jos vertaamme tilannetta aina vuoden tai parin takaiseen, jäävät hiipivät isot muutokset meiltä havaitsematta. 

Vesien ja kalojen lisäksi lomalla ei voinut välttyä ajattelemasta vieraslajeja, yhtä luontokadon ajuria. Ainakin omilla kesälomareiteilläni olin havaitsevani enemmän lupiinia kuin vielä muutama vuosi sitten. Suomen Kuvalehti julkaisi haitallisista vieraskasveista hyvän artikkelin. Torjunta on työvoimavaltaista ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Olen iloinen, että OP Ryhmä yhdessä WWF:n kanssa mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen vieraslajitalkoisiin. Talkoissa saadut opit toivottavasti rohkaisevat kitkemään vieraslajeja myös omassa pihassa. 

Näkemiäni lomanpäättymispostauksia on yhdistänyt havainto, voisiko arjessa olla enemmän samoja elementtejä kuin loma-aikana? Esimerkiksi ystävien näkemistä, lepoa ja ulkona puuhastelua. Omalla lomallani visioin ja ajattelin keskittyneesti. Ajattelun kirkkaus on asia, jota tietotyössä ja tekoälyn aikakaudella kannattaa mielestäni vaalia. 

Lisää resursseja Espoon vesien suojeluun

Posted on by
Vastaus

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 27.6.2020

Espoon Pitkäjärven tilasta on keskusteltu Länsiväylässä pitkin kevättä. Jaamme huolen paitsi Pitkäjärven, myös laajemmin Espoon vesistöjen osalta. Pitkäjärven tilannetta on nostettu esiin Hopsun valtuustoaloitteella jo 2017, eikä järven tila valitettavasti ole tuosta ajasta juuri parantunut. Toimia tarvitaan, eikä asian kanssa voida odotella.

Jätevesien puhdistaminen, vesihuollon rakentaminen järven valuma-alueen asutukselle sekä peltojen ravinnehuuhtoutumien vähentäminen ovat tärkeimpiä vesiensuojelutoimia. Valtuuston vesihuollon kehittämissuunnitelmasta tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Vanhakartanoon vesihuolto on kuitenkin tulossa vasta vuonna 2026. Vesiensuojelun näkökulmasta vesihuollon rakentamista olisi järkevää useilla alueilla kiirehtiä.

Huonokuntoisten järvien kunnostamisen lisäksi virtavedet tarvitsevat huomiota ja tänä vuonna päivitetäänkin Espoon virtavesiselvitystä. Espoon virtavedet ovat luonnonarvoiltaan rikkaita ja rakentamisen lisäksi niihin vaikuttaa esimerkiksi vedenotto kasteluun. Uhanalaisia vaelluskaloja voidaan auttaa rakentamalla kalateitä.

Espoon järvet, virtavedet ja rannat ovat kovassa paineessa kaupungin kasvun ja runsaan rakentamisen takia. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että kaikki tahot ymmärtävät toimiensa vaikutuksen vesien tilaan. Tärkeää on monen tahon yhteistyö, jota kaupunki koordinoi. Esimerkiksi Pitkäjärven ranta-alueet ovat pitkälti yksityisessä omistuksessa. Kalastuskunnan tekemä työ on tärkeä osa järven kunnostamista (LV Areena 10.6.).

Espoon järvet ja muut vesialueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden virkistysalueina sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Vesiensuojelussa ei voi enää pihistellä. Toimia tulee yhä tehdä kustannustehokkaasti ja monen tahon yhteistyönä, mutta riittävästi. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman toteuttaminen on yksi valtuuston painopisteistä. Sen toimeenpanoon ei kuitenkaan ole vuosi toisensa perään varattu riittäviä resursseja. Tämä pitäisi korjata seuraavassa budjettiesityksessä.

Vesien tilaa heikentää myös ilmastonmuutos. Siksi pitkäjänteinen vesiensuojelu edellyttää myös tehokkaita ilmastotoimia.

Kaarina Saramäki Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja, varavaltuutettu (vihr.)

Inka Hopsu kansanedustaja, Espoon valtuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)

Toimintakertomus 2018 ja lausuntoja – ympäristölautakunnan kokous 14.3.2019

Posted on by
Vastaus

Maaliskuun kokouksessa 14.3.2019 ympäristölautakunta hyväksyi lautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen viime vuodelta. Paljon saatiin taas aikaan niin luonnon- kuin vesiensuojelussa, ilmastotyössä ja ympäristövastuullisuuden edistämisessä kuin ympäristönsuojelun valvonta- ja viranomaistehtävissä.  Toimintakertomus on luettavissa täällä.

Muina isoimpina asioina annoimme kaksi lausuntoa, joista toinen Etelä-Suomen AVIlle Länsimetron vesilain mukaisen luvan muutoshakemuksesta. Toinen olikin vaikeampi lausunto eli annoimme lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle Högnäsissa sijaitsevan tammen rauhoituksen purkamisesta tehdystä valituksesta. Keskustelimme itse asiasta eli ns Koivurannan tammen rauhoituksen purkuhakemuksesta tammikuun kokouksessamme pitkään ja silloin päädyimme tiukan äänestyksen jälkeen purkamaan rauhoituksen. Tässä kokouksessa äänestimme lausunnosta ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan äänen ratkaistessa päädyimme lausunnossamme valittajan kannalle. Tammen rauhoituksen purkaminen jakaa lautakunnan suurin piirtein puoliksi. Erityisesti rauhoituksen purkua hakeneiden asukkaiden puolesta toivon, että oikeuden käsittelyaika olisi kohtuullinen.

Pöytäkirja on luettavissa täällä.

Nitraattiasetus, jätehuoltomääräykset ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019 – ympäristölautakunnan helmikuun 2019 kokous

Posted on by
Vastaus

Kokoonnuimme ystävänpäivänä 14.2. Pöytäkirja on luettavissa Espoon nettisivuilla.

Hyväksyimme ympäristölautakunnan vuoden 2019 käyttösuunnitelman ja toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmasta heijastuu hyvin ympäristökeskuksen laaja tehtäväkenttä. Ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksessaan valitsemat painopisteet luonnonsuojelu, vesiensuojelu ja ilmastotyö etenevät. Luonnonsuojelun toimenpiteiden laatiminen jatkuu ja vesiensuojelun teemana on tänä vuonna pohjavedet.

Ympäristökeskus vastaa kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy – sitoumuksen edellyttämästä raportoinnista ja osallistuu Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman eli SECAP:n laadintaan yhteistyössä kaupungin koko linjaorganisaation ja poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa. Kiinnostava yksityiskohta ilmastotyössä on myös hanke, jossa konseptoidaan infratyömaiden hiilineutraaliutta.

Päätimme valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen HSY:n uusista jätehuoltomääräyksistä jätteenkuljetusten aloitusajankohdan osalta. Ympäristölautakunta ei näe tarpeellisena, että Espoossa voisi aloittaa jäteastioiden tyhjennyksen jo klo 6 ja pelkää siitä aiheutuvan tarpeettomia meluhaittoja.

Muina asioina merkitsimme muun muassa tiedoksi nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta) valvontatiedot vuodelta 2018.

 

Esbogårdin louhos ja Högnäsin tammi – ympäristölautakunnan tammikuun 2019 kokoukset

Posted on by
Vastaus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi päätöksen Esbogård ab:lle kallion louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa Högbergetin alueella koskevista lupahakemuksista juuri ennen joulua. AVI antoi ympäristöluvan hankkeen kolmesta osa-alueesta kahdelle. Valitusaika päättyi 21.1. Kutsuin ylimääräisen ympäristölautakunnan kokouksen perjantaille 18.1., sillä muutoin emme olisi ehtineet valitusajan puitteissa asiasta keskustella.

Ympäristölautakunta päätti pyytää Vaasan hallinto-oikeutta kumoamaan kallion louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkaa koskevat osa-alueelle A myönnetyt ympäristöluvat. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan ympäristölupa alueelle A on myönnetty yleiskaavan vastaisesti. Vihreiden Rainer Lahden esityksestä lisäsimme valitukseen myös hankkeen osa-alueen C, sillä mielestämme on epäselvää, onko hanke alueella C asemakaavan mukainen. Ympäristölautakunta päätti pitkän keskustelun jälkeen yksimielisesti jättää valituksen osa-alueista A ja C. AVI oli jo hylännyt alueen B hakemukset.

Ympäristölautakunnan valituksessa todetaan muun muassa, että hakemusten mukainen toiminta aiheuttaa sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa, että ympäristölupaa ei olisi pitänyt myöntää. Kyse on pitkäkestoisesta ja laajasta hankkeesta, joka ei sovi kyseiselle alueelle. Alueella oleva viheryhteys ja liito-oravan kulkuyhteys vaarantuisivat huomattavasti. Toiminnasta tulee räjäytys- ja porausääniä, murskauksen ja liikenteen melua sekä pölyä, mitkä aiheuttavat kohtuutonta rasitusta lähiympäristölle ja erityisesti lähimmälle Fagerängin tilalle ja hevostallitoiminnalle. Lupamääräyksillä ei pystytä riittävästi poistamaan toiminnasta aiheutuvia merkittäviä haittoja. Lisäksi ympäristölautakunta vetoaa valituksessaan MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) mukaiseen suojaetäisyyteen.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Kokouksessamme 24.1. käsittelimme valvontaohjelmaa ja – suunnitelmaa, joihin tehtiin pieniä tarkennuksia lähinnä muuttuneen lainsäädännön johdosta.

Annoimme lausunnon kansallisesta ilmansuojeluohjelmasta todeten muun muassa seuraavaa:

”Liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen hyödyllistä, sillä päästölähteet ovat lähellä altistujia. Luonnoksessa esitetyn 30 % kasvutavoitteen sijaan Espoon tavoitteena on 100% kasvu pyörämatkojen määrissä. Pientaloalueilla muutama merkittäviä paikallisia savuhaittoja aiheuttava puun pienpolttaja heikentää ajoittain kymmenien asukkaiden kodin sisäilman laatua. Tämän ongelman ratkaisemiseen pitäisi kehittää keinoja, joita voisivat olla mm. asiantuntijoilta (=nuohoojilta) ostettava tulisijan toiminnan selvittäminen ja käytön opastus. Voitaisiin selvittää, olisiko kunnan tai valtion mahdollista osallistua ko. asiantuntijapalvelun kustannuksiin.”

Eniten keskustelua kokouksessa herätti Högnäsissä sijaitsevan luonnonmuistomerkin purkamishakemus eli Koivurannan tammen tapaus. Itse olin esittelijän kannalla eli kannatin purkuhakemuksen hylkäämistä. ELY-keskuksen lakimiehen lausunto sekä keskeinen luonnonsuojelulainsäädäntö, jota ympäristönsuojeluviranomaisena meidän tulee noudattaa, eivät minusta antaneet perusteita purkaa suojelua. Yksittäisen puun turvallisuuden arviointi on vaikeaa, eikä se kuulu luonnonsuojelulain piiriin. Vastaesityksen kannalla olleiden mielestä puu ei kuntonsa puolesta täytä suojelun edellytyksiä. Keskustelimme asiasta perusteellisesti ja monesta näkökulmasta. Äänestyksen jälkeen (7-6) lautakunta päätti hyväksyä purkuhakemuksen. Päätöksestä on 30 päivän valitusaika ja on mahdollista, että tapaus päätyy vielä oikeuden ratkaistavaksi.

Puiden turvallisuus herättää Espoossa aika ajoin keskustelua ja turvallisuus nousi myös Koivurannan tammen kohdalla esille. Ratkaisu ei toki voi olla massiiviset puiden kaatamiset, vaan pikemminkin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen vuoksi viherpinta-alaa tulisi kasvattaa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kovia sateita ja tuulia. Siksi olisi myös tärkeää kasvattaa tietoisuutta, miten riskejä voidaan välttää. Esimerkiksi erittäin kovalla tuulella ulkona liikkumista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää.

Hyväksyimme kokouksessa myös Espoon Itämerihaasteen toimenpideohjelman. Se on minusta hyvin laadittu ohjelma, joka täydentää hienosti Espoon vesiensuojelun toimenpidesuunnitelmaa meriluonnon osalta.

Pöytäkirja löytyy verkosta.