Reflections from the EU Business and Nature Summit 2025: Building the Business Case for Nature

A week ago, I attended the EU Business and Nature Summit (EBNS). Reading through my notes and reflecting on two days of discussions across multiple sessions, keynotes, panels, and coffee-break conversations, gave me a hopeful outlook on the work being done for nature.

Over the past few years, I’ve grown used to biodiversity events full of enthusiasm but a bit lacking practical perspectives. EBNS turned out to be a very positive surprise. Huge thanks to the organisers for blending policy and business perspectives so smoothly.

Nature is vital to all of us, and to the economy and business. Still, as many discussions highlighted, we need a stronger and clearer business case for nature. There are already many promising tools and concepts in place, including nature-based solutions, regenerative farming, nature restoration, ecological compensation, and nature credits. Biodiversity Net Gain policy in the UK also came up frequently during the sessions.

Thank you to all the colleagues and new contacts I had the chance to speak with over lunch or coffee. I listened carefully to your insights and came away with several ideas for how NaturAI can further support companies in their nature-related work. While many impacts on nature occur within value chains and are assessed through different forms of nature footprinting, there is a clear and growing need for data gathered directly from nature. To make better-informed decisions that reduce impacts and enhance biodiversity, it is wise to make use of the possibilities that technologies such as ecoacoustics and AI can offer.

EBNS showed that restoring nature is not only possible, it’s already underway. With the right data, partnerships, and ambition, we can accelerate this nature-positive shift together. 

#EBNS #EBNS25 #nature #biodiversity #restoration #naturecredits #businessandbiodiversity #NBS #naturefinance #sustainablefinance #ecoacoustics #AI #naturetech 

Taksonomian päivitys: hiljainen hiipuminen vai uusi alku? 

Komissio julkaisi kesällä täydentävän delegoidun asetuksen taksonomiasta. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta hyväksymisperiodin jälkeen. 

Muutokset koskevat raportointia ja isompaa remonttia taksonomian kriteereihin vielä odotellaan. 

Komissio toteaa delegoidun säädöksen johdannossa, että rahoitusala tarvitsee useita vuosia EU taksonomian sisäistämiseen ja tarkan ja täyden raportoinnin tuottamiseksi. Rahoitusalan raportoinnin odotetaankin paranevan tulevina vuosina, kun datavirrat vakiintuvat ja datan kattavuus paranee. Tosin Omnibus nimenomaan vähentää datan kattavuutta ja saman tekee taksonomiaraportointiin ehdotetut muutokset, joskin molemmissa on myös paljon hyvää. 

Taksonomian päivityksessä muutetaan ainoastaan yhtä kriteeriä eli yleistä pilaantumisen ja kemikaalien ei merkittävää haittaa -kriteeriä (DNSH) . Se on koettu usealla toimialalla suhteettoman hankalaksi. Jatkossa myös muita DNSH-kriteereitä tullaan tarkastelemaan ja mahdollisesti yksinkertaistamaan. Aiemmissa EU:n kestävän rahoituksen foorumin raporteissa onkin ollut työhön hyviä eväitä. DNSH on nähdäkseni saanut suuremman painoarvon käytännön soveltamisessa, kuin mikä ehkä oli alkuperäinen ajatus. Sama koskee osin sosiaalisia vähimmäissuojatoimia. 

Komissio ottaa taksonomiassa käyttöön olennaisuusrajan. Tämä on uusi ajattelutapa suhteessa taksonomian alkuperäiseen ideaan. Kestävyyssiirtymä yrityksen sisällä alkaa usein niin, että toiminta on alkuun pientä. Taksonomiassa ei alunperin ollut olennaisuusrajaa, jotta kaikki kestävä toiminta tulisi näkyväksi ja samasta syystä taksonomia ei ole yrityskohtainen, vaan kriteerit on luotu toiminnoille. Raportointi pienistä virroista on kuitenkin koettu niin työläänä, että 10 % olennaisuusrajaa voi jatkossa soveltaa kuhunkin tunnuslukuun (KPI) erikseen. Lisäksi ei-rahoitusalan yhtiöt voivat jättää operatiiviset menot kokonaan raportoimatta, jos ne ovat yrityksen liiketoimintamallissa epäolennaisia. 

Myös rahoitusalan tunnuslukuja muutetaan. Tästä johtuen raportointiin tulee epäjatkuvuutta eli rahoitusalan raportoimat taksonomiaosuudet saattavat nousta, mutta eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ne yhtiöt, joilla ei ole taksonomiaraportointivelvollisuutta (eli pk-yhtiöt ja osa suuremmistakin)  poistetaan GAR:n nimittäjästä. Rahoitusala saa kuitenkin sisällyttää tunnuslukuihin taksonomiaa vapaaehtoisesti raportoivien yhtiöiden luvut. Rahoitusalalle on myös mahdollista jättää taksonomia kahden vuoden ajan raportoimatta, mikäli eivät rahoita taksonomian mukaisia kestäviä toimintoja. 

Varmasti monella herää kysymys, mikä on taksonomian merkitys jatkossa. Itse ajattelin aiemmin, että taksonomian merkityksen ratkaisee soveltamisalan laajeneminen. Raportoinnin sijaan huomio kannattaa kuitenkin  kiinnittää kriteerien ja koko kehikon toimivuuteen. 

Komission mukaan vuonna 2024 raportoitiin 250 miljardin edestä taksonomian mukaisia investointeja ja se tarkoittaa 34 % kasvua edelliseen vuoteen. Ottaen huomioon ilmastokriisin etenemisen ja suuren tarpeen sekä päästöjen vähentämiseen, että sopeutumiseen, tämän kasvusuunnan soisi jatkuvan. Taksonomiakriteereissä on omat puutteensa, joita voidaan korjata, mutta isossa kuvassa taksonomiassa on kyse samoista asioista, joita tulee joka tapauksessa tehdä ilmastonmuutoksen takia. 

#eutaksonomia #kestävyysluokittelu #omnibus #ilmasto