Espoonlahden palvelut turvattava Lippulaivan remontin aikana

(kirjoitus julkaistu Länsiväylässä 5.12.2015)

Länsiväylä uutisoi 12.11., että Citycon suunnittelee sulkevansa Lippulaivan kokonaan kolmeksi vuodeksi, kun Lippulaivaa laajennetaan. Tämä on herättänyt paljon huolta asukkaissa ja syystä: On kohtuuton ajatus, että espoonlahtelaiset joutuisivat remontin ajan hakemaan palvelunsa ruokakauppaa lukuunottamatta Matinkylästä asti.

Tilalle on tarjottu parakkikaupparatkaisua, mutta vielä ei ole tietoa siitä, mitkä liikkeet ja palvelut sinne mahtuisivat. Ruokakauppojen lisäksi Lippulaivassa on muun muassa kahviloita, ravintoloita, apteekki ja kaupungin yhteispalvelupiste. Palveluvalikoima on pidettävä kattavana myös remontin aikana.

Riittävän palvelutarjonnan lisäksi on huolehdittava turvallisuudesta ja liikenteen toimivuudesta. Lippulaivassa on suurehko parkkihalli, joka varsinkin viikonloppuisin on melko täysi. Jos parakkikaupparatkaisuun päädytään, on huolehdittava riittävistä parkkipaikoista, mutta ennen kaikkea myös siitä, että kävelijät ja pyöräilijät sekä pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat pääsevät palveluiden äärelle sujuvasti ja turvallisesti.

Yksityinen toimija ei voi yksin päättää ison kaupunkikeskuksen palveluista omien taloudellisten intressiensä näkökulmasta, vaan sen on sitouduttava osaltaan huolehtimaan siitä, että espoonlahtelaisten arki sujuu. On myös alueen yrittäjien etu, että he saavat palvella tuttua asiakaskuntaa Lippulaivan remontin ajan.

Kaupunginhallitus kehotti kokouksessaan 30.11. Espoonlahden keskuksen kehittämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen hyväksymisen yhteydessä kaupunkia etsimään yhteistyössä Cityconin kanssa ratkaisuja Lippulaivan tarjoamien palveluiden toimintaedellytysten turvaamiseksi myös rakentamisen aikana.

Peräänkuulutammekin nyt avointa ja sujuvaa yhteistyötä Cityconin ja kaupungin kesken asukkaiden parhaaksi. Olennaista on saada palvelut ja liikennejärjestelyt toimimaan Espoonlahdessa Lippulaivan laajennustöiden aikana.

Tiina Elo
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr)

Kaarina Saramäki
puheenjohtaja, Espoon Vihreät

Tuulivoiman tuki kannattaa

(kirjoitus julkaistu Merikarvia-lehdessä 5.3.2015)

Merikarvia-lehti 19.2.2015 kertoi, että Merikarvian kunta on esittänyt kiinteistöverolain muuttamista tuulivoimakuntia paremmin hyödyttäväksi. Vihreiden tuoreissa verolinjauksissa on esitetty samaa. Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa tulee korottaa, jotta voimaloiden sijaintikunnille kertyisi enemmän verotuloja.

Samassa Merikarvia-lehdessä Liisa Aittakari esitti tuulivoimasta väitteitä, jotka kaipaavat oikaisua. Veronmaksajien rahoilla tuetaan tällä hetkellä tuulivoimaa, mutta kirjoituksesta puuttui ne hyödyt, joita tukien vastineeksi saadaan. Sähkön hintaa on nimittäin alentanut juuri tuulivoima. Varsinkin hyvätuulisena päivänä tuulivoimatuotanto säästää sähkönkäyttäjän sähkölaskussa enemmän kuin sille maksetaan tukea (lisätietoa löytyy Energiakolmio oy:n julkaisusta tammikuulta 2015). Tuulivoiman tuen avulla siis saadaan halvempaa sähköä.

Sähkönhintavaikutuksen lisäksi tuulivoimalla on muitakin hyötyjä, esimerkiksi työllistävä vaikutus asentamisen ja huollon takia. Kotimaisen energian käyttö myös vähentää riippuvuutta tuontisähköstä ja parantaa Suomen vaihtotasetta. Varsinkin jos arvioidaan kokonaisuutta, on tuulivoima yhteiskunnalle kannattavaa. Lisäksi tuulivoiman tuotantotuki pienenee jo ensi vuonna. Tavoitteena tulee olla tuesta luopuminen asteittain, kun tuulivoimamarkkinat ovat kehittyneet ja alan kilpailukyky kasvanut.

Merikarvia-lehdessä on viime vuosien aikana käyty reipasta keskustelua tuulivoimasta. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja minusta on tärkeää rakentaa tuulivoimaa niin, että se on luontoarvojen ja sosiaalisten vaikutusten kannalta hyväksyttävää. Olen asunut jonkin aikaa Tanskassa ja siellä ainakin osataan rakentaa tuulivoimaa maisemaan ja asutukseen hyvin istuvalla tavalla. Näinä talousaikoina investointeja ei ole mitenkään liikaa tarjolla, joten toivon, että Merikarvian tuulivoimaprojektit toteutuvat myös asukkaita miellyttävällä tavalla.

Ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan Suomessa suurilla summilla erilaisten verotukien kautta. Tätä Vihreät haluavat lähteä purkamaan. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Ympäristöhaitallisia tukia purkamalla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita.

Kaarina Saramäki

maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Espoo

kesämerikarvialainen

Vihreiden taloustyöryhmän jäsen

Pienituloisten verotusta kevennettävä, veroparatiisit kuriin ja ympäristölle haitalliset verotuet alas

(kirjoitus julkaistu Länsiväylässä 28.2.-1.3.2015)

Suomi tarvitsee uutta työtä ja kestävää hyvinvointia. Niitä luodaan reilulla taloudella ja viisaalla verotuksella. Reilussa taloudessa tuloeroja kavennetaan ja pienituloisten verotusta kevennetään. Harmaa talous, veroparatiisit ja verokikkailu laitetaan kuriin. Työtä verotetaan vähemmän ja saasteita enemmän.

Vihreiden tuoreiden verolinjausten mukaan ansiotulot, sosiaalietuudet ja eläkkeet on säädettävä verovapaiksi 560 euron kuukausituloihin saakka. Tämä olisi askel kohti perustuloa, joka tuo turvaa pätkä- ja silpputyöntekijöille sekä yksinyrittäjille ja tekee työnteosta aina kannattavaa.

Jotta uusia työpaikkoja syntyy, tulee yrityksiä ja yhteisöjä kannustaa veroporkkanoin kestäviin investointeihin ja työllistämiseen. Yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava nostamalla yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nykyisestä 8 500 eurosta 30 000 euroon vuodessa.

Euroalueelta vuotaa veroparatiiseihin vuosittain jopa 1 000 miljardia euroa. Merkittävin keino verovälttelyn kitkemiseksi on maakohtainen talousraportointi. EU-tasolla tulee luoda henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmä, jolla helpotetaan verovelvollisten yksilöintiä ja vaikeutetaan siten veronkiertoa.

Reilussa taloudessa luonnonvaroja käytetään fiksusti. Nyt resursseja hukataan, eikä raaka-aineita kierrätetä tarpeeksi. Vihreiden tavoitteena on luoda uusiutuvan energian ja puhtaan teknologian aloille 50 000 uutta työpaikkaa.

Ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan suurilla summilla erilaisten verotukien kautta. Tätä haluamme lähteä purkamaan. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta ja hidastaa biodiversiteetin vähenemistä.

Jotta julkisen talouden rahoitus ja hyvinvointivaltion edellytykset voidaan turvata, on verojärjestelmäämme kehitettävä talouden kasvuedellytyksiä tukevaksi. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verotukseen. Kulutusverot osuvat usein eniten pienituloisiin, joten on tärkeää huolehtia niiden kompensoimisesta ja verotuksen progressiivisuudesta.

 

Tiina Elo

kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

eduskuntavaaliehdokas

 

Kaarina Saramäki

Espoon Vihreiden puheenjohtaja

Vihreiden taloustyöryhmän jäsen

Valtuuskuntapuhe

(Puheenvuoroni puoluevaltuuskunnassa 22.11.2014)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuuskunta,

pari sanaa vaaleista ja vastuunkannosta. Uskon, että vaikka arvomme ovat laajasti yhteiskunnassa tuettuja, niin äänestäjät kaipaavat arvojen lisäksi vastuunkantoa. Meidän pitää pystyä osoittamaan, että kannoimme vastuuta hallituksessa ja että hallituksesta lähtö hallituksen linjan muuttuessa oli myös vastuullinen päätös. Haluamme jatkossakin kantaa vastuuta.

Yhteiskunnassa on nyt aika paljon esillä kriisipuhetta, jonka varjolla esitetään kaikenlaista. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ison kuvan näkemistä. Aika puutteellisia analyysejä esimerkiksi Suomen taloustilanteesta on esillä. Monissa kunnissa on viime aikoina käyty budjettineuvotteluita ja yritetty tehdä kriisipuheen varjolla lyhytnäköisiä kustannussäästöjä. Esimerkiksi lapsiperheiden palveluista säästäminen usein näkyy kustannuksissa toisessa kohtaa myöhemmin.

Myös erilaisten kikkojen esittämistä ratkaisuna Suomen ongelmiin on paljon esillä. Kokoomuksella on normitalkoot, keskusta vähentää julkisen sektorin työntekijöitä ja vasemmisto haluaa kansanrahaston. Millään yhdellä konstilla ei kuitenkaan saada Suomen asioita paremmalle tolalle. Kevään vaaleissa on omien teemojen esiin tuomisen lisäksi puhuttava siitä, mistä muut puhuvat. Ja yksi tällainen asia on julkisen sektorin roolin lisäksi normitalkoot. Nyt näyttäisi EU:n tasollakin olevan meneillään samaa keskustelua, ja kappas vaan sielläkin esillä ovat erityisesti ympäristönormit. Julkisen sektorin roolista ja normitalkoista keskusteltaessa tarvitaan sisällöt esiin trenditermien viljelyn sijaan. Meiltä pitää löytyä vihreä näkemys näihin kysymyksiin. Tottakai eduskunnan tulee säätää lakeja, jotka ovat järkeviä ja tarpeellisia. Arvot tulevat esille kun keskustellaan, mikä on tarpeellista tai turhaa sääntelyä. Normeille on yleensä joku hyvä tausta, miksi ne on luotu, esimerkiksi ympäristönsuojelu, ihmisten turvallisuus ja terveys.

Vielä pari sanaa cleantechistä. Edelleen tynkähallituskin puhuu cleantechin edistämisestä, mutta valtioneuvoston periaatepäätös ja strategia eivät riitä, jos toisaalta esimerkiksi kuntien miljoonat sidotaan Fennovoimaan. Fennovoimapäätöksessä on kyse laajemmasta asiasta kuin yhdestä ydinvoimalasta. Koko meidän energiapolitiikasta ja Suomen sähkönhuollon päälinjoista tällä vuosisadalla. Kuntien miljoonat ollaan laittamassa Fennovoimaan, kun ne pitäisi laittaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja cleantech-ratkaisuihin. Tarvitaan enemmän tekoja cleantechin ja uusiutuvien eteen.

Jos jotain hyvää voisi koitua tästä ajasta, voisi se olla tietyn yksilö- ja menestysihannoinnin vaihtuminen elämän perusasioiden ja toisten ihmisten arvostamiseen. Huolenpito itsestä ja toisista, myös ympäristöstä olkoon vaalivoittoon vievä vihreä sanoma. Ei sanota, että edustamme parempia arvoja ja luomme parempaa maailmaa kuin muut, vaan sanotaan, että me Vihreät välitämme ja kannamme vastuuta.

Ehdolla seurakuntavaaleissa: tasa-arvoinen ja reilu kirkko

Olen ehdolla Espoonlahden seurakunnassa kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon Armon vihreiden listalla. Kirkkovaltuustoon ehdokasnumeroni on 46 ja seurakuntaneuvostoon 76.

Armon vihreiden vaaliohjelma kuvaa hyvin minun ajatuksiani kirkosta. Allekirjoitin myös Tulkaa kaikki –liikkeen ohjelman ja kannatan siinä esitettyjä ajatuksia.

Lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus, armo, tasa-arvo ja kestävä kehitys ovat minulle läheisiä periaatteita. Kirkon toiminnassa perheiden  ja yksinäisten arjen tukeminen on tärkeää.

Kirkon päätöksenteon tulee olla demokraattista ja läpinäkyvää ja päättäjien kytkösten olla julkisia. Minusta olisi hyvä, että seurakuntavaalien ehdokaslistoilla on selkeä ohjelma, jotta äänestäjät todella tietävät, mitä ehdokkaat ajattelevat.

Hyvä ja asiantunteva taloudenpito on perusta seurakuntalaisten palveluille ja seurakunnan laajalle toiminnalle. Kirkon tulee myös olla hyvä ja reilu työnantaja. Niin seurakuntien jäseniä kuin työntekijöitäkin on kohdeltava tasa-arvoisesti ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat on toivotettava tervetulleiksi.

En halua jättää kirkkoa vain konservatiivien temmellyskentäksi vaan olla vaikuttamassa siihen, että kirkko on jäsentensä näköinen ja että kirkon toiminta kutsuu mukaansa kaikenlaisia ihmisiä. Kirkon piirissä toimii eri tavoin ajattelevia ryhmiä ja näiden välinen vuoropuhelu on toki tärkeää. Minusta kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. Haluan naispuolisten pappien syrjimisen loppuvan kaikissa seurakunnissa.

Minulla on paljon kokemusta erilaisista luottamustoimista niin järjestöissä kuin kuntatasollakin ja päättäjänä perehdyn asioihin huolellisesti. Haluan käyttää osaamistani ja aikaani seurakuntalaisten parhaaksi.

Ennakkoäänestys seurakuntavaaleissa on 27.–31.10.2014 ja vaalipäivä 9.11.2014. Muistathan käyttää ääntäsi!

Yhteisellä polulla kohti vaaleja

(kirjoitus on julkaistu Uudenmaan vihreiden blogissa 6.10.2014.)

Eduskuntavaalit lähestyvät ja nyt on tukiryhmien muodostamisen ja kampanjan rakentamisen aika. Monet vihreät ehdokkaat ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Vaaleihin valmistautumisen huomaa olevan käynnissä myös eduskuntakeskusteluita seuraamalla: politiikassa käytettävä kieli on jo koventunut ja poliitikot eri puolueista ovat tavallista kärjekkäämpiä.

Uudenmaan vihreät järjestivät menneenä viikonloppuna kampanjapotkua –tilaisuuden, joka herätti varsin paljon ajatuksia. Koolla oli iso joukko uusmaalaisia vihreitä. Kanssanne on mahtavaa olla rakentamassa kampanjaa ja kulkemassa yhteistä polkua kohti vaaleja!

 

Tärkeä kysymys, jota pohdin tilaisuuden jälkeen, on, miten saamme ihmiset innostumaan vaalityöstä. Miksi käyttää vapaa-aikaansa vaalityöhön? Minua motivoi vihreän politiikan edistämisen lisäksi osaavien ja innostuneiden ehdokkaiden auttaminen eteenpäin. Kaikkein kokeneimmat ja suosituimmatkin poliitikot tarvitsevat hyvät taustajoukot: ihmisiä, jotka kannustavat kun väsyttää ja joiden kanssa voi keskustella kaikesta mahdollisesta kampanjassa eteen tulevasta. Ihmisten innostaminen on tärkeää, sillä vihreitä kampanjoita harvemmin tehdään isojen rahalahjoitusten avulla. Tarvitsemme auttavia käsiä kampanjaan. Yhdistyksille vaalit tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden jäsenhankintaan. Voi olla pienempi askel tulla mukaan tukemaan hyvää ehdokasta ja sitä kautta tutustumaan muihin vihreisiin kuin suoraan mukaan järjestötoimintaan.

Espoon vihreissä olemme auttaneet ehdokkaita kampanjan suunnittelussa ja järjestäneet tilaisuuden, jossa jäsenemme pääsivät tutustumaan ehdokkaisiin ja ideoimaan yhdessä kampanjan tekemistä. On vahva tunne siitä, että teemme kampanjaa kaikki yhdessä. Koko ajan mietimme, miten parhaiten voimme tukea ehdokkaita ja tukiryhmiä vaalityössä.

Tekemisen ilo on tärkeää vaalityössä, kuten yhdistystoiminnassa yleensäkin. Hyvä meininki ei kuitenkaan riitä äänestäjille, vaan on osattava kristallinkirkkaasti kiteyttää se, miksi vihreitä kannattaa äänestää. Anu Heikkilä pohtikin keväällä tässä blogissa että kevään eurovaaleissa ongelmana oli juuri se, että emme osanneet tarpeeksi hyvin kertoa ihmisille vaalikentillä, miksi pitäisi äänestää vihreitä. Syitä äänestää vihreitä on lopulta yhtä monta kuin on äänestäjiämmekin. Miksi sinä äänestät vihreitä? Minä äänestän vihreitä, koska minusta vihreillä on parhaat ratkaisut ajankohtaisiin politiikan kysymyksiin ja selkeä tulevaisuuskuva. Ympäristönsuojelu, tasa-arvo ja heikoimpien puolustaminen ovat arvoja, jotka todella näkyvät vihreiden politiikassa.

 

Olen usein kuullut sanottavan, että vihreät menestyvät vaaleissa silloin, kun keskustelua käydään meille tyypillisistä teemoista, kuten ilmastonmuutoksesta. On toki hyvä, että yritämme itse nostaa esille meille tärkeitä aiheita. On selvää, ettei esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen voi odottaa seuraaviin vaaleihin. Toisaalta, meidän pitää myös itse vahvemmin puhua ratkaisuistamme niihin asioihin, jotka kulloinkin ovat esillä. Jos turvallisuus, talous ja työllisyys ovat eniten ihmisiä askarruttavat asiat, on silloin puhuttava niistä. Olemme yleispuolue, jolla on uskottavia vaihtoehtoja myös niihin.Puoluevaltuuskunta esimerkiksi hyväksyi työllisyysohjelman viime keväänä ja vihreän veropolitiikan linjauksia uudistetaan parhaillaan. Ei asetuta itse marginaaliin, vaan otetaan politiikka kokonaisuudessaan haltuun. Ihmisten arkipäivässä merkityksellisten asioiden esille nostaminen tarjoaa tarttumapintaa äänestäjille.

 

Vihreälle politiikalle on enemmän potentiaalista kannatusta kuin me vihreät aktiivit ehkä aina uskommekaan. Länsiväylä- lehti teetti kyselyn, jonka tulos oli, että Espoossa kaksi kolmesta vaihtaa tulevaisuudessa auton julkiseen liikenteeseen. Samoin Länsiväylän kyselyn mukaan enemmistö espoolaisista korottaisi mieluummin kunnallisveroa kuin leikkaisi palveluista. Minusta nämä lupaavat hyvää vihreälle politiikalle Espoossa. Espoossa vihreät ovat olleet sitkein joukkoliikenteen puolustaja ja kehittäjä. Samoin vihreät ovat puolustaneet palveluita ja nähneet veronkorotuksen mahdollisena. Suurin puolue kokoomus taas tuntuu vastustavan kunnallisveron korotusta viimeiseen asti. Kannattaa muistaa, että jokainen kohtaamasi ihminen ikään, ammattiin ja sukupuoleen katsomatta on mahdollinen vihreiden äänestäjä. Sillä on väliä, miten kohtaamme ihmisiä.

 

Onnistunut vaalikampanja on yhdistelmä monenlaisia kampanjoinnin tapoja. Tarvitaan esimerkiksi äänestäjien kohtaamista niin verkossa kuin tapahtumissa, medianäkyvyyttä, uusia sissikampanjoinnin keinoja, hyviä esitteitä ja mainoksia sekä paljon muuta. Polku vaalimenestykseen tehdään ja kuljetaan yhdessä. Nyt kaikki mukaan vaalityöhön!

 

Kaarina Saramäki

Espoon vihreiden puheenjohtaja

Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja taloustyöryhmän jäsen

 

 

 

 

Ilolla työelämään!

Tässä vaiheessa vuotta monella kesäloma loppuu ja työn alku lähestyy. Itse aloitin jo töissä ja vieläpä kesälomaa pitemmän tauon jälkeen. Mietin vanhempainvapaani aikana paljon työelämää, miten työurani on tähän asti mennyt, mitä kaikkea olen oppinut ja ennen kaikkea sitä, miten haluaisin työurani kulkevan tästä eteenpäin. Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nousi työnteon ilo.

Saadakseni inspiraatiota ja uusia ajatuksia tartuin Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion kirjaan Työkirja – Työelämän vallankumouksen perusteet. Kirjassa käydään läpi (välillä vähän liiankin toiston kera) sitä, miksi niin moni väsyy työelämässä. Kirjoittavat uskovat sen johtuvan siitä, että liian monet tekevät liian vähän merkityksellistä työtä. Ei siis siitä, että töitä sinällään tehtäisiin liikaa.

Kirjassa annetaan monia ehdotuksia, miten työelämää voisi parantaa. On 925-timanttia, 1234-portaita ja muita ajatuksia. En käy niitä nyt tässä esittelemään, enkä itse asiassa tiedä, aionko soveltaa mitään kirjan ajatuksista sellaisenaan. Kirjan kääntöpuolelle on muuten myös koottu harjoituksia kirjassa esitettyjen ajatusten käytäntöön viemiseksi.

Tärkeä havainto minusta kirjassa oli muun muassa se, että ihmiselämä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kirjoittajat esimerkiksi suosittelevat, että jos jokin yksityisasia haittaa keskittymistä töissä, kannattaa se hoitaa ensin alta pois. Samoin minua puhutteli ajatus, että kannattaa kiinnittää huomiota hyvien työtuntien määrään. Kirjoittajat suosittelevat neljää hyvää tuntia jokaiseen päivään. Se kuulostaa aluksi vähäiseltä, mutta itse asiassa, jos miettii miten kokoukset, puhelut jne helposti pirstovat työpäivää, lisää neljän tehokkaan tunnin ajatus keskittymistä olennaiseen. Korvan taakse jäi myös neuvo, että jos sähköpostin määrä on häiritsevän suuri,niin aloita siitä, että lähetät itse vähemmän sähköpostia. Itse olen idearikas ja nopeatempoinen ihminen ja saatan liiankin helposti naputella sähköpostilla ideoitani menemään eteenpäin. Tästä lähtien sovellan toisenlaista tapaa. Kirjaan ajatuksiani ylös ja hauduttelen ja esitän niitä mieluummin kasvotusten eri tilanteissa. Katsotaan, miten toimii.

Työkirja on siinä mielessä nerokas kirja, että vaikka se lukiessa tuntui hiukan itsestäänselvyyksiä latelevalta ja turhaa toistoa sisältävältä, niin huomaan sen laittaneen päässäni monenlaisia itseni ja työyhteisöni kehitysideoita muhimaan. Kirjan inspiroima ajatustyö on avuksi työni muokkaamisessa unelmaduunikseni.

 

Toivon kaikille töissä oleville työniloa ja työnetsijöille kärsivällisyyttä ja menestystä!

Työllisyyslinjaukset hyväksyttiin puoluevaltuuskunnassa

Puoluevaltuuskunnan kokouksessa 26.-27.4. keskusteltiin pitkään hallituksen työstä tähän asti ja hallituksen loppukaudesta. Ympäristöministeri Niinistön puheen voi lukea täältä
ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodon puheen täältä.

Itse pohdin puheenvuorossani kehysriihessä päätetyn lapsilisäleikkauksen mahdollisia vaikutuksia. Ainakin periaatteellisena kysymyksenä leikkaaminen lapsilisistä on iso asia ja varsinkin köyhemmille perheille myös käytännössä merkityksellinen asia. Peräänkuulutin vanhempainvapaiden uudistamista ja jakamista vihreiden esittämän 6+6+6-mallin tapaisesti. Viime syksynä päätetty kotihoidontuen kiintiöiminen ei edistä tasa-arvoa riittävästi ja moni perhe kokee sen ainoastaan kotihoidontuen leikkauksena.

 

Isoimpana asiana kokouksessa hyväksyttiin vihreät työllisyyslinjaukset. Puoluevaltuuskunnan kokouksessa annettiin myös evästystä poliittisen ohjelman valmisteluun. Poliittinen ohjelma hyväksytään kesäkuun alussa puoluekokouksessa. Lisäksi annettiin ideoita vihreiden asumispoliittisten linjausten laatimiseen. Asumispoliittiset linjaukset ovat valtuuskunnan käsittelyssä ensi syksynä.

 

Työllisyyslinjaukset: Kotimainen työllisyys pohjoismaiselle tasolle

Lainaus tiedotteesta: ”Työllisyysasteen nostaminen on Vihreän valtuuskunnan tänään sunnuntaina hyväksymän uuden työllisyysohjelman keskeinen tavoite. Ohjelma esittelee kattavat vastaukset siihen, miten talouden ja työelämän murrokseen tulisi vastata.”
Työllisyyslinjauksista on laadittu helppolukuinen kooste
sekä kokonaisuutena löydät linjaukset täältä

 

Oli antoisa kokous ja nyt kohti eurovaaleja! Vihreät ehdokkaat löydät täältä.

 

 

Hävikkiruoka kannattaa hyödyntää

(Mielipidekirjoitus julkaistiin Länsiväylässä 9.4.2014)

Hävikkiruoka kannattaa hyödyntää

Tähdelounaskäytäntö on levinnyt Suomessa jo lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Käytäntö on lähtenyt leviämään Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeilusta Vaajakummun koulussa, jossa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä. Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet, että he eivät välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Kokeilun toteuttanut koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla.

Sitran laskelmien mukaan kaikissa Suomen kouluissa tähdelounaskäytäntö voisi säästää noin kaksi miljoonaa ateriaa vuodessa.  Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä olisi noin 2,5 miljoonaa kiloa hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa lähes 15 miljoonan kilometrin autoilua.

Ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa ruoantuotantoa ja kulutusta. Koko ruokaketjun hävikkiä ei edes kunnolla vielä tunneta, mutta arviot hukkaan päätyvistä määristä ovat huikeita. Globaalisti on arvioitu, että noin 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Jätteeksi päätyvä ruoka aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana.

Ruokajätettä syntyy niin kotitalouksissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Pääkaupunkiseudulla toteutetun selvityksen mukaan kotitalouksien osuus on noin puolet, kauppojen reilu neljännes ja julkisen sektorin sekä muun yksityisen sektorin osuudet noin kymmenen prosenttia alueella syntyvästä elintarvikejätteestä. Koulujen ja päiväkotien kasvatustyö ja ”syö ottamasi ruoka” -kampanjat ovat tärkeitä. Ruokahävikin vähentäminen kouluissa heijastuu parhaimmillaan myös käytäntöihin kotona. Ruokajätteen ehkäisyyn kotona onkin monia keinoja. Tärkeää on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet, pakastaa osa ruoasta ja annostella ruokaa oikea määrä. Ostoslistat ja ruokien suunnittelu etukäteen sekä elintarvikkeiden laadun ja päiväysmerkintöjen tarkistaminen kaupassa auttavat myös. Ruoan tekemistä ylijääneistä tähteistä voitaisiin opettaa jo koulun kotitaloustunneilla sekä ruokaohjelmissa ja –blogeissa.

Julkisen sektorin ruokailussa käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Espoon Catering valmistaa vuosittain noin 15 miljoonaa ateriaa. Tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi.

Myös meillä Espoossa Aarnivalkean koulun oppilaat ovat halunneet ryhtyä myymään ylijäänyttä kouluruokaa lähialueen vanhuksille ja muille halukkaille. Tätä kokeilua tulisi kaupungin tukea, markkinoida ja seurata.

Toivomme, että Espoo lähtisi kokeilun onnistuttua myös laajemmin toteuttamaan koulujen ja laitosten syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua. Tämä olisi yksi keino toimia Espoossa resurssiviisaasti: vähentää luonnonvarojen kulutusta ja lisätä samalla kuntalaisten hyvinvointia.

 

Inka Hopsu

Espoon vihreän valtuustoryhmän pj

 

Kaarina Saramäki

Espoon vihreiden pj

 

 

Tiedote Espoon vihreiden puheenjohtajuudesta

Espoon Vihreät valitsivat kevätkokouksessaan yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Kaarina Saramäen. Espoonlahtelainen Saramäki työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja vaikuttaa Vihreissä myös puoluevaltuuskunnan jäsenenä sekä puolueen talouspoliittisessa työryhmässä.

”Politiikan teemoista minulle ovat läheisimpiä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ympäristö, lapset ja nuoret sekä talous- ja työelämäkysymykset. Näitä asioita haluan edistää myös Espoon Vihreiden puheenjohtajana.”

Saramäellä on vankka kokemus niin kunnallis-, europarlamentti- kuin eduskuntavaalikampanjoista. Uudesta tehtävästään innostuneen Saramäen mielessä ovatkin jo tulevat haasteet:

”Puheenjohtajakauteni aikana meillä on edessä sekä eurovaalit että eduskuntavaalit ja molemmissa lähdemme tekemään kaikkien aikojen parhaita tuloksiamme. Vihreillä on paljon annettavaa talouden ja työllisyyden parantamiseksi kestävällä tavalla niin EU:ssa kuin Suomessa.”

”Ajamme myös niitä asioita, jotka ovat monelle arjessa merkityksellisimpiä, kuten hyvät lähipalvelut ja kaikkien ihmisten inhimillinen kohtelu. Espoossa on paljon lapsiperheitä ja esimerkiksi päivähoidosta on vaikea säästää laatua heikentämättä. Toivonkin päättäjiltämme inhimillistä viisautta ja kaukokatseisuutta. ”