Taksonomian päivitys: hiljainen hiipuminen vai uusi alku? 

Komissio julkaisi kesällä täydentävän delegoidun asetuksen taksonomiasta. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta hyväksymisperiodin jälkeen. 

Muutokset koskevat raportointia ja isompaa remonttia taksonomian kriteereihin vielä odotellaan. 

Komissio toteaa delegoidun säädöksen johdannossa, että rahoitusala tarvitsee useita vuosia EU taksonomian sisäistämiseen ja tarkan ja täyden raportoinnin tuottamiseksi. Rahoitusalan raportoinnin odotetaankin paranevan tulevina vuosina, kun datavirrat vakiintuvat ja datan kattavuus paranee. Tosin Omnibus nimenomaan vähentää datan kattavuutta ja saman tekee taksonomiaraportointiin ehdotetut muutokset, joskin molemmissa on myös paljon hyvää. 

Taksonomian päivityksessä muutetaan ainoastaan yhtä kriteeriä eli yleistä pilaantumisen ja kemikaalien ei merkittävää haittaa -kriteeriä (DNSH) . Se on koettu usealla toimialalla suhteettoman hankalaksi. Jatkossa myös muita DNSH-kriteereitä tullaan tarkastelemaan ja mahdollisesti yksinkertaistamaan. Aiemmissa EU:n kestävän rahoituksen foorumin raporteissa onkin ollut työhön hyviä eväitä. DNSH on nähdäkseni saanut suuremman painoarvon käytännön soveltamisessa, kuin mikä ehkä oli alkuperäinen ajatus. Sama koskee osin sosiaalisia vähimmäissuojatoimia. 

Komissio ottaa taksonomiassa käyttöön olennaisuusrajan. Tämä on uusi ajattelutapa suhteessa taksonomian alkuperäiseen ideaan. Kestävyyssiirtymä yrityksen sisällä alkaa usein niin, että toiminta on alkuun pientä. Taksonomiassa ei alunperin ollut olennaisuusrajaa, jotta kaikki kestävä toiminta tulisi näkyväksi ja samasta syystä taksonomia ei ole yrityskohtainen, vaan kriteerit on luotu toiminnoille. Raportointi pienistä virroista on kuitenkin koettu niin työläänä, että 10 % olennaisuusrajaa voi jatkossa soveltaa kuhunkin tunnuslukuun (KPI) erikseen. Lisäksi ei-rahoitusalan yhtiöt voivat jättää operatiiviset menot kokonaan raportoimatta, jos ne ovat yrityksen liiketoimintamallissa epäolennaisia. 

Myös rahoitusalan tunnuslukuja muutetaan. Tästä johtuen raportointiin tulee epäjatkuvuutta eli rahoitusalan raportoimat taksonomiaosuudet saattavat nousta, mutta eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ne yhtiöt, joilla ei ole taksonomiaraportointivelvollisuutta (eli pk-yhtiöt ja osa suuremmistakin)  poistetaan GAR:n nimittäjästä. Rahoitusala saa kuitenkin sisällyttää tunnuslukuihin taksonomiaa vapaaehtoisesti raportoivien yhtiöiden luvut. Rahoitusalalle on myös mahdollista jättää taksonomia kahden vuoden ajan raportoimatta, mikäli eivät rahoita taksonomian mukaisia kestäviä toimintoja. 

Varmasti monella herää kysymys, mikä on taksonomian merkitys jatkossa. Itse ajattelin aiemmin, että taksonomian merkityksen ratkaisee soveltamisalan laajeneminen. Raportoinnin sijaan huomio kannattaa kuitenkin  kiinnittää kriteerien ja koko kehikon toimivuuteen. 

Komission mukaan vuonna 2024 raportoitiin 250 miljardin edestä taksonomian mukaisia investointeja ja se tarkoittaa 34 % kasvua edelliseen vuoteen. Ottaen huomioon ilmastokriisin etenemisen ja suuren tarpeen sekä päästöjen vähentämiseen, että sopeutumiseen, tämän kasvusuunnan soisi jatkuvan. Taksonomiakriteereissä on omat puutteensa, joita voidaan korjata, mutta isossa kuvassa taksonomiassa on kyse samoista asioista, joita tulee joka tapauksessa tehdä ilmastonmuutoksen takia. 

#eutaksonomia #kestävyysluokittelu #omnibus #ilmasto 

Ajatuksia lintumessuilta

Kävin eilen Viikissä Birdlifen lintumessuilla. Oli hieno päivä. Ilahduttavaa, että Suomessa on niin aktiivinen lintuharrastajien joukko. Harrastajien toiminta on hyvin järjestäytynyttä ja tiede hyötyy siitä myös paljon. Ja sitä kautta tietysti luonto ja me kaikki. Messut tarjosivat kiinnostavia esityksiä. Esimerkiksi kirjailija Juha Kauppista oli tosi hienoa kuulla livenä. Lämmin lukusuositus hänen kirjoilleen.

Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöämme monin tavoin. Paitsi että lajeja katoaa, myös lajien väliset suhteet sekä kaikenlaiset luonnon aikataulut ja systeemit muuttuvat. Linnuista nähdään muutoksen vauhti ja muutos vaikuttaa jo nyt. Lintuja on helppo havainnoida ja lintujen kautta hahmottuu koko ravintoverkossa tapahtuvat muutokset. Linnuissa havaitut muutokset havaittaneen aikaa myöten muussa luonnossa. Mitä väliä sillä sitten on, että luonto muuttuu? Sillä on hyvinkin paljon väliä, sillä tarvitsemme monimuotoista luontoa sopeutuaksemme ilmastonmuutokseen ja monin tavoin myös elinkeinojemme ylläpitämiseen.

Messuilla oli kuitenkin iloinen tunnelma ja oli mukava nähdä vanhoja kollegoita ja uusia ja vanhoja ystäviä.

Nappasin vähän utuisen kuvan Viikin pelloista. Viikkiläisenä eli siellä opiskeluaikani viettäneenä on aina yhtä sykähdyttävää, että yliopistokampuksen vieressä on peltoja ja huikeita luontoalueita. Siellä jossain on myös Helsingin maantieteellinen keskipiste.

lintumessut #ilmastonmuutos #luontokato #sopeutuminen #viikki

Paluu arkeen, havaintoja lomalta

Kesälomalla tuli nautittua luonnosta ja sen antimista. Perheessäni on aktiivisia kalamiehiä useampikin ja saan siksi nauttia hyvästä ruoasta läpi kesän. Särkikalojen syöminen on myös rehevöitymisen torjumisessa tärkeää. Sorva oli yllättävän pehmeää ja maukasta, joskin toki ruotoista. Kalataloustieteen perusteissa piti aikoinaan tenttiä kalalajit, mutta muiden kuin yleisimpien lajien tunnistukseen tarvitsen apuvälineitä. Mökin hyllystä löytynyt ”Kalat” oli kiva tapa kertailla kalatietoutta. 

Jenni Räinän Veden ajat on hieno kirja Suomen pienvesien muutoksesta. Kirja on kaunokirjallinen ja peilaa kirjailijan omaa taustaa, mutta myös asiapitoinen. Vaikka olen jossain määrin opinnoissa ja työssä perehtynyt myös vesiasioihin, opin kirjasta uutta ja näkökulmia, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Miten kaikki vedet ovat linkittyneinä toisiinsa ja lähdekään ei ole vain yksittäinen lähde. 

Kirjassa viitataan myös muuttuvan perustason käsitteeseen (shifting baseline). Sama ilmiö pätee muihinkin ympäristökysymyksiin kuin vesistöjen muutokseen. Jos vertaamme tilannetta aina vuoden tai parin takaiseen, jäävät hiipivät isot muutokset meiltä havaitsematta. 

Vesien ja kalojen lisäksi lomalla ei voinut välttyä ajattelemasta vieraslajeja, yhtä luontokadon ajuria. Ainakin omilla kesälomareiteilläni olin havaitsevani enemmän lupiinia kuin vielä muutama vuosi sitten. Suomen Kuvalehti julkaisi haitallisista vieraskasveista hyvän artikkelin. Torjunta on työvoimavaltaista ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Olen iloinen, että OP Ryhmä yhdessä WWF:n kanssa mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen vieraslajitalkoisiin. Talkoissa saadut opit toivottavasti rohkaisevat kitkemään vieraslajeja myös omassa pihassa. 

Näkemiäni lomanpäättymispostauksia on yhdistänyt havainto, voisiko arjessa olla enemmän samoja elementtejä kuin loma-aikana? Esimerkiksi ystävien näkemistä, lepoa ja ulkona puuhastelua. Omalla lomallani visioin ja ajattelin keskittyneesti. Ajattelun kirkkaus on asia, jota tietotyössä ja tekoälyn aikakaudella kannattaa mielestäni vaalia.