Taksonomian päivitys: hiljainen hiipuminen vai uusi alku? 

Komissio julkaisi kesällä täydentävän delegoidun asetuksen taksonomiasta. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta hyväksymisperiodin jälkeen. 

Muutokset koskevat raportointia ja isompaa remonttia taksonomian kriteereihin vielä odotellaan. 

Komissio toteaa delegoidun säädöksen johdannossa, että rahoitusala tarvitsee useita vuosia EU taksonomian sisäistämiseen ja tarkan ja täyden raportoinnin tuottamiseksi. Rahoitusalan raportoinnin odotetaankin paranevan tulevina vuosina, kun datavirrat vakiintuvat ja datan kattavuus paranee. Tosin Omnibus nimenomaan vähentää datan kattavuutta ja saman tekee taksonomiaraportointiin ehdotetut muutokset, joskin molemmissa on myös paljon hyvää. 

Taksonomian päivityksessä muutetaan ainoastaan yhtä kriteeriä eli yleistä pilaantumisen ja kemikaalien ei merkittävää haittaa -kriteeriä (DNSH) . Se on koettu usealla toimialalla suhteettoman hankalaksi. Jatkossa myös muita DNSH-kriteereitä tullaan tarkastelemaan ja mahdollisesti yksinkertaistamaan. Aiemmissa EU:n kestävän rahoituksen foorumin raporteissa onkin ollut työhön hyviä eväitä. DNSH on nähdäkseni saanut suuremman painoarvon käytännön soveltamisessa, kuin mikä ehkä oli alkuperäinen ajatus. Sama koskee osin sosiaalisia vähimmäissuojatoimia. 

Komissio ottaa taksonomiassa käyttöön olennaisuusrajan. Tämä on uusi ajattelutapa suhteessa taksonomian alkuperäiseen ideaan. Kestävyyssiirtymä yrityksen sisällä alkaa usein niin, että toiminta on alkuun pientä. Taksonomiassa ei alunperin ollut olennaisuusrajaa, jotta kaikki kestävä toiminta tulisi näkyväksi ja samasta syystä taksonomia ei ole yrityskohtainen, vaan kriteerit on luotu toiminnoille. Raportointi pienistä virroista on kuitenkin koettu niin työläänä, että 10 % olennaisuusrajaa voi jatkossa soveltaa kuhunkin tunnuslukuun (KPI) erikseen. Lisäksi ei-rahoitusalan yhtiöt voivat jättää operatiiviset menot kokonaan raportoimatta, jos ne ovat yrityksen liiketoimintamallissa epäolennaisia. 

Myös rahoitusalan tunnuslukuja muutetaan. Tästä johtuen raportointiin tulee epäjatkuvuutta eli rahoitusalan raportoimat taksonomiaosuudet saattavat nousta, mutta eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Ne yhtiöt, joilla ei ole taksonomiaraportointivelvollisuutta (eli pk-yhtiöt ja osa suuremmistakin)  poistetaan GAR:n nimittäjästä. Rahoitusala saa kuitenkin sisällyttää tunnuslukuihin taksonomiaa vapaaehtoisesti raportoivien yhtiöiden luvut. Rahoitusalalle on myös mahdollista jättää taksonomia kahden vuoden ajan raportoimatta, mikäli eivät rahoita taksonomian mukaisia kestäviä toimintoja. 

Varmasti monella herää kysymys, mikä on taksonomian merkitys jatkossa. Itse ajattelin aiemmin, että taksonomian merkityksen ratkaisee soveltamisalan laajeneminen. Raportoinnin sijaan huomio kannattaa kuitenkin  kiinnittää kriteerien ja koko kehikon toimivuuteen. 

Komission mukaan vuonna 2024 raportoitiin 250 miljardin edestä taksonomian mukaisia investointeja ja se tarkoittaa 34 % kasvua edelliseen vuoteen. Ottaen huomioon ilmastokriisin etenemisen ja suuren tarpeen sekä päästöjen vähentämiseen, että sopeutumiseen, tämän kasvusuunnan soisi jatkuvan. Taksonomiakriteereissä on omat puutteensa, joita voidaan korjata, mutta isossa kuvassa taksonomiassa on kyse samoista asioista, joita tulee joka tapauksessa tehdä ilmastonmuutoksen takia. 

#eutaksonomia #kestävyysluokittelu #omnibus #ilmasto 

EU taksonomian vaikutukset elinkeinoelämään – ruotsalainen selvitys

Svenskt näringsliv on teettänyt selvityksen EU taksonomian eli sijoitusten kestävyysluokittelun vaikutuksista Ruotsin elinkeinoelämään. Selvitystä esiteltiin webinaarissa, jonka aiheena oli, millaiset ovat taksonomian reaalitaloudelliset vaikutukset. Rahoitusmarkkinoilla vaikutuksia on jo nähtävissä.

Taksonomia on herättänyt Ruotsissa paljon kritiikkiä, mutta toisaalta tunnistetaan, että vihreää siirtymää todella tarvitaan. Taksonomian tavoite on hyvä, vaikka yksityiskohdissa nähdään ongelmia.
Keskustelussa nousi esille kysymys siitä, kuka saa määritellä, mikä on kestävää. Taksonomiassa EU komissio määrittelee kestävyyden ympäristöulottuvuuden rajat. Selvityksen tekijä pohtii kysymystä demokratianäkökulmasta, sillä kestävyyden käsite elää koko ajan. Toisaalta juuri tätä yhtenäistä määrittelyä on kaivattu ja sitä tarvitaan, jotta sijoittajat todella voivat valita kestäviä kohteita.

Selvityksessä on katsottu eri toimialoja ja miltä taksonomian noudattaminen ja myös raportointi niiden näkökulmasta vaikuttaa.Ruotsin elinkeinoelämälle on muun muassa keskeistä, miten metsiä ja ydinvoimaa taksonomiassa käsitellään. Myös liikenteen biopolttoaineet mainitaan tärkeinä.
Keskustelussa pohdittiin myös edellläkävijöiden ja takamatkalta ponnistavien välistä ristiriitaa. Palkitaanko kriteereillä niitä, jotka ovat jo tehneet paljon vai tuetaanko niitä, joiden tulisi tehdä nyt iso loikka.

Webinaari katsottavissa täällä: https://www.svensktnaringsliv.se/sakomraden/hallbarhet-miljo-och-energi/hur-kommer-eus-taxonomi-paverka-det-svenska-naringslivet-och-den_1165298.html