Itämerihaasteen esittely ja luontoretket 2018 – ympäristölautakunnan kokous 13.12.2018

Ennen kokousta vietimme joulukahvit ympäristökeskuksen henkilöstön kanssa ja kuulimme erinomaisen esittelyn Itämerihaasteen päivitystyöstä. Espoo päivittää Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa, jonka on tarkoitus tulla ympäristölautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa 2019 ja jossa Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 lähtien. Itämerihaasteen päivityksen luonnoksessa kärkitavoitteita on viisi: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Itämerihaasteen toimenpiteet täydentävät hienosti vesiensuojelun toimenpideohjelmaa, jonka toteuttaminen oli yksi vihreiden korostamista asioista Espoon strategiassa. Itämerihaasteen päivittäminen on myös yksi YLAn lautakuntasopimuksen toimenpiteistä ja olen tyytyväinen tehtyihin suunnitelmiin. Vesiensuojelussa moni asia edellyttää hyvää yhteistyötä joko kaupunkiorganisaation sisällä tai ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi maanviljelijät, vesiensuojeluyhdistykset) kanssa. Ympäristökeskus käy esimerkiksi neuvomassa asukkaita, miten näkösyvyyshavainnointia tehdään. Samoin viljelijöitä neuvotaan vesiensuojelussa ja kaupungin vuokrapeltojen kohdalla voidaan käyttää neuvontaa järeämpiäkin keinoja. Espoo cateringin kanssa on myös alustavasti keskusteltu paikallisen kalan lisäämisestä ruokalistalle. Kalastus olisikin todella tärkeä keino vesiensuojelussa.

Varsinaisen kokouksen esityslista oli lyhyt, saimme tiedoksi kiinnostavan koosteen vuoden 2018 luontoretkistä sekä AVIn päätöksen HSYn koetoiminnasta jätevesilietteen pyrolyysikäsittelyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja pyrolyysilaitoksen koekäytöstä.

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa verkossa.

Ilmasto-ohjelma, maa- ja kiviainesstrategia sekä lausuntoja – ympäristölautakunnan kokous 15.11.2018

En päässyt itse ympäristölautakunnan marraskuun kokoukseen työmatkan takia, mutta tässä kuitenkin kooste kokouksen asioista. Kokouksessa muun muassa annettiin lausunnot Espoon kivi-ja maa-ainesstrategiasta sekä Fortumin Ämmässuon puunpolttolaitoksesta. Lisäksi merkittiin tiedoksi Espoon ilmasto-ohjelman seuranta sekä myönnettiin ympäristölupa Destacleanin jätteenkäsittelylaitokselle.

Espoon maa-ja kiviainesten toimenpideohjelman tarkoituksena on edistää ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta rakentamisessa, minimoida rakentamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä parantaa rakentamisen kustannustehokkuutta. Ohjelmassa on kahdeksan maa- ja kiviainesten hallinnan ja uusiomaarakentamisen osa-aluetta sekä 16 toimenpidettä. Yhtenä toimenpiteenä on massakoordinaattorin toimen perustaminen, mikä on todella tärkeää ja kannatettavaa kokonaisuuden hallinnan kannalta. Toiveestani lautakunta lisäsi lausuntoonsa myös maininnan, että väliaikaisista läjitysalueista aiheutuvien luonto- ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä tulee korostaa sekä toimenpidesuunnitelman mittareita tulee vielä tarkentaa ja määritellä esimerkiksi, miten mittari ”vältetyt CO2-päästöt” lasketaan.

Fortum aikoo tuottaa Ämmässuolla kaukolämpöä puupolttoaineella (mm kiinteitä puuperäisiä biopoltto­aineita, rinnakkaispolttoaineena tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua purkupuuta, kiinteitä kierrätyspolttoaineita, kuivike­lantaa ja jätepellettejä) ja tällä korvataan kivihiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

ilmastotoimenpideohjelman seurannasta käy ilmi, että suuri osa toimenpiteistä on käynnissä, mutta toimialojen tuloskorteissa ilmastotavoitteita ei juurikaan vielä ole. Muun muassa joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämisen osalta toimenpiteet etenevät pääosin hyvin. Ruokapalveluiden ilmastotoimet etenevät myös hyvin. Sen sijaan energianeuvonta rakennusluvan yhteydessä ei ole edennyt ja puurakentamisen osalta ei ole myöskään edistystä. Jonkin verran edistystä on kokonaisuutena kuitenkin tapahtunut viime vuotiseen seurantaan nähden. Ilmasto-ohjelma on ollut tärkeä askel kaupungin ilmastotyössä, mutta on ilman muuta selvää, että lisätoimia tarvitaan, jotta hiilineutraaliustavoite ennen vuotta 2030 voidaan saavuttaa.

Pöytäkirja löytyy verkosta.

Puheeni Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisseminaarissa

Perjantaina vietettiin Weegee-talolla Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisjuhlia seminaarin merkeissä. Seminaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja luonnon monimuotoisuudesta eri näkökulmista professori Markku Ollikaiselta, professori Liisa Tyrväiseltä sekä dosentti Vesa Yli-Pelkoselta ja keskustelu oli vilkasta. Espoon työstä luonnonsuojelun eteen kertoi ympäristöjohtaja Tarja Söderman ja maljapuheen piti ympäristölautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana aikanaan toiminut Hannu Penttilä.

Lämmin kiitokseni kaikille esiintyjille, kommentoijille, keskustelijoille sekä erityisesti seminaarin juontajana toimineelle Sitran Samuli Laidalle sekä ympäristökeskuksen väelle järjestelyistä.

Kuvassa ympäristölautakunnan puheenjohtajia eri aikoina: Hannu Penttilä, Kaarina Saramäki, Sirkka-Liisa Korkala ja Juhani Kytö.

Tässä puheeni:

Lämpimästi tervetuloa Espoon ympäristölautakunnan 40-vuotisseminaariin. Johdatan teidät seminaarin teemoihin kertomalla eräästä dystopiasta sekä eräästä donitsista.

Emmi Itäranta kuvaa kirjassaan Teemestarin kirja dystopiaa, tulevaisuutta suuren mullistuksen jälkeen. Maailman makean veden varannot ovat ehtyneet ja ihmiset kärsivät kuivuudesta. Kirjassa sotilashallinto kontrolloi ankaralla otteella jäljellä olevia makean veden varoja. Kirjassa 17-vuotias Noria perii isältään vaarallisen tehtävän salaisen lähteen varjelijana. Kirjan kuvaama maailma on hyytävä, mutta uskottava ja ehkä siksi se on vaivannut minua vielä vuosia kirjan lukemisen jälkeen. Me kun emme tosi asiassa tiedä, millainen on maailma, jota kohti ilmastonmuutos on meitä viemässä ja miten yhteiskuntana kestämme muutokset.

Ympäristölautakunta täyttää nyt 40 vuotta, perustamisen aikoihin ajankohtaisena aiheena olivat kaupungin kasvun ja kaavoituksen paineet ympäristölle. Tutun kuuloista, eikö vain? Lämmin kiitokseni kaikille ympäristölautakunnassa eri vuosikymmenillä toimineille.

Tämän valtuustokauden painopisteiksi ympäristölautakunta on päättänyt luonnonsuojelun, vesiensuojelun ja ilmastotyön. Ne ovat kaikki teemoja, joilla on kosketus asukkaiden arkeen ja joiden edistäminen edellyttää yhteistyötä kaupungin hallintokuntien rajojen yli. Siksi on hienoa nähdä täällä läheisten lautakuntien jäseniä.

Jo valtuustostrategiassa linjataan, että kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Sinileväkesä sai entistä useammat huolestumaan vesiensuojelusta. Poikkeuksellinen helle taas sai monet miettimään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja onko ilmastonmuutoksen hillitseminen vielä mahdollista. Luonnon monimuotoisuus on nostettava ilmastonmuutoskeskustelun rinnalle, sillä monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin tuleviin muutoksiin.

Kyselytutkimuksen mukaan yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Enemmistön mielestä luonto tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä. Luonnolla on itseisarvo ja monet luonnon suomat hyödyt tunnustetaan yleisesti, kuitenkin kannustimet esimerkiksi sijoitustoiminnassa ottaa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen huomioon, puuttuvat.

Käännän vielä olennaisen sille kielelle, jota Espoossa hyvin ymmärretään eli talouden kielelle.

Ekonomisti Kate Raworthin kirja Donitsitaloustiede kyseenalaistaa valtavirran talousajattelua ja yhdistää uudenlaiseen talouden kehykseen vahvasti kestävän kehityksen näkökulman. Tätä uutta talouden kehystä kuvataan donitsilla, jossa ytimenä on sellainen hyvinvoinnin yhteiskunnallinen perusta, jonka alapuolelle kenenkään ei pitäisi joutua. Ylärajan taas muodostaa planeettaamme kohdistuva ekologinen paine. Sosiaalisen perustan ja ekologisen ylärajan välissä sijaitsee turvallinen ja oikeudenmukainen tila kaikille.

Kansantalous ei ole suljettu kehämäinen silmukka, kuten se usein kuvataan, vaan Raworthin mukaan avoin järjestelmä, jossa on jatkuvia aine- ja energiavirtoja sisään ja ulos. Kansantalous on riippuvainen maapallosta lähteenä, josta louhitaan rajallisia luonnonvaroja sekä käytetään puun, viljelykasvien, kalan ja makean veden kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja.

Espoon tulevaisuuden näen mieluummin olevan elämää donitsissa kuin alussa kuvaamassani dystopiassa. Tähän pyrkii myös Espoo-tarina, Espoon strategia. Ympäristölautakunnalla on tärkeä rooli donitsin ekologisten reunaehtojen esiin nostajana.

Tänään kuulemme puheenvuoroja, joissa lähestytään luonnon monimuotoisuutta eri näkökulmista.

Toivon kaikille antoisaa seminaaria ja runsasta keskustelua.

Vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio – ympäristölautakunnan kokous 13.9.2018

Ympäristölautakunnan syyskuun kokouksessa hyväksyimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Ympäristötoimen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019

Toimintasuunnitelmasta käy hyvin ilmi, miten monipuolista ja tärkeää työtä ympäristökeskuksessa tehdään. Seuraavassa muutamia poimintoja ensi vuoden toiminnasta.

Espoon monimuotoisen luonnon turvaamisen välineitä kaupungin suunnittelussa ovat esimerkiksi lausunnot sekä neuvonta sähköpostitse, kokouksissa ja katselmuksissa. Espoon valtuustostrategian ja ympäristölautakunnan lautakuntasopimuksen mukaisesti jatketaan luonnonsuojelun toimenpiteiden laatimista. Espoon ekologista verkostoa ja ekosysteemipalveluita tarkastellaan sekä valmistellaan toimenpideohjelma arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi. Lisäksi kehitetään luonnon monimuotoisuutta koskevaa työtä kaupungin eri yksiköiden kesken.

Espoon niittyverkostoselvityksessä kartoitetaan niittyjen ja avoimien alueiden tila ja kytkeytyneisyys sekä monimuotoisuus- ja maisemalliset näkökulmat. Vieraslajiasiassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kaupungin ilmastotyötä ympäristökeskus edistää monin tavoin yhdessä erityisesti Kestävä Espoo –poikkihallinnollisen ohjelman, mutta myös koko kaupungin muun organisaation kanssa.

Espoo liittyi helmikuussa 2018 kaupunginhallituksen päätöksellä Euroopan laajuiseen kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate & Energy. Osana sitoumusta laaditaan Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), joka sisältää ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpideohjelman, riski- ja haavoittuvuuskartoituksen sekä hillintätoimenpiteet vaikuttavuusarvioineen. Suunnitelmien laatimisen ja raportoinnin jälkeen toimien etenemisestä ja päästöjen vähenemisestä raportoidaan järjestelmään kahden vuoden välein.  Yrityksiä, opiskelijoita ja muita sopivia ryhmiä osallistetaan ilmastotyöhön järjestämällä syksyllä 2019 ilmastoaiheinen ideointitapahtuma Climathon yhdessä Climate-KIC-organisaation kanssa.

Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaisesti etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi. Vuoden 2019 vesiensuojelun teema on pohjavesien suojelu. Lautakunta seuraa vesiensuojelun etenemistä vuosittain. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelman mukaan.

Lautakunta teki yksimielisesti esityksestäni toimintasuunnitelmaan lisäyksen, jonka mukaan ”Selvitetään mahdollisuutta käyttää kipsiä fosforipäästöjen vähentämiseksi kaupungin vuokrapelloilla ja edistetään kipsin käyttöä sille soveltuvilla pelloilla. ”

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää fosforipäästöjä pelloilta vesistöihin. Kipsin levittäminen on helppoa, eikä vaikuta satoihin. Espoossa tulisi kartoittaa pellot, joilla sitä voidaan kokeilla. Lisää tietoa kipsikäsittelystä löytyy esimerkiksi: https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Paljon työaikaa ympäristökeskuksessa vie jatkossakin vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely. Hulevesiohjelmaa päivitetään parhaillaan ja ensi vuoden puolella se on kaupunginhallituksen käsiteltävänä.

Meluntorjunnassa yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristökeskuksen tehokkain keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta.

Ympäristökeskus kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, jolla lisätään ympäristövastuullisuutta kaupungin yksiköissä ja työyhteisöissä. Ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat osaltaan kestävän kehityksen esimiesvalmennuksesta.

Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan ympäristölupaviranomainen ja ensi vuonna käsittelemme arviolta 3 – 5 ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelumääräysten toteutumista valvotaan ja ympäristökeskuksen valvottavia kohteita ovat esimerkiksi melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, hevostallit ja käytöstä poistetut öljysäiliöt.

Lautakunta teki yksimielisesti ensi vuoden talousarvioon kaksi täydennystä. Esitämme 63 000 euron lisäystä 2019 budjettiin vakituisen paikkatietoasiantuntijan palkkaamiseksi sekä 30 000 euron lisäystä Loojärven kuormitusselvitykseen.

Paikkatietoasiantuntijan vakinaistaminen on tarpeen, sillä kaupunki kasvaa voimakkaasti ja olennaiset luonto- ja ympäristöpaikkatiedot on tärkeää löytyä helposti, jotta kaavoitus on sujuvaa. Paikkatietoasiantuntija on olennaisen tärkeä esimerkiksi kaupunkisuunnittelulle ja myös muille toimialoille.

Ympäristökeskus muuttaa väistötiloihin Otaniemeen ja minusta on tärkeää, että muutosta johtuva vuokrannousu katetaan toimialan kehityksestä, eikä leikata palveluista tai toiminnasta.

Muina asioina kokouksessa hyväksyimme Eurofins Expert Services Oy:n palolaboratorion muutetun tarkkailusuunnitelman, merkitsimme tiedoksi Koskelon pienteollisuusalueen ympäristövalvontakierroksen sekä annoimme Vaasan HO:lle vastineen valituksista koskien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevan HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseen ja laajentamiseen sekä toiminnan aloituslupaa.

Vielä lopuksi: Uudenmaan ELY-keskus on vahvistanut Monikonpuron suojelualueen, mahtavaa!

Kiitos lautakunnalle mukavasta kokouksesta ja hyvästä keskustelusta!

Osavuosikatsaus ja ilmanlaatuasioita – Ympäristölautakunnan kokous 16.8.2018

Espoon ympäristölautakunta piti syksyn ensimmäisen kokouksensa torstaina 16.8. Käsittelimme kokouksessa ympäristökeskuksen osavuosikatsausta, ilmanlaatuasioita sekä lausuntoja.

Lautakunnat käsittelevät säännöllisesti toimialan määrärahojen, tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Taloustilanteen lisäksi seuraamme lautakunnassa keskeisten asioiden etenemistä. Seuraamme, että valtuuston strategiassa ja ympäristölautakunnan omassa lautakuntasopimuksessa keskeisiksi määritellyt asiat, kuten luonnonsuojelusuunnitelman tekeminen, vesiensuojelu sekä ilmastotyö etenevät.

Saimme selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna 2017. Ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet ovat autoliikenne, tulisijojen käyttö ja energiantuotanto. HSY:n seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia oli 11 kohteessa viime vuonna. Asemilla mitattiin hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen pitoisuuksia. Yleisesti ilmanlaatu on Suomessa hyvä ja myös pääkaupunkiseudulla tilanne on melko hyvä.

Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muuttamisesta. Kivenlahden lämpökeskukseen rakennetaan uusi biopolttoainekattila. AVI oli ottanut päätöksessä huomioon aiemman ympäristölautakunnan lausunnon.

Annoimme lisäksi lausunnot Espoossa sijaitsevan liimatehtaan ympäristöluvan rauettamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä pääkaupunkiseudun  energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille 2019 -2023 Uudenmaan ELY-keskukselle.

Pöytäkirja löytyy täältä.

Kesäpäivä Pentalassa

Pentala on upea saari Espoon edustalla. Saarelta löytyy niin saaristomuseo kuin upeaa luontoa.

Saareen kuljimme yhteysaluksella ja mukana oli tietysti hyvät eväät. Eväiden syömiseen löytyi hyviä paikkoja ja aika paljon saaressa pääsi liikkumaan myös lastenvaunujen kanssa.

Saaresta löytyy muun muassa mukava luontopolku metsän keskellä, järvi, uimaranta ja lampaita. Hyvä retkikohde myös lasten kanssa.

Elämää ja bisnestä donitsissa

Kate Raworthin kirja Donitsitaloustiede kyseenalaistaa valtavirran talousajattelua ja yhdistää uudenlaiseen talouden kehykseen vahvasti kestävän kehityksen näkökulman. Tätä uutta kehystä kuvataan donitsilla, jossa ytimenä on sellainen hyvinvoinnin yhteiskunnallinen perusta, jonka alapuolelle kenenkään ei pitäisi joutua. Ylärajana on planeettaamme kohdistuva ekologinen paine. Sosiaalisen perustan ja ekologisen ylärajan välissä sijaitsee turvallinen ja oikeudenmukainen tila kaikille.

Tutkija Eeva Houtbeckers on kirjoittanut hyvän englanninkielisen esittelyn kirjasta ja kertoo myös kiinnostavia asioita Kate Raworthin esiintymisestä Helsingissä.

Jokaiselle Viikissä ympäristönsuojelua Ripa Willamon luennoilla opiskelleelle Raworthin kirja sisältää tuttua ajattelua. Raworth esimerkiksi korostaa kuvien voimaa ja mieleeni tuli Ripan esimerkit siitä, miten myös numerotiedolla on paljon voimaa. Osin numeroiden voiman takia monia ympäristökysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen etenemisen kustannuksia ja ekosysteemipalveluiden taloudellista arvoa, on pyritty arvioimaan määrällisesti.

Raworthin kirjan herättämät ydinkysymykset ovat: Miten pysymme planetaaristen rajojen sisällä? Miten luomme hyvinvointia hitaan tai nollakasvun aikana?

Raworth korostaa, että kansantalous ei ole suljettu kehämäinen silmukka, vaan avoin järjestelmä, jossa on jatkuvia aine- ja energiavirtoja sisään ja ulos. Kansantalous on riippuvainen maapallosta lähteenä, josta se louhii öljyn, saven, koboltin ja kuparin kaltaisia rajallisia luonnonvaroja sekä korjaa puun, viljelykasvien, kalan ja makean veden kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja. Vastaavasti kansantalous on riippuvainen maapallosta nieluna jätteilleen, kuten kasvihuone- ja lannoitepäästöille sekä muovijätteelle. Itse maapallo on tätä vastoin suljettu järjestelmä, sille ei saavu eikä siltä poistu lähes lainkaan ainetta. Auringon energia kulkee maapallon läpi, mutta aineet voivat vain kiertää sen sisällä.

Donitsiin pääsemiseksi olennaisia ovat Raworthin mukaan ainakin viisi tekijää: väkiluku, tulojen ja varallisuuden jako, ihmisten toiveet, teknologia ja hallinto. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä synnyttämään tarvittavan isoa muutosta, vaan on muutettava myös soveltamaamme talousajattelua.

Raworthilla on tärkeitä havaintoja varallisuuserojen merkityksestä kestävän kehityksen mukaisissa rajoissa pysymiselle. Hän kirjoittaa, että vaikka väkiluvun merkitys on myös tärkeä, on tulojen ja varallisuuden uudelleenjakamisella yhtä suuri merkitys, koska äärimmäiset varallisuuserot työntävät ihmiskuntaa kummaltakin puolelta donitsin rajojen yli.

Itselle kirjassa luku 6 ”Luo regeneratiivisia rakenteita” oli kiinnostavin, ainakin päätellen kirjaan tekemieni merkintöjen määrällä. Raworth kirjoittaa kiinnostavasti esimerkiksi bisneksen tekemisestä donitsissa.

Raworthin näkemykset kiertotaloudesta ja kaupunkisuunnittelusta ovat myös lukemisen arvoisia. Raworthin mukaan taloustieteilijöillä on ratkaiseva rooli suunnitella sellaisia talouspoliittisia ja institutionaalisia innovaatioita sekä yritys- että rahoitussektorille, yhteisomistuksille että julkiselle sektorille, jotka vapauttavat regeneratiivisen kiertotalouden uskomattoman potentiaalin.

Raworthin kirja on helposti lähestyttävä, ajatuksia herättävä ja sangen nostattava.

Retkikuvia Hanikasta ja Kaitalahdelta

Lämmin kevätsää on innostanut retkeilemään koko perheen voimin. Lasten kanssa parhaita ovat kohteet, jotka ovat melko lähellä ja joissa on helppo taaperoikäisenkin kulkea itse. Äitienpäiväviikonloppuna kävimme pariin otteeseen Hanikassa ja Kaitalahdella. Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Kaitalahden lintutorni. Käki kukkui lähistöllä.

 

 

Aurinko pilkotti kauniisti puiden välistä.

Kuopus kulkee vielä repussa mukana.

 

 

Monikonpuron suojelualue ja vesiasioita – ympäristölautakunnan kokous 19.4.2018

Ympäristölautakunnan esityslistalla 19.4.2018 oli useita vesiasioita. Esitämme Monikonpuroon perustettavaksi luonnonsuojelualuetta, annoimme lausunnon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta ja merkitsimme tiedoksi Espoon vesistötutkimuksen viime vuodelta.

Monikonpuron suojelualueen tarkoitus on turvata arvokkaiden pienvesien ja niiden lähiympäristöjen luontoarvoja. Purolaaksoa, sitä ympäröiviä kallio- ja metsäalueita sekä Gruvbergetiä on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1949. Suojeltavaksi esitetty noin 700 metriä pitkä alue on jyrkkäpiirteinen rehevä purolaakso Leppävaaran ulkoilureittien läheisyydessä. Alueen virkistykselliset ja opetukselliset arvot lisääntyvät suojelun myötä.

Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro kulkee osin hyvin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, mutta on esitetyllä suojelualueella vielä kaunis ja luonnontilainen. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy runsaasti ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita. Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm.  metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara talvehtii alueella säännöllisesti.

Purolaakso toimii tärkeänä ekoyhteysalueena niin vedessä kuin maallakin eläville eliöille. Alueen tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen ja hulevesien puhdistuminen ovat tärkeitä sekä asukkaille että koko puron alajuoksulle. Seuraavaksi suojelualueen perustamista käsittelee KH ja sitten Uudenmaan ELY.

Kuva esitetystä luonnonsuojelualueesta löytyy kokousaineistosta.

Lausuntomme Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksesta löytyy täältä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman luonnoksessa on nostettu esille, että vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä kaikilla tasoilla, koululaisista ammatinharjoittajiin. Opetus vesistöasioista on nykyisellään vähäistä peruskoulussa ja lukiossa. Espoo voisi varmasti tehdä omalta osaltaan tässä jotain, meillä kun on paljon vesistöjä.

Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet ja niiden aktivointi. Rahoitusta onkin saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa viranomaistahoilta. Järviaktiiveille tarvitaan myös koulutusta, sillä järvien kunnostushankkeet vaativat paljon osaamista niin vesiekosyysteemistä kuin hankehallinnosta. Maatalouden päästöjen suhteen tärkein keino on yhä maatalouden ympäristötuki. Myös kansallisen tason toimia tarvitaan, jotta maatalouden päästöjä saataisiin ohjauksella vähenemään. Espoon tulisi hyödyntää myös niin sanotun vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää myös resurssien varaamista eri tasoilla.

Espoon vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien järvien ja virtavesien vedenlaatua ja vesiensuojelutoimien vaikutusta vesistöjen tilaan. Vesistöjen tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta ja tiedot vedenlaadusta löytyvät myös ympäristöhallinnon tietokannasta. Tärkeä huomio on, että valuma-alue on eri asia kuin kaava-alue. Kaavat eivät mene valuma-alueiden rajojen mukaan ja jonkin kaava-alueen maankäytön muutosten seuraukset voivat näkyä myös kaavan ulkopuolisilla valuma-alueilla, siksi tarvitaan yhteistyötä myös yli kuntarajojen.

Monet järvemme kaipaavat kunnostusta ja hapetuksia ja hoitokalastusta tulee jatkaa. Rehevöitymisen lisäksi myös tiesuolaus aiheuttaa ongelmia. Monien vesistöjen tila on melko stabiili mutta varsinaisesti toivottua paranemista ei ole saatu aikaan, työtä vesiensuojelussa siis riittää.

Lue lisää kokouspöytäkirjasta.

Myös Espoon valtuusto on keskustellut vesistöistä. Vihreiden Inka Hopsun puhe Pitkäjärven kunnostamisesta valtuustossa 23.4.2018 löytyy Inkan blogista.